Manchi beetto ikkine kalaqammi geeshsha woloottaho danchumma assatenni roore hagiirsiisannori dino.
Hiitti amma’nono woloottaho danchummatenni kaa’lammanni, irkisammanni mimmitu ledo baxammanni, ayirrisammanni gede hajajjanno. Ikkollana, xaa yannara amma’note hajajo qaccera qolle agurreenna Itophiyimmate xawishsha ikkino balchoominke hoshooshamanna la’nanni hee’noonni. Ikkeennano, albaanni noota Itophiyimmate ayimmanna dancha balchooma ayirrise amadatenni ilamate tareessitanni afantannori Isilaamunna Kiristaanu amma’no harunsaano baca no.
Manna sirchunni, amma’notenna gosoomittetenni babbaddukkinni Itophiyimmate mittimmanni ammanante heedhannori bacu Itophiyu qansooti no. Babbaxxitino daganna dagoomi heedhanno gobbara Itophiyaho sa’u seeda dirrara ayimmansa babbaxxiturono mittimmatenni biiffe hee’ra dandiitino. Albillichono heedhanno. Konne dancha Itophiyimmate balchooma agarre ilamate tareessate ragaanni lowo garinni kullannirinna galantanni mannooti no.
Saynsummo lamalara Isilaamu ammanno ayyaana Id Al Adiha Arafa ayirrinsoommo. Ayyaanu woloottaho danchu assinanni ayirrinsanniha ikkasino techohu seyoote gafi wosinchinke coyi’ranno. Isilaamu amma’no harunsaancho ikkinohu kalaa Alamiin Mehaammedbirhan yaamamanno. Kalaa Alamiin, Addis Ababaho Messaalemiya yaamamannowa Bilaal Masjiidi mule ilame lophino. Lophino qooxeessirano sircho, gosoomitte, dana, bandikkinni meyaa labballi roduuwinna darawosi ledo mittimmatenni keerunni baxillunni lophino.
Hiikko manchi ledono keeraatunni, ayirrisamatenna mimmito kaa’latenni hee’ra dandaasira kaimu ile annisi Haaji Mehaammedbirhani danchummaati. Ooso maatensa labbanno. Danchumma leellishanni lossiniro danchumma amadde lophitanno. Kalaa Alamiin manna ayirrisannonna woloottaho danchumma assatenni qarru iillinonsare kaa’latenni qooxeessisira egennaminohu ile annisi Haaji Mehaammedbirhaniwiinni baca rosicho ragi’rino.
Danchummasinni egennaminohu ile annisi daddalunnino hattonni egennaminoho. Boode jiro kalaqi’ra agurranna lowo jiro fushshi’ra jaddote gede kiirrannihu Dargete gashshooti yannara Haaji Mehaammedbirhaani gedee manna dihasi’nanni. Togoore danchumma assitanno mannoota bunshetenni la’nanni. Jironsanna jajjansano woransanni. Hattenne yannara lowo jironna jajjansa woransoonni dureeyye mereerinni kalaa Alamiini anni Haaji Mehaammedbirhan mittoho.
Hattenne yanna gashshooti kalaqanno xiiwo xooqatenni ile annisi ledo darame gobba agure ha’rinohu kalaa Alamiin; xaphooma maatesinni ledo heeshshosi Jibuutete assi’re keeshshinota qaaganno. Jibuute lede gobbate giddo 70 diri ale daddalu loosinni keeshshe 95 dirisinni reyotenni baxxinohu annisi Haaji Mehaammedbirhaani faasho harunsinohu kalaa Alamiin; anjesinni kayse xaano jawimmate geeshsha daddalu loosira bobbahe afamanno.
Tonnu ale ikkitino roduuwisi ledo lophinohu kalaa Alamiin; ile annisi baalanti ooso roso rosa noonsata seekke ammanannota qaagiisse mitti mittinsa rosinsara jawa illacha tugge harunsitanno gede assinonsata kulanno. rosunni aaneno maatesi loossannoha daddalu looso kaajjishe amade sufino.
Ile annisi looso baxannonna ammanamino daddalaancho ikkinota qaagannohu kalaa Alamiin; annisi ledo darame ha’rinowiinni Jibuutetenni Itophiya 1978M.D higino. Woloottu roduuwisi kayinni Ameerika hadhu yannara isi kayinni annisi faasho harunse daddalu looso kaajjishe sufisino.
Gobbaydinni babbaxxinore abbisiisanni gobbate giddo daddalannohu ile annisi hanafinoha daddalu looso rodiisi ledo ikke kaajjishatenni ‘’Mehaammedbirhaaninna oososi yawosi bikkantino hallanya uurrinsha’’ yaannoha gutunni kajjishshe massagganni afantanno. Zayitete laalcho lede babbaxxinore gobbate giddo laashshinannikkire abbisiisanni hala’ladunni daddalu looso harisanni keeshshino.
Xaa yannarano gobbaydinni gobbate giddora eessinannihu Zaytete laalchi giddonni xibbuunni 50% ikkannoha ‘’Mehaammedbirhaaninna oososi yawosi bikkantino hallanya uurrinsha’’ eessitanno. Gobba xaaddinosehu gobbaydi woxu soorro anje kaiminnino mootimma ‘Firaankovaaluta’ fajjitino garinni uurrinshano umisenni doolaare horoonsidhe gobbate giddo nookkirenna gobbaydinni eessinanni laalcho eessitanno. Zayite, sukkaare, bulleenna woloottuno babbaxitinota faafiriku laalchuwanna kaameellano abbisiisanno.
