Amaalete minna loosu diriha gutu gambooshshe fanote hasaawinni fantinoti Pirezidant Sahileworqi; 2014 m.d poletikunni, miinjunninna dippiloomaasete handaarranni mixonkenni hexxo aanno guma afi’noommoha ikkirono, gaancenna darte sa’noommokki mitiimmubba mereerinni qarunni kullannireeti yitinno.
Pirezidaant Sahileworq Zewudeti amaalete minna gutu gambooshshi aana assitinoha wo’ma hasaawa aanino garinni shiqinshoommo;
Ayirradu dagate riqiwamaano amaale mini Afegubae, ayirradu federeeshiinete amaale mini Afegubae, ayirraddu gobbanke daga, woshshatto assinoonni’ne wosinna, 6kiha dagate riqiwamaanonna federeeshiinete amaale minna layinki diri gutu loosu diri fanote hasaawa aanino garinni shiqisheemma.
Saihu 2014 m.d gobbanke jajjabba danchanna busha ikkitubba sayissino dirooti. Haaru diri hanafora dimokraasete doorsha harinseenna haaro mootimma safantunkunni mitto diro ikkino. Gobbanke foonqente ledono ikkiro dimokraasete doorshinni mootimma safa dandaase dhaggesenni doogo soorritanno ikkitubba mereerinni kullannite.
Xaphoomunni tini dhaggete ikkito borreessantunkunni mittu diri kiiraminoha ikkanna diru giddo gumulote gede adhinanniri jajjabba ikkitubba heeransa bikkinni daganke dadillunna yaaddote giddo tugganno mitiimmubbano kalaqantino. Kunino mitto widoonni Itophiyu dirrate kiiro xiiwo xaaddannose gobba wole widoonni kayinni qarru qeelannosekki cincate lawishsha ikkitanno gede assinose.
2014 m.d poletikunni, miinjunna dippoloomaasete handaarranni mixonkenni lowo geeshsha hexxo aanno guma afi’noommoha ikkirono gaancenna darte sa’noommokki mitiimmubba mereerinni qarunni kullannireeti. Konninnino Aliyye gobbate kifilera noo oli hattono mite mite qooxeessubbara keeraano qansooti aana iillitinoti raafatu goofo batinye dege wodana hiiqqitino ikkitooti.
Mootimmanke keeru waaga garunni huwattinoha ikkasinni, gaance uurritanno gede hiikkunni raginni hasaawate badooshshe keerunna hasaawunni tirate hedo shiqishshinoti qaangannite. Tenne kaayyo Tigrayete dagara yite HWHTno keeru woshshatto adhatenni hasaawaho afoltanno gede hinge hinge woshshatto assinoonninsa.
Xaphi assine la’nanni woyte mootimma mamooteno ikkiro keeru waalcho cuffannokkita xawo assitinno. Hiittoo badooshsheno hasaawatenni tira hasiissannota ammanatenni xaano hasaawaho woshshatto assitinno.
Konni gobbaanni mootimma baalanka beeqqisiisinoha poletiku akata kalaqate hattono baalunku hedote badooshshi aana gobboomu hasaawa assinanni gedenna gobboomu sumimme dagganno gede injoo kalaqqino.
Konnira ikkadimmansa kaima assine dagoomu giddonni fultino gobboomu amaalete komishiine miilla riqiwamaanote amaale mininni doorantinoha ikkanna loosono hanaffino.
Aanino diri gobbanke mitiinsanni keeshshino oli keerunni jeefamannoha ikkanno gede baalunku sharro hasiissanno. Afriku mittimma widoonni assinanni keeshshinoonniti keeru sharro dancha ikkitanna mittimma baxxino soqqamaanchise widoonni assitanni noo sharro sufatenni keereho noose qeecha fultanno gede ammaneemma.
Gobbate gede sumimmete hoonginna hedote badooshshi- mundeete du’nama;mundee dunnsiissanno gaance- komanna gibbo; komanna gibbo qolte sumimmete hoongenna gibbo halashshitanni kalaqqannoha gaancete huxxa hiiqqine gobbanke higge higge kalaqantanno yaaddonni agara dandaa noonke. Badooshshenke hasaawunni tirate kaayyo uyneemmo gedenna baalunku uurrinsoonni gobboomu amaalete komishiine qotira uurrineemmo gede eeggo yeemma.
Ayirraddu lamunku amaale minna Songaaffoota, ayirraddu amaalete minna miilla, muxxe Itophiyu daga;
Dirunniti qara qara Makro Ikonoomete gumulo leellishshanno garinni 2014 m.dnni jajjabba kalqoomunna gobboomu mitiimmubba miinju aana kalaqqino xiiwo noo gedeenni heedheennanni tenne xiiwo giddoonni borreessiinsoonniti miinju gumulo jawa bayicho uynannite yaa dandiinanni.
