Mannaho rosaminokki garinni bisinsa jalli yaanno manni bacaho. Bisinsa, albinni roorenkanni baxxino garinni jalli yaate macciishamme heedhannonsa. Qoleno angansa, lekkansanna woloota bisu kifilerano tini macciishamme nooha ikkiro “Niggate dhibbaati” yitanno gumulo aana iillinanni. Togoori kalaqamanno woyte bisinke woy goginke jalli yaanno. Utichu qaseennano di-maccishamannonke. Togo yaa bisinke giddo noo bisu kifilera xaaddino gawajjo no yaate. Tini aleenni shiqinshoommo malaatta niggate qarra kultannoha ikkirono techo Fayyimmate gafinkera konni woroonni nooha lende buuxate garunni seekkine harunsino.
Niggate Dhibbinna Qaru Qaru malaati
Jalli yaa:- Bisu nigga gawajjanturo anfeemmohu umi malaati bisu jalli yaanna bisu usuramate macciishshamme angate, qubbete, lekkatenna lekkate qubbe aana kalaqantanno woyteeti. Bisu jalli yiinokkita leellishshannori woy bisu iibbille kultanno nigga, loosinsa macciishshammete sokka soya ikkiro gawajjo iillitunsaro keeshshite jalli yaate widira hadhanno; bisuno usuramanno. Yannatenni ikkado xagicho afi`ra hoongiro woy fayyimmate mereershira ha`ra hoongiro tini macciishshamme wolu bisu kifilera taraabbara dandiitanno. Angatenna lekkate macciishshantanno macciishshammenna jalli yaate korkaati wolu kaima ikkannori lekkatenna angate aana kalaqaminorichi jawa xiiwo, qiidaho reqecci yaa, loosinke akatinni ofolline honseemmoha ikkiro woy milli- millo hoogguronna Vaytamin B 12 nna Maginizeemete anje heedhuro kuni malaati leellanno.
Niggate daafurre:-nigga milli yitannonna sokka saaysanno gede assitanno nigga aana iillitino gawajjo niggate daafurre kalaqqanno. Saeno nigga baalate looso gufisate geeshsha iillanno. Niggate widira sonkanni sokka garunni sa”a hoogguro ha`rate qarrammanni. Angankenni uduunne kaaysatenna cu`mate lowota qarrameemmo. Nigga gawajantino dafira niggate dasi horo aanno woyte dhukisi ajanninna daafuranni daanno. Dasu daafurre niggate gobbaanni “Parkinseni” yinanni dhibbi, badhete noota “Diskete” yinanni bisu kifile shirri yaa, istirookete yinannitinna wolootuno togoo dhibbi konnira kaima ikkanno.
Dasu miicamme yaa:-Milli yaate kaa`litanno nigga aana iillitino gawajjo dasu aana miicamme kalaqanno. Dasu miicammenna goshooshshamme umise gawajjantino nigga aana kalaqqanno milli -miillo gawajjo leddannota ikkitanno. Dasu miiccamme kalaqqanno milli-millo nigga lowo geeshsha loossurooti. Miicammete macciishshamme qelpheepho shota, mereerima woy lowo gede ayyirritannota ikkitara dandiitanno.
Hunkuu Qarra:-Awutoonoomikete nigga gawajjantanno woyte hunkuu qarri kalaqamanno. Mitu mitu mannooti aana lowo hunkii kalaqamannoha ikkiro wolootaho kaayinni hunkuu anje heedhanno. Hunkuu garunni burqa hoogiro mannimanke garunni iibbille gargadha di-dandaanno. Bisu milli millo assinanni yannara kuni qarri baasanni ha`ranno.
Shumate Minira Raataawa:-Shumate ufuuffa shuma seekkite amaddara lowoti nigga mitteenni loosa hasiissannonsa. Niggate gawajjo kalaqantanno woyte shumate ufuuffa shuma rakke rakke huntara hasidhanno. Niggate gawajjo shumannita ufuuffate dasa usuramanno gedenna lollonge garunni loossannoikki gede assitanno. Shumate ufuuffara wolu kaimi hee`rara dandaannosi. Ooso ilino amuwiranna sukkaarete dhiwamaano aana shumate minira raataawa lowo gede kalaqamanno qarraati.
Kaajjado Umu Damuume:-Caabbichu shiwo amandeenna macciishamanno macciishshamme gede shiima yannara keeshshitannoti kaajjado umu damuume damuunsa niggate gawajjo malaate ikkara dandaanno. Mannimmatenni uurrate woy taalo ikkitino milli-millo assate qarrammanni. Mannimma taashi`ne uurrate qarramanni woytenna gaggawa kalaqantanno ikkirono dhibbu malaateeti. Ubbe gawajantara dandiitanno daafira konne malaate shota gede assine la”a di-hasiissanno. Niggate gawajjo buqqeete mannimma milli-millo garunni yitannokki gedenna agadhinannikki gede assitanno. Tini ikkito ubbe gawajantanno gede assitanno. Mannimmate taaloonyi mittowa higge daaqanno; garunni uurranna ha`ra di-dandiinanni; ha`nanni woyte gaggawanna uwa daggara dandiitanno. Mannimma kawanna ka`a higge daaqqannokki gede agadhate qarramma “Paarkinsenni” yinanni dhibbi malaate ikkara dandaanno.
Dhibba:-Wolu niggate dhibbi malaati lamewa bade darannonna giiranno garinni xissanno dhibbaati. Konni gari dhibbi macciishshamme lekkatenna angate aana kalaqannoha ikke, wolu xissote macciishammenni baxxanno. Dhibbu kalaqannoti macciishamme niggate aana kalaqantino gawajjonniiti. Macciishamme garunni buqqeetenni bisu gogi widira sa”ara dandaa hoogiro gawajjamino baaychi aana lowo gede xisso macciishshantanno. Xissote base gawajamino bisi qooxxeesira calla woy baalanta mannimmate kifile aana kalaqamara dandaanno. Dhibbu duucha woyte hashshi yannara baasanno. Niggate gawajjo gobaanni sukkaarete dhibbi, Vaaytaamine B12 anje, woy badhete miqichi aana kalaqantino gawajjo lowo xidanira saayisse uy[tanno.
Niggate Dhibbanna xagicho:- fayyimmate uurrinsha wiinni hajanjanni xagga horoonsi`ra, fiziyoteraappe assa, fooliishshi’ra hasiissanno garinni fooliishshi’ranna togoore lawinore seekkine loosu aana hosiissate. Ikkollana niggate qarri yannatenni xagisa hoongiro mannimmanke loosu gobbaanni assannorichi giddo kuni qarrino mitiha ikkino daafira aleenni kulloonni malaatta seekkine huwantiha ikkiro fayyimmate mereershira hara doorshu nooikkita ikkitinota afa hasiissanno. Keeraanchimma anganke aana no!!
Bue:-Dr Aale qoolinni.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Onkoleessa 19/2013
