Wodanu baalante bisinke kifilla giddonni manchi beetti dhagge giddo hundinni hanafe afansha uynoonnisi miila bisooti yaa dandiinanni. 20 kume dirra albaanni godu giddo afantanno misilla giddo gattukkinni wodanu misile afantanno. Hundi Girike kayinni mittu manchi hayyichimma wodanu aana afantanno yite ammantanno. Batinyuno kayinni wodaninke nassenke woy macciishshammenke afantannowa assine shiqinsheemmo.
Barru barrunku hasaawinke giddo koffi yaanke xawisate, wodani’ya hiiqqamino; baxillenke xawisate kayinni wodani’ya qeelamino yineemmo. Wodanu loosi mundee addi addi bisu kifilla iillishate aleenniiti. Wodanu bisu hasi’ranno oksijiinete hasattora rakkino dawaro qola noosi. Wodaninkera goxichu yannara woy luphiima bisu millimmo yannaranna dano iillitannonke yannara dawaro uyineemmo doogo babbaxxitanno.
Wodanu gananno woyte macciishshineemmohu xunchu usuramannanna tidhamanna ikkikkinni wodanu beehaachi mundeete du’nama fajjatenna hoolate fa’nantannonna cufantanno yannaraati. Manchi beetti wodani shoole beehaache afi’rinoha ikkanna kuri beehaachi Oksijiinetenni jiroo’mitino mundee babbaxxitino bisu kifilla xiiwotenni iillishshannonna giirantino ayyerenna ishine amaddino mundee addi addi bisu kifillanni haaroonsate shombo hadhanno gede dandiissitanno kifillaati. Tenne ikkito huwatate mundeete doyicho daafira shiimare la’’a danchate.
Wodanu gana bikka
Jajjabbu manni wodani fooliishshote aana hee’nanni woyte mittu xiqqeessi giddo 72 hige gananno. Ikkollana wodanu kawiinni sase ero rankenni gana dandaanno; togo yaano wodanu xiqqeessu giddo 200 hige ganara dandaanno. Baxxinohunni luphiima millimmonna masillu yannara wodanu gananno ranke luphiima ikkitanno. Qaaqquullu wodani kayinni fayyimmate yannara mittu xiqqqeessi giddo 120 hige ganara dandaanno. Atleetootu wodani kayinni xiqqeessu giddo 40-60 geeshsha ikkara dandaanno. Atleetootu aana togo ikkara dandiinno korkaati wodanu tenne gananni calla ikkado mundeete bikka xiiwe finca dandaanno daafiraati.
Wodanu aana xaaddanno xisso
Hiikkuno wodanu dhibba yinannihu keeraanchu wadani loosi aana mereero e’’atenni looso gufisanno akataati. Kunino; wodanu mundeete boombe aana kalaqantanno, wodanu xunchi aana xaaddannonna wodanu gana aana kalaqantanno soorronna wodanu aana kalaqantanno madi’ra, ilate albaanni kalaqamanno suudu qarra (ilantanno qaaqquulli aana kalaqantannota) ikkitara dandiitanno. kuri mereerinni roore yannara mannu aana kalaqantannoti wodanu mundeete boombe ruukka ledo amadantara dandiitanno.
Wodanu aana kalaqanno qarri mundeete boombe ruukka korkaatinni mundee wodani gede wodanu xunchira iillitannokki gede assatenniiti. Wodanu mundeete boombe aana kalaqamannoha babbaxxitino buuxonni hee’rasi buuxa dandiinanni. Xissamaanchunnita fayyimmate dhagge keenatenni hattono babbaxxitino giddoyidi bissa leellishshanno uduunninni afa dandiinanni. Wodanu mundeete boombe aana kalaqamanno dhibba babbaxxino deerrinni xagisa dandiinanni.
Wodanu fayyimmate qarri korkaatta
Wodanu fayyimma qarri batinye ikkara dandaanno; qarunni kayinni wodanu mundeete boombe aana kalaqantanno ruukkaati. Tini ruukka kalaqantannohu kayinni mundeete xarra giddo kalaqamanno moorinniiti. Wodanu dhibbi baxxinohunni Ameerika labbino lophitino gobbuwara hala’le leellanno. Lawishshaho; Ameerikaho diru giddo 710 kume ikkitanno daga wodanu dhibbi korkaatinni reytanno.
Wodanu aana xaaddanno fayyimmate qarrubba mereerinni qarunni kullannihu kayinni wodanu mundeete boombe aana xaadanno dhibbaati. Kuni dhibbi kalaqamannohu wodanaho Oksijiinenna woloota hasiisanno coye sagalsitannori qara mundeete boombuwa ruukkatenni wodanu xunchi ikkado mundeete du’nama heedhannonsakki gede assitanno. Ikkollana; wolootuno batinye ledote korkaattano wodanunniha fayyimmate akata xeissara dandiitanno. Lawishshaho; ilate ledo kalaqantinota wodanu xisso kula dandiinanni. Kuni akati baxxinohunni qaaqquullu aana bati’re kalaqamanno.
