Sidaamu daga seeda diro umisi umosi gashshara polotikunnni, miinjunni beeqqaancho ikkate hattono budessi, afoosinna balchoomasi lossi`rate assinno sharro muli barra guma laaltinoti qaangannite. Tini sharrosi guma laalitinohu saiha haammatu sanira tenne xa dagginno wolaphosi gafa gantanno gede lowo waaga baatino; lowo wedella, fullahaanosi hattono halaale calla amadde uurritinore shorrantannonna, baara widira higge darantanno gede assinoonni. Wolootta baca mitiimmannna qarru iilli gedensaanni kuni soorrote gashshooti dayi gedensaanni soodimari bakkalchi gede ikke xawaabbu fuleenna kuneeti tenne yannara qoqqowuunniti tantano goofeenna Sidaamu umisi umosi gashshanni leellanno.
Konninni sufe qoqqowinke umosi dandee wolootu qoqqowubba gede Itophiyu qixxeessanno bareranna battalate beeqqaancho ikkanni noo. Lawishshaho, Bocaasa 29 Itophiu daganna dagoomu barra tonnikki qoqqowo ikke beeqqe sainoti qaangannite. Tini beeqqono Sidaamaho lowo diri sharro gumaati. Laayinkiti kaayinni Itophiyunnihu xaphoomu ministirichi Dr Abiy Ahimedihu massagonni sase ministirooti ledo halamatenni qixxaabbino “Itophiyu lamala” yinanniterano umosi dandee base uyneenna beeqqaancho ikkino.
Ninkeno basete leelline Sidaamu qoqqowino tenne lamalara maa maareekki’rino? tini Itophiyu lamalano illacha assitino mixo maati, tini beeqqo Sidaamaho may tiro uytannoronnna wolootta hedono lende Sidaamu Dagoomi Qoqqowi Mootimma Woga, Turizimenna Ispoortete Biirora Woga, Dhagge, Donu xiinxallonna Latishshi Dayrektoreet dayrektere Kalaa Tafarri Ledamohu ledo hasaawa assinoommo.
Tenne Itophiyu lamala qixxaawonnihu qaru illachi tonnunku qoqqowi tenne basera mimmitu ledo noosi xaadooshshe kaajjishate; mitte daga ayimma Ikkadimmatenni Itophiyu dagaranna kalaqete hala`ladunni mitte daga ise ayiiti yaannoha egensiisate mixooti yaanni hasaawinonkehu Saidaamu qoqqowi Woga, Turizimenna Ispoortete Biirora Woga, Dhagge, Donu xiinxxallonna Latishshu Dayirektoreete Dayrektere Kalaa Tafarri Ledamoho.
Itophiyu lamala Yine ayirrinsanni hee`nooonniti umi hajo woy qara hedonna guulcho ayimma ikkitinotanna Sidaamu Sidamimmatenni Umisi ayimma adhe shiqqinohu Sidaamu Daga ise ayeeti yaannoha Itophiyu daga seekkite huwanyoote afidhanno gede tini reqecco lowo qeecha afidhino. Togo yaa Sidaamu mayimma hiittootero dhaggesi, donisi, jirosi, balchoomisi maa lawannoro, Sidaamu ayeeti yee xa`mannohura leellishate woganke, budenke, dhagenke Sidaama xawissannoha baalanka kuneeti haa`ne Itophiyu dagara daa”atiinsanni hee`noommo yiino.
Kalaa Tafarri Ledamohu xawishshi garinni, wole widoonni Sidaamu ayinnino ajinoikkitanna konne halaale Itophiyu daganna dagoomi seekke afara, mimmitu ledo noonke xaadooshshe hakku deerrinni kaajjinshe sufisate doogo fa`nantinota kule, qoqqowubba baalanti umiseha donase balchoomase adhite shiqqino garinni ninkeno Sidaamimma xawisannoha Jiro, dona, budenna dhagge dhageefachishanno garinni haa`ne shinqoommo yiino.
Tini Itophiyu lamala mitte daga mayiimma yaano Sidaamu Oromote daga jiro, balchoomasenna dhaggesi hiittootero afatenna buuxate kaayyo uyitinote; Hattoni Amaaru, Sumaale, harere, Affaare, Wodiidi Daganna Dagoominna wolootta qoqqowubbano maa labbannoro ayimmansa hiittootero afatenna Daa”atateno injo kalaqqinote yiino Kalaa Tafarri. Baalunku mimmitu ledo egennamatenna leenqishshaho invste assitannorira, turizimete widoonnino qoqqowoho isi mayi no yite dagge daa”attannorira injono kalaqate qeechi lowoha ikkinota huwachiishino.
