- Gobbate heellicho ikkitinore keere, mittimmanna bayirreenya kaajjisha hasiissannota xawinsoonni
- Ashaaru maxaafa Affaarete afiinni tirre maassiinsoonni
Gaazeexu Rippoorterenni
Semera:- Itophiyu Pireesete uurrinsha Affaaretenni qixxeessitinnoti 13ki ‘’Itophiyu Daafira’’ fotote daa’’attonna faajjete hasaawi aana Sasenka gobbate heellicho ikkitinore keere, mittimmanna bayirreenya kaajjisha hasiissannota xawinsi.
Itophiyu pireesete uurrinsha Affaarete afiinni qixxeessitinnoha Ashaaru maxaafano maassiinsoonni. Afriku massago aliidimma Akadame pirezidaantichinna Itophiyu Pireesete Uurrinsha loosu massago boorde gambisaanchi dokter Mihiret Debbebehu tenne yannara shiqishino borronni; keeru, mittimmanna bayirreenyu amadantino hajubbaati. keerenna mittimma halashshinummoro bayirreenyu lamunku ledote guma ikkinohura afi’nanni yino.
‘’Keereho yaa baxilleho; kaa’lamate’’ yinohu dokter Mihireti; kalqoomu fayyimmate uurrinsha gumulo garinni keeru fayyimmate ledo amadamanno; baalunku manni fayyo ikke hee’rannohu gobba heedhuronna keere ikkite suffuro callaati mitte gobba keere afidhinote yaa dandiinannihu yaanni xawisinno.
Duucha woyite olaho yinanni woyite fulannokki woxe, gannannikki dibbe dino yaannohu dokter Mihireti; keereho ikkiro kayinni kageeshshi woxe gaammannini?, dibbena gannannini? Yine xa’ma hasiissanno yaanni xawisinno.
Wole widoonni mittimmate daafira hendanni woyite mitootu mittimma mittowa kada assite adhitannori no. Ikkollana mittimma badooshshe agarsiinse mittimmatenni uurrate hajooti yino. Xa noo harinshonkenni hasi’neemmo mittimma abba dandiineemmo? Yitanno hedo aana ga’labbi yine afolline amaalamatenni qolanna furcho kalaqa hasiissanno yaanni coyi’rino.
Aliidimma yitanno hedono ayee borojjichono ikkikkinni uminke ayimma qeelle annimmatenni hee’neemmo wolaphote doogo ikkase kulatenni laooshshesi xawisino. Gobba laooshshehonna laooshshu gumaati yinohu dokter Mihireti; gobba diigantannohu hedo diiganturooti; keeru daannohu hedo keeraancho ikkiturooti yino.
Barete aana wolu borro shiqishinohu Affaarete qoqqowi jireenyu borro mine tantanote handaari sooreessi kalaa Mehammed Ahimedihu isi widoonni; gobba keeru, mittimmatenna bayirreenyu ledote gumaati; kuri lamunkuri gobbate heellicho ikkansa huwante kaajjisha hasiissannota coyi’rino.
Kalaa Ahimedi ledotenni keeru waagi jawa ikkirono keeru hee’riro duucha woyite illacha diuyneemmosi; waagisi leellannonkehu keere hoongoommo barraati; konne halaale huwatanna keere halashsha hasiissanno yino.
Keeru nookkiha gobbate mittimma dibuuxantanno yinohu kalaa Mehammedi; konnira keere sufo nooha assa mittimmano kaajjisha ikkitinota anfe loosa hasiissannota huwachishinno.
Mittu dhagge wolunnite ledo mittoo’mitinote; kuni halaali soorramannokkiha ikkasinni qarru hee’rirono maarotenninna mittimmate ayyaaninni tiratenni gobboomu mittimmanna keere sufisiisa hasiissanno yino kalaa Mehammedi.
Konninni sufo noo keerenna mittimma horonsi’ne gobboomu aliidimma kalaqa dandiinanni. Konni gobbaanni dacnhummate coyubba bowirsa, mittimma kultanno afuubba batisa dandiiniro gobboomu bayirreenya buuxisa dandiinanni yino. Hasaawu borro shiqishinohu kalaa Yeshiwas Asaffihu isi widoonni; seera agarsiisanna hasaawu mitteenni hadhanno hajubba ikkansa qummi assino.
Bayiriidi seera lede seerinke qarru noonsareeti yine ammannummoro nafa seerimalatenni woyyitannohura ayeeno seeru aleenni ikkannokki gede amanyoote amadisiisate seera agarsiisa hasiissanno yaanni kalaa Yeshiwaasi coyi’rino. Dagoomu xa noo qarra sa’’a dandaannohu seeru agaramironna keere huntannori qorochishanturo ikkinohura tenne afanna gumula hasiissannota huwachishinno.
Kalaa Yeshiwaasi xawishshi garinni; seera agarsiisate gobbaanni keere agarsiinsanniti mitte doogo hasaawunniiti. Konni garinni gobboomu amaalammete komishiine hanaffino looso kaajjinshe sufanna tiro abba hasiissanno. Barraho Itophiyu Pireesete Uurrinsha Affaarete afiinni qixxeessitinnoha Ashaaru maxaafa Affaarete qoqqowi Semeru quchumira maassiinsoonni.
Maxaafu xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu Badheessa 24, 2010 m.d nni assino umikki hasaawisinni hanafe Onte dirrara dagate riqiwamaano amaale mine assino hasaawa amadinoho. Maxaafu maasso aana Affaarete qoqqowi pirezidaantichi Haji Awwel Arba; Itophiyu Pireesete Uurrinsha maxaafa amaaru afiinni attamisiisse maassiissinoha ikkanna woloottu afuubbanni attamisiisate e’ino qaale ayirrisse affaarete afiinni attamisiisasenni galatama hasiisannose yino.
Semeraho fannoonnita Itophiyu daafira fotote leellisho affaarete qoqqowi pirezidaantichi Haji Awwel Arbahu, gobboomu amaalamme komishiine komishinere dokter Yoonas Adayyehu, dukko Nebiha Mehammeditinna afriku massago aliidimma akadame pirezidaantichi dokter Mihiret Debbebehu fantino.
Leellishote aana 1950ni kayisse noota Itophiyu poletiki qara ikkitubba, dhaggennire dagate xa’mubbanna gobbate keeraanchimmara baantoonni kakkalonna Itophiyu latishshu harinsho ledo amadantino hajubba leellishshanno fotogiraaffa daa’’attote shiqqino.
Bakkalcho Sadaasa 27, 2015 M.D Hamuse