Wodanu daafura
Wodanu daafura yinannihu wodanu gana uurra di la’anno. Ikkollana; wodanu garunni loosanni nookkita leellishannoho. Konni akati giddo wodanu loosanni noohano ikkiro ikkado mundeenna Oksijiine kayinni babbaxxitinori bisinke kifilla hasidhanno garinni iillitanninsa di afantanno. Kuni coyi rahotenni xagisi’ra hoongiro luphi yino deerra iillatenni reyote iillishara dandaanno.
Wodanu gana soorrama
Kuni akati kalaqamannohu wodanu gana soorrantinoha ikkirooti. Dhibbu wodanu suutunni (mittu xiqqeessi giddo 60 woroonni) woy rahotenni (xiqqeessunni 100 ale) ganannoha woy rankesi aante agadhinokki garinni ganannoha ikkiro kalaqantannote. Kuni fayyimmate qarri wodanu aana soorramino akata kalaqatenni jawa qarra iillishankera dandaanno.
Wodanu qarrira kaimu gede assine adhinanni korkaatta
Wodanu mundeete boombe aana kalaqamanno qarri hedeweelchu wodanu loosi uurrara iillishara dandaanno. Kuni akati kalaqamannohu ruukkitinori wodanu mundeete boombuwa afantanno qooxeessuwara mite gurdamme kalaqanturonna mundeete doyicho bocunni woy wo’munni wo’ma cufantanno woyteeti. Qarru Oksijiine wodana iillitannokki gede assitanno daafira wodanu xunchi reyitanno gede assitanno. Wodanu xunchi giddo Oksijiinete anje kalaqantanno yannara gagasu qooxeessira luphiima qaanqata woyi foo’la hooga kalaqantanno. Konne akata ranke jawu malaati gede assine adha hasiissanno.
Wolootu malaattano yaano; looqqi assa, tushshiishanna hunkuu bati’ra kullaannireeti. Hedeweelcho wodanu loosi uurranni xaaddanno fayyimmate qarrubbanni mittu sayikki anga reyote aamantanno. Ikkollana umi malaatta la’ne ranke fayyimmate uurrinsha marre xagisi’niro woyyaawateno ikko hurate kaayyo luphiimate.
Wodanu fayyimma qarri kalaqamanno woyte leeltanno malaatta
Wodanu boombe aana kalaqantanno ruukkanni kalaqamannohu fayyimmate qarrinni leeltanno malaatta mereerinni Gagasunni hanafe Goowa, Gacco, Badhenna Gurayidi Anga aana kalaqantanno bisu jallaangeeti. Konni akatinni kalaqamannohu wodanu qarri Gagasonna Goowa qase amadannohu hala’ladunni leellannoho. Kuni malaati ikkado mundee wodanu xunchi widira iillitanni nookkita kulannoha ikkanna xisso kalaqantannohu wodanu konni korkaatinni ledote looso loosa hasiissannosi daafiraati. Gagasu qarqarira qase amadate xisso macciishshantannohu qarru noosi manchi hedeweelcho ka’’e lowo millimmo assironna kaajjado gawajjo heedhurooti.
Xagisi’nanni gara
Wodanu mundee boombe aana kalaqantanno ruukkimma hurtara dandiitanno fayyimmate mtiimma di-ikkino. Ikkollana hee’nanni heeshsho gara taashshi’ratenninna xagga garunni adhatenni hura dandiinanni. konnira dhibbunni amadantino mannooti araddo (sigaara) wiliishshatenni qorowama, uurrinshunni mereerima bisu millimmo assanna qiwaate nookki sagalla ita hasiissannonsa.
Mundeete kolistroole ajishate ogeeyye amaa’lateni xagga adha hasiissanno. Balaxote qorophora barru barrunkunni adhinanni Aspiriine xagisaanotenni hajanjara dandiinanni. Tini qaafo hedeweelcho wodanu looso uurrisate qarra gargartara dandiitanno. Korkaatuno Aspiriine mundeete giddo afantanno pileetleete aana xiiwo kalaqa dandiitanno. Pileetleete yaa mundeete ge’’a ledo xaadooshshu noo mundeete niggaati. Qarru kaajjiro wodana darre xagisa hasiissara dandiitanno. Kuni akati wodana wolu wodaninni riqiwate geeshsha ikkara dandaanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Onkoleessa 26/ 201