Kalaa Tafarri Ledamohu lede xawisanni, tini Itiphiyu lamala roorenkanni baxxino garinni Sidaamaho lowo tiro noota xawise, albi waro polotikunni, jirotenninna dhaggessinni ikkadu garinni horaameessa ikkikkinni sainohura, xa kaayinni polotikunnino ikko jirosinna dhagessi faajjete egensiisate, hattono konni ka`a qoqqowinkera turizimete daa”atoranna investimente bobbaasate doogo fantinote yino. Qoleno, tenne reqecco leenqinsannihu itophiyu dagara calla ikkikkinni baara widi gobbuwarano ledooti; ikkinnohura, dagge daa”attanni afantanni nooti baara widi daga investimente goshooshate injo kalaqqinota afa dandiinoonni. Sidaamu Qoqqowi Itophiyu Lamalara Sidaamimmasi leellishate duuchare maarekki’rino; budesi, donasinna jirosi; lawishshaho:-Sidaami daga songote amanyoote, Saga`late uduunnenna amanyoote, worbimasi kulannohanna horoonsi`ranno uduunne adhe shiqino.
Sirbu budesi, araarunniha, adhammete bude, dhaggennihanna kalaqamu dona, 16 sanira meentu taaloonyimma buuxisiisinota mootitte Furra dhagge, wonqo, worje, Sooddiyyte kinna, Sidaami baatto ofolla gara misiletenni quxe, Bo`noorunna Loggitu Lagi fooncho illete qoshooshanno grinni misilse, xaphoomunni Sidaamu qoqqowi Trizimete injoora maa afi’rinoro xawissanno Hawaassi garba, iibballichote misillanna hattono Agiro Industirete loonsoonni Sidaami gobba laalchino reqeccote shiqinshoonniri giddo gaamaminnota daa’’atate dandiinoommo.
Itophiyu lamalara Wodaajinnetete/Baxillu/ paarkera haa`ne shinqoommori donunna jiro qoqqowinkera albilicho dagge daa”attanno mannotira lowota injo kalaqannota la”a dandiinanni yiinohu kalaa Tafarri; Tenne basera dagge daa”attannori Ambaasaddere, baara widirinna giddo daga hattono beeqqaano ikkitino qoqqwubba baala daa”attanni leeltanno; kalqetenni lowo afamishsha afi`rinoha bunanke agganni , buurisame Shaafeetunni shiqqeenna ittanni, kalaqete dona ikkite borreessantinota diru soorro ayyaanna Ficheenke ayyirrinsanni garanna qeexaalankeno maala`litanni daa”atanni nootanno odeessino.
Haaro qoqqowo ikkankenni Sidaamimma leellishate mixi`ne ka`noomuhura konne dona daa”ataanote reqecci assate Itophiyu lamalarano ikko albaanni hananfe qixxaawo assinanni keeshshinoonnita qaagiissinohu Kalaa Tafarri Ledamohu, tenne qixxaawono muli barrinni kullonninketa ikkiturono ikkadu garinni qoqqowu baajeette gaameenna lowo woxe fulo assine loonse shiqinsheenna Sidaama lowntanni gotti assitino loossa loonsoonnita qummi assino.
Sidaamu Dagoomi qoqqowi Mootimma Woga, Turizimenna Ispoortete Biiro 2ki Sooreessinna Turizimete Handaari Sooreei Kalaa Saamueel Balaynehu isi widoonni,tini Sidaamiti dhaggesi, budisi, afiisinna balchomisi hattono ha`nura jirosi booraabbanokkinna karsante ba`anoikki gede assate lowo loosono loonsanni hee`nonnita kule, kuni budinke annu awurunni daaynoha ikkinohura, dagganno ilamara noo garinni saaysate wedellahonna Sidaami dagara hattono aja adumerano huwanyo kalaqate hala`ladunni loonsanni hee`noonni yiino.
Ledoteno konne budenke, balchoomankenna jironke karsante ba”annoikki gede assate roorenkanni annimmate uyinoonni biiroranna mootummate noose qeechi lowoha ikkino daafira seekkine loosa hasiissanno yee, baalunku Sidaami qansootirano shedunna gadadu nootano kulino. Kuni budi baadiriranna baarawidi dagara umisiha wogasinna balchoomasi agadhino garinni hattono turizimete daa”attora umisiha qeechasi fulanno gedenna qoqqowohono eo abbannoha assate seekkine illacha tunge loonsanni hee`noonnita Kalaa Saamueel buuxisiisino. Xaphoomunni tenne Itophiyu lamalara la”ate wo`naaloommohu tonnunku qoqqowi mittu mittunku ayimmasi maa labbannoro budisinna balchoomisi maa lawannoro mimmitu ledono hiito assine xaadooshshe kaajjinshanni garanna Itophiyu mittimma la”ate dandiinoonnitaati.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Onkoleessa 19/2013
