Gaadunni hananfanninna hanafisiinsanni loossa eelaanni qelembe haa’ne mitte lamala duduwonna gaado assa gobbanke sufino garinni di latissanno. Ale hananfanni;hanafisiinsanni. Federaalete deerrinni gaadunni hananfanni loossa bacate. Kayinnilla eelira dirritanno woyte qiiddanni qiiddanni;bati’ray bati’reenna mitte lamala gaado ikkite gattanna huwantanni.
Lawishshaho:-“leemaatete turrufaate gaado,Tsere mussinnu gaado,mittimmate Ispoorte gaado, Koroona hunate gaado, haanju harumi gaadonna WKL” yinanna lowore huunfine jawaante kakka’nanna la’nanni togoo hedo taxxi yaa dinose. Xisso hunate assinanni gaado ikkiro xisso/fayya/ ba’anno woyte uurritara dandiitanno. Kayinnilla haanju haruminna maatete jireenya buuxisate gaadi kokke ita agurtukkinni,godowu ikkie yiikkinni gaadu mayira uurrannoya?
Ale hananfannihu kakkayishshahonna jawaachishateeti. Eeli geeshsha itiichamanna kakkayisa eeliidi massagaanonna ogeeyye hattono dagate wiinni agarranni hajooti. Aleenni Hanafisiinsanni Loossa Eeli geeshsha Itiichantiichama hoogguro gobbate lopho mama suffannoyya? Olu gaadi urde uurritanno woyitenna mittu bisi qeelannonna qeelamanno woyite uurritanno. Ikkollana olu di hee’ranno yite olantonsa base basensa qoltanno gobbanna massagaano dino. Olanto olu uurriro qajeelshansa suffanno;hattono daga latishshunni kaa’litanno. Urde uurrito ikkinniina mamoote ka’annoro huwantoonnikki daafira olanto qixxaabbanni agartanno.
Kalaqamu diilallote akata mamoote soorrannoro bade afinohu dino. Sa’u dirrara Itophiyaho “Illiinonna Laalliino” yinanna gobba babbaxxitino danonni moollete ubbe sa’inoti qaangannite. Moolle,da’muullanna hude ubbanna sa’nannihu hedeweelcho kalaqantanno diilallote akati soorronniiti. Konne gargarate mootimma federaalete deerrinni “Haanju miinji mixo” yite dubbunnita ikko gati kaashsho kaasatenni kalaqamu abbanno gawajjo gargarate assitino qixxaawonna mixonni Itophiyu gobba dubbu jironni lattanni dagginoti addaho.
Dubbu jiro dubbo murri kiiro riqiwanna haaruudde kaashsho kaasa gaadunni calla harinse facci assine agurranni hajo dikkitino. Heeshsho suffanno. Keeraancho diilallo barru baala hasiissannonke. Wayino hattonni. Konni daafira lubbo noo baali co’ite diilallo ganye hasi’rannoha ikki geeshsha haanju harumi loosi ganyete loosonke ikka hasiissanno. Gaado calla mootimma lallabbara agara di hasiissanno. Wole widoonni mootimma “Maatete jireenya buuxisa” yite “Leemaatete turrufaate” gaado hanaffunkunni dirra kiirantanni afantanno. Ikkollana yanna agarre calla gaadunni harinsanni hajo dikkitino maatete jireenya buuxisate hajo. Maatete jireenyi xaphoomunni kalaqama agaratenni jireenya buuxisate. Konni giddo saada,laalonna xaphoomunni manchi beettira hasiisannore qorombe agaratenni loonsanni loossaati. Maatete jireenya buuxisate saadanna saadate laalchi,gumma, muronna murote giddonni afi’nanni jiro agara gadachote.
Manchi beetti waa agikkinni seeda saate keeshshe afannonkeittenni gede way burqanno gede haanju miinji addintanni hasiisanno. Qaaqquullu adonna burbuxxo,quuphunna maalu,qulxu’menna daro nookkiha dhaabbata ikkitannokkita kullanni. Konnira maatete jireenya buuxisa mayira mitte lamala gaadi looso ikkitannoyya? Yitanno xa’mo kayisa hasiissanno. Ee;biinnete xisso,koroonanna pooliyo,hattono labbanno fayya gaadunni mitte hinge bobbanke huna dandiinanni. Kayinnilla heeshshote oltonna manchi beettira qara hasatto ikkitino sagale,waanna diilallo mittu gaadinni calla taashshine anfannikkita buunxe ganyete loosonke assa gadachonkeeti.
Mootimma togoo looso gaadunni hanafisiissanno;kayinnilla itiichanna sufisa duuchunku gadachooti. Kalqe suffannoha ikkiro qarruno ledo sufanno. Qarru sufannoha ikkiro qarra fullanni doogo mitte higge bilicci yite uurra waaga baatisiissanno. Techo maatete jireenya buuxisa gaadunni hananfe agurrannita ikka hoogase buunxo. Techo haanju harumi hajo gaadunni hananfe facci assinannita ikkitukkinni sunfe sufisiinsanni hajootina heeshsho suffannoha ikkiro kalaqama sufisiisa mittu mittinke ganyete loosooti ikkinniina gaadunni hananfe facci assineemmo hajo ikka hoogase huwanto. Albankeenni haanju harumi loosi daye no. konnira baalinke Gaadunni Hanafisiinsanni Loossa Sufino Garinni Jeefisatenni gede’na di hasiissanno. Heeshsho uurra hooggu geeshsha gaadinkeno ganyenniha ikko.
Bakkalcho Badheessa 7, 2015 M.D