Gobbanke koroonu fayya tugge sa’ino bassinni, olu kalaqino miinju gawajjonni hattono lolahunna moolle iillishshino xiiwonni miinju uwikkinni roorenkanni lopho borreessiisa dandaase jawa gumaati.
Dayino qara ikkino gumi mereerinni:-
Shaqaxxate fulote daddalinna gobbayidi investimente lopho qarunni kullannireeti. Gobbara sonkoonni uduunninni afi’noonni gumi gobbankera fulote daddali dhaggenni jawiidiha ikke borreessamino. Tenne lophora fulote daddali laalchu bikki lexxa qarunni kullannita ikkitanna gibrinnu manufakcheringenna shiilote handaarra qeechi balaxote qeecha amadanno. Konni gobbaanni owaantete handaarinni fulote daddalinni afi’noonni e’’ono lexxitanni dagginoha ikkanna bejetete dirinni 29 anga xibbuunni lopho leellishshino.
Gobbanke sa’u shiima dirra giddo giddoyidinna kalqoomu xiiwonni qarru giddoonni sainoha ikkirono Galchimi Afrikinni balaxaancho gobbayidi investimente iillo ikkite sa’ino. Sa’u dirra giddono Hawaalunna labbino doogganni sonkanniti gobbayidi soorro mereerimunni 10.5 anga xibbuunni lopho leellishshinoha ikkanna konni garinni sai bejetete dirinni 5.65 Biliyoone Doolaare ale afi’ra dandiinoonni. Kunino 2013 m.dnni borreessiiinsoonni 4.9 Biliyoone Doolaarenni 14.5 anga xibbuunni lopho leellishatenni sa’u 10 dirra giddo iilline egenninoonnikki bikka iilla dandiinoonni.
Federaalete mootimma Taaksete e’’o sa’u Shoole dirra giddo woyyaabbino lopho borreessiissinoha ikkanna 2014 bejetete dirinni xaphooma mixotenni 93.5 anga xibbuunni gumulo borreessiissino. Gobbankera lexxitanni dagginota dagate kiiro kaima assatenni mootimma qansootu loosu kaayyo kalaqo aana illacha tugge loossino.
Konni garinni 2014 bejetete dirinni 2.38 Miliyoone qansootira uurrinshunnita loosu kaayyo kalaqa dandiinoonniha ikkanna gibrinnu 43 anga xibbuunninna owaantete handaari 32 anga xibbuunni qeecha amadatenni luphiima qeecha fultino. Aleenni xawinsoonni xaa yannara noo xaphoomu miinju millimmora womaashshu handaari keeraa’ma qara qeecha amaddannoha ikkanna 2014 bejetete dirinni baankuwate ofollanno woxe uynoonni haaro liqoonna qolloonni liqoo sa’u dirra ledo heewisiinsanni woyte woyyaabbino gumulo noonsa.
Kuni gumi noo gedee hee’reennanni waagu lexxo qansootu aana luphiima xiiwo kalaqasenni aleenni sa’u sase dirra giddo Makro Ikonoome qara mitiimma ikkite leeltino. Bejetete dirinni waagu lexxo amanyootu gobbaanni ikkite Makro Ikonoomete aana qarra kalaqqannokki gede mootimma haammata Poolisetenmna gashshootu qaafo adhatenni shiimunnino ikkiro woyyimma afi’nanni gede assitino.
Aanino dirono waagu lexxo ga’labbisate aana illacha tunge loosatenni hooffayiditinna uurrinshu e’’o noonsare dagoomu bissa hasiissannokki miinju xiiwonni gatisa hasiissanno. Gibrinnu handaari aana daggino soorro kaajjinshe sagalete wowe buuxisate hodhishshanke rahinoha assa hasiissanno. Qamadetenna woloottu iillino laalchi latishshi guminsanni sagaletenni umonke dandiineemmota malaate uytinonke.
Konnira qoteho diilallote gade soorro higge higge gobbankera iillishshannota moolletenna laalchu anje qarra gatisate
suffino dirrara mittimmatenni loonsanni keshshinoommohu chiginyete kaashshi gobbankera calla ikkikkinni kalqete huluullo ikkitino diilallote gade soorrora kaa’lo assitannota ikkase buuxa dandiinoonni.
