Addis Ababa:- Hedote moolle gantinonsa wolquwa albillichono daga mitte hedo aana uurritannokki gede assitanno mashalaqqe qixxeessitanni fincitara dandiitannohura qansootu qoropho assitara hasiissannota Jireenyu paarte daganna kalqete xaadooshshi handaari sooreessi Dr Biqili Hurrisihu egensiisino.
Dr Biqili Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; sa`u muli dirra giddo kalqete deerrinnino dijitaalete miidiyubba hala`la ledo amadisiisaminohunni kaphu mashalaqqe kalaqenna loose, murenna sufe hattono xaadisenna qineesse co`o kaphonna kaima afidhinnokki mashalaqquwa tuqisanna daga mitte hedo aana uurritannokki gede assa rosantanni daggino hajooti.
Itophiyu poletiki giddono bayicho afi`ra dandiitinnokkiri hattono hedote moolle gantinnonsa wolquwa sa`u barruwa giddo xaphoomu minisiterichi hasaawaati yite murtenna xaadisse hattono gamba assitenna qineessite co`o kaphonna kaima afidhinnokki mashalaqqe fushshitinota qaagiissinohu Dr Biqili; kuri labbannore daga mitte hedo aana uurritannokki gede assitanno mashshalaqqe aanteteno fincitara dandiitannohura qansootu qoropho assita`ra hasiissanno yino.
Tenne lamalahu kaphu assootinsa hunote wolquwa konninni aleenni ikkino coye albillichono loossara dandiitanno gede buuxisiisannoho yinohu Dokter Biqili;, tenne assitannori hiikku dani hedote poletikira, massagotenni, poolisetenni, istraatejetenni roorte leellite Itophiyu poletiki giddo hasiisannonsa bayicho afi`ra dandiitannokkirinna hedote moolle gantinnonsare ikkitino daafira ikkinota egensiisino.
Kaphu mashalaqe finca baxxinohunni kalqete deerrinni miidiyaho jawa mitiimma ikkitanni daggino hajooti. Tini sa’u yannara Itophiyu giddono hala`ladu garinni fincantanni afantanno. Baxxinnohunnino Itophiyu batinyu coyira wo`naaltanni noo tenne yannara lowo geeshsha haalaalanya ikkitino mashalaqqe hasiissannose yannara tini bissa co`o kapho ikkitinonna kaima afidhinnokki mashalaqquwa kalaqatenni daga huluullantanno gede assa hanaffino akati noota buuxisiisino.
Jireenyu paartehu loosu gumulsiisaanchinni songote giddonni fatalakkiyite fultino yitannotenni tenne lamalara tini wolquwa fushshitino mashalaqquwa songote aana kulloonnikkire, babbaxxitino yannara, babbaxxitino ba`rera xaphoomu minisiterichi assinota hasaawubbata huuro murmurte sufatenni wo`ma sokka ikkitanno gede assatenni loossinnohu lowo geeshsha shotanna kaimu nookki looso ikkinota egensiisino.
Kaphu mashalaqqe kalaqqannori tenne assitanno yannara Itophiyu ba`aranna ubbara hexxitanno gobbaydi wolqa ledo mixotenni, assootunninna womaashshunni halante loossara dandiitanno gede huluullo dino. Kuni xa ikkanni noo coy mitto ragaanni jawa rosootina rosicho adhinara hasiissanno yino.
Albillichono togoo coy shotu garinni uurrannokki daafiranna sufarano dandaannohura konni ale ikkino qinaawinonna hattono kalanqoonni mashalaqqe qansootinkera xaadansara dandaanno daafira mootimma kaphu mashalaqenna gaance kalaqqanno hasaawubba lallawo kaima assite adhitanno qaafo agarante heedheenna qansootu umonsa agaranna qoropho assa hasiissannonsata coyi’rino.
Mootimma seerunna gashshootu assoote horonsidhe biddi assate qaafo adhitanno, kayinnilla qansootinkera halaalaanya mashalaqqe tuqqannoha calla ikkikkinni kaphu mashshalaqqeno lowo geeshsha wiinamunni tuqqanni noo yanna ikkitino daafira uurrinshu miidiyirano ikko dijitaalete miidiyira sayinsanni mashalaqqe garaho yee ammanate albaanni buesi buuxa, wodanchanna hattono lamenna sase buenni halaalanya ikkase buuxa noonsa gede buuxisiisino. Mashalaqqe hasiissanno garinni adda ikkase buuxxe adhitanno gedeno woshshatto shiqishino.
Mootimma soorrote harinsho giddo mittu uurrinshunniha ikkitino doogonni massagama noose; dimokiraasete amanyooti harinsho halaalanyanna taalo ikkitino mashalaqqenni irkisama noose yee loosino loossanni mittu kiphote hasaawanna kaphu mashalaqqe qorqorshu lallawi tenne doogonni buesi adda ikkitinokkinna so’ro ikkitinotanna daga mitte hedo aana uurritannokki gede assitanno hattono hasiissannokki macciishshammenna huwanyo kalaqqanno mashalaqqe baxxinnohunni mashalaqqete annuwano ikkito hallanyootano ikko uurrinsha xa`mantanno gede assitanno seeru assooti no yino.
Kuni seeru assooti loosu aana hosa hanafino. Babbaxxitino hedeweelchonni bande qaafo adhinoonni tuqu xaadooshshuwano ikkito hallanyootu nootanna kunino albillicho kaajje sufannota egensiisino.
Mootimma seera agarsiisatenna tenne doogonni daga mitte hedo aana uurritannokki gede assate, kiphonna sumiimmete hoonge kalaqate, dagatenna mootimmate mereero huluullo wixate assinanni yawo xe`inonsa assootubba konni assootira badheenni noo bissa, hallanyootano ikkito uurrinshuwa bade seera agarsiisatenna seeru garinni xa`mantanno gede assate ha’rinsho harunsitanno. Konneno kaajjishshe suffannota ammaneemmo yino.
Dokiter Biqili, hiikkonnino aleenni kayinni qansootu uminsanni yawo adha hasiissannonsa. Tenne yannara macciishshinanni coy duuchunku so’risiisannoha ikkino yannaati. Mimmitunniwa gaance kalaqate loonsanni mashalaqquwa hee`ransanni hiittenne doogonnino kullanni mashalaqquwa adhankera albaanni seekke buuxa dancha ikkase egensiisino.
Abebech Maatewoos BakkalchoOnkoleessa 26