Wolu latishshu hasatto murciraanchimmanke leellinshoommo hiddaasete kofatto kaajjado gumulonni Elektirikete wolqa kalaqa hanafase sai diri jajjabba gumulo mereerinni qarunni kullannite. Hiddaasete kofatto gumulo lamu danite; umiti Itophiyu daga haja assine mittimmatenni sharrammummoro duuchankare gumula dandiineemmota leellishshannotenna latishshu hasattonna murciraanchimma malaateeti. Layinkihu ninke lata woloottu gobbuwa gawajjo ikkitinokkita leellishatenni dirrate keeshshinoha Itophiyu daga massagote aana safamino gobbayidi xaadooshshi xawishshaati.
Wole widoonni 2014 m.d hala’lado looso loonsoonni handaari dagoomittete owaante ikkanna assinoonni ola harunsine Affaaretenna Amaaru qoqqowubbara afantanno rosu minna hattono fayyimmate uurrinshuwa owaante uytannokki gede assino. Kuri uurrinshuwa wirro uurrisa, tantananna owaantete widira qola yanna uynannikki hajubba ikkitinohura mootimma dagatenna wolootta bissa ledo halante batinye diigantino uurrinshuwa wolqa fajjitu bikkinni tantanatenni loosu giddora eessa dandiitino.
Ledoteno 2014 bejetete dirinni dancha fajjo owaantenni luphiima guma borreessiinsoonniha ikkanna; hala’ladunni owaantetenni loosantino loossa mereerinni dhuka ajjinorira mine minatenna haaroonsate, haaruuddenna alba noo rosu minna minatenna haaroonsate loosi aana mitte Miliyoone ikkitanno qansooti beeqqitino.
Dippiloomaasete widoonni sai diro Afrikahonna qooxeessaho batinye loossa loosantino. Itophiyu qachu gobbuwase ledo safote latishshi, daddalu, budu, afuu, kalaqamu jiro, baattote ofollanna amma’notenni mittoo’mitinota ikkase huwante tenne mittoo’ma horonsi’ne qooxeessu gobbuwa ledo noose xaadooshshe bowirsatenna woyyeessate looso loonsanni afammanni..
Hattono qooxeessunniha xaphoomu akata hedote giddo worino garinni dipploomaasete faashose qooxeessunna qachu gobbuwa gutu mittimmaranna keereho loossanno gede koyisannohanna gutu horo aana safaminoha ikkanno gede assitino gobbaati.
Abbayi leginni sufo noo horo hasi’ranno baali lagu aanino akati aana hedate gadachamanno daafira Itophiyu tenne huluullissanno hajo balaxxe huwatasenni haanju harumi mixo rosichose qachu gobbuwara halashshate addi addi sharro assitanni afantanno. Ledoteno bayiriidi haaroo’mate kofatto Gibtsenna Sudaane ikkadu waaginni wolqate shiqisho afidhanno gede dandiissannonsaha ikkanna kofatto lagu qooxeessira noo akata agara dandiitanno daafira yanna yannantenni soorramannoha lagunniha wayi bikka taashshatenni diro wo’ma bikkamino garinni du’namanno gede assitanno.
Wolqate shiqisho aana Jibutira Elektirikete wolqa shiqishatenni horonsiraano ikkitanno gede assatenni aleenni Keeniya, Sudaanenna Wodiidi Sudaane Elektirikete wolqa horonsiraano assate sharro assinanni hee’noonni.
Hattono Itophiyu qooxeessaho borreessiissanni afantannoti latishshu hanafo kaajjite suffanno gedenna qachu gobbuwano horonsiraano ikkitanno gede kaajjado qooxeessu halamanna Dippiloomaasete xaadooshshe kalaqqanni afantanno.
Ayirradda songaafootta, ayirraddu amaalete minna miillanna muxxe Itophiyu daga;
Haaru bejetete dirinni sai diro leeltinota dancha hanafo sufisiisatenni hattono leeltino foonqe taashshatenni poletikunni, miinjunninna dagoomittete handaarranni mootimmate illacha aanino garinni shiqisheemma.
Mootimma keerunna dimokraasete xa’mubba mudditinota ikkase huwatte murcidhino mu’ro sayissino garinni HWHT ledo gobbate horo ayirrisiisino hattono sufo agarsiisino garinni hasaawa assinanni gede dandiitu sharro assatenni suffanno. Ikkollana konne keeru doorsha xiimbe assinanni hiittenne sharrera hasiissanno qaafo adhitannota seekkine afa hasiissanno.
Uurrinsoonniti amaalete komishiine lifixino garinni loosose loossanno gede hasiissanno irko assatenni dagganno hedonna muro gumulora murcidhe loossanno. Kalqoomunniha dippiloomaasete akata huwatatenni gobbanke horo agarino garinni gobbayidi jaalla gobbuwa ledo qinaambe loonsanni.
Qeelamanni noohu hiddaasete kofatto gatamarshi amandoonni yannanni jeefamanno gede illacha tunge loonsanni. Kofattote ledo amadante ka’annota hiittenne xa’mo gobbanke horonsiraanchimmanna suwashshimma ledo xiinxaambe hasiissanno amaalenna hasaawa assanke sunfeemmo. Gobbanke doorshunnita investimentete iillo ikkase egensiissannore addi addi loossa loosatenni dhuku noonsare laashshaano bissa gobbankewa qolle goshooshate illachinshe loonseemmo.
Farcote hoonginni woyi gede’nanni luphi yino deerrinni dagate koffeenyi leellannota huwante daga beeqqisiissinota uurrinshu haaroonso assatenni akatoomunna dandoo noosi ogeessa kalaqiratenni hattono lifixanna xawado harinsho diriirsatenni mootimma owaatamaano daga farcote gooro kassi assate illacha tugge loossannoha ikkanno.
Danchu gashshooti qarri mootimmate owaante uytanno uurrinshuwa aana rumuxxinoha ikkasi mootimma huwattannoha ikkanna hala’lado , jawanna gumunni leellino looso loosatenni qarru kaima ikkitino harinshonna loosaasine bande taashshate qaafo adhinanni. Wolu haaru diri illachi hanafantinore daa’’atote iillo base latisate looso kaajjinshe sufatenna tenne base egensiisatenni babbaxxino korkaatinni qiiddinota Turizimete iillo baqqi assatenni, latisatenna gobboomu akati gatamarshi aana illete leeltino soorro abbate loonsanni.
Dagoomittete handaarinni hanafantinorinna jeefantinokki loossa jeefisatenni wo’ma wolqansanni loosu giddora e’anno gede dandiisatenni baxxinohunni olu ledo amadaminohunni gawajjantinore rosunna fayyimmate uurrinshuwa baalantanni owaantenniwa higganno gede hasiissanno e’’o wonsha balaxo uynanni qara loosooti.
Latishshunna lophote sufaanchimma buuxisate taaksete e’’o woyyeessa, bikkantino jiro garunni loosu aana hossanno gede assa, jirote billaalla ajisha, mootimmate bejete buxima rahotenni ajishshara dandiitanno miinjunna dagoomittete handaarra aana illachishshanno gede assinanni.
Hattono mootimmate investimentete gashshooti amanyoote garunni gumulatenni hanafantinore mootimmate latishshu pirojektuwa amandoonninsa yannanna islanchimmanni jeefantanno gede assa mootimma amandoonni bejetete dirinni illachishshanno hajubbaati.
Safote latishshi loosi giddo mootimmatenna hallanyu halamaanchimma lossatenni gummaame mootimmate liqoote gashshoote halashshate illacha tunge loonsanniha ikkanno. Gobbankera sa’u dirrara waagu lexxo lexxitanni daggino hajooti. konnira 2015 bejetete diri tenne waagu lexxo ga’labbisatenna keeraancho Maakro Ikonoomete akati kalaqamanno egde sharro assinanniha ikkanno.
Konnirano sagalete laalcho lossatenni shiqisho leda, gummaame ikkitinota fiskaaletenna woxu poolise gumula, daddalu xaadooshshe yannaasincho assatenni laalchu dikko shiqanno doogo yannaasincho assa, e’’ote dhukinsa shiima ikkitinoriranna dhuka ajjinorira irko assatenni waagu lexxo iillishshanno xiiwo ajisha wole bejetete diri giddo mootimma illacha tugge loossanno loosooti.
2014 bejetete dirinni babbaxxitino gaancenna kalaqamu danonni qaensanni darantinoriranna gawajjantino dagoomu bissara mannoomittete kaa’looshshenna irko assanna olunna gaancetenni gawajjantinonna diigantino dagoomittetenna miinju uurrinshuwa wirro qolle gatamarate looso federaalete mootimmanni, qoqqowubbatenna dagoomu beeqqonni wirro qolle uurrisate mixo gumulsate hosanno womaashsha gamba assate loosi kaajje sufanno.
Xaphoomunni 2015 bejetete diri gaance hasaawunna amaaletenni tirre, amaalete komishiine looso alba qolle qaafinse, latishshanke hananfoonni loosinni sufisiinse, daganke xaadinose dagoomittetenna miinju qarrinni fushshate luphi yino deerrinni kakka’neemmo diro ikkanno yee ammaneemma.
Konni garinni dagankeranna lamente amaale minna miillara diru danchanna seyoote diro ikkanno’ne gede wodaninni halcheemma.
Galateemma!!
Wocawaaro 30,2015 M.D
Addis Abeba
Bakkalcho Birra 3, 2015 M.D