Uurrinshannihu qaru daddalu mereershi Jibuutete ikkanna gobbate giddora eessinanniha hiikkonne laalchono abbitanni bebbeekkanno. Konni albaanni wahete laalchono gobbaydi dikkuwara soyaatenni gobbaydi woxu soorro abbisiissannore ikkansa kalaa Alamiin coyi’ranno.
Jajjabba daddalu handaarrara bobbahinoha ikkasinni xaa yannara dagoomu aana xiiwo kalaqanni noota heeshshote iibbabbo geisate baxxinohunni zayitete laalcho waaga ajishate mixo amadino. Uurrinsha gobbaydinni eessitanno Zayite bebbeekkanno daddalaanora hirtannohura bebbeekkanno daddalaano kayinni uminsa tirfe hasidhanni xuxxulunni hirtannorira sayissanno woyte dagoomaho luphiimu waaginni hirtannota kulannohu kalaa Alamiin; uurrinshansa dagoomunna daddalaanote mereero noo badooshshe ruukkisatenni laalcho dhaaddotenni dagoomaho iillishate loosanni noota coyi’ranno.
Tenne hedosino mootimmate shiqishatenni baxxinohunni zayitete laalcho mootimmate shiqishatenni dagoomu mootimmate widoonni horaameeyye ikkanno gede hanafino loosi no. Haja la’annonsari mootimmate bissano hedosinni sumuu yituha ikkiro baxxinohunni gobbaydinni eessanno zayite dhaaddotenni mootimmate shiqisheenna dagoomaho iillitanno gede assate noosi hasatto xawisino. Ikkollana xa noohu daddalu loosi sakaalaminohanna qarrubba nooha ikkasinni tenne danchummate hedo gufisara dandaanno yaanno.
‘’Mannu mooranni dadda’lummo yaanno yannara iillanke mararsitannote’’ yaannohu kalaa Alamiin; daddalo ammanaminonna halaalaanchu garinni loosanno annisiwiinni rosi yannara danchummanna amanyooteno ledo ragi’rinota coyi’ranno.
‘’Anninke danchummatenninna duuchanka taalu garinni la’’atenni egennaminoho’’ yaannohu kalaa Alamiin; haammata qooxeessu ooso ayimmansa bade xa’mikkinni mitteenni gamba asse rosiisinotano qaaganno. ‘’Suumenna hinko biiffannohu mittimmatenni heedhurooti’’ yitanno yaattonni adawadhannohu ile annisi Haaji Mehaammedbirhaani mannu mimmitu ledo halame, kaa’lamenna irkisame hee’ra hasiissannota ammanatenni danchummate assootinni lowo manna kaa’lanni hee’re sainoha ikkasi oososirano aleenni qooxeessu manni farci’ranno.
Qooxeessinsara loosantinota seesallichu kinchi doogga lede amma’note uurrinshuwa loosantanno gede manna kakkaysatenni egennaminohu Haaji Mehaammedbirhaan; seeda dirrara hee’rinowa Messaalemiyu qooxeessira Bilaali Masijiida jaallasi ledo ikke loosiisino. Daddalu looso lede danchummate loosono ile annisiwiinni ragi’rinohu kalaa Alamiininan rodiisi Nebiilino; xaa yannara daddalu loosinsa ledo danchummate looso loossanno. Hudidhinore itissanno; kallitinore uddisiissanno; woloottano babbaxxitinore danchummate loossa loossanno.
Kalaa Alamiininna rodiisi ile anninsa faasho harunsatenni dagoomitte yawonsa fulate ragaanni baca loossa loossino; loossannino afantanno. Ikkollana, ‘’wolootaho aannohu Kaaliiqira liqiissanno; qiniiticho angakki loossanna guracho anga la’’a dinose’’ yaannohu qullaawu maxaafi gede Messalemiyaho wolqa noonsakkiri lame maatera minensa mintanni afantanno. Danchummatenni kakka’e mintanno minirano 200 kume birra gaante loossanni noota kulinonke.
Gallanni mine lede seesallichu kinchi doogo loosatenninna qooxeessaho wolqa noonsakkire kaa’latenni egennantino.
Danchumma meessiraati yinanninte gede kalaa Alamiin; loosanno danchummate looso lainohunni lowore coyi’ra dihasi’ranno. Mootimma assitanno woshshatto baalantera wiinamunni dawaro qolatenni danchummate loososi loosanno. Albillichono hiittenneno gobbate woshshattora dawaro qolate qixxaawoommoho yaanno. Uurrinshansa loosi Jibuuteteni hanafe loosamannoha ikkasinni borreesaanchoho, soqqamaanchohonna hajo gumulsiisannohura xaphoomunni ontu mannira uurrinshunni loosu kaayyo kalaqino.
Xaa yannarano gobbaydi laalcho gobbate giddora abbisiisatenni jawa qeecha fulanni noohu ‘’Mehaammedbirhaaninna oososi yawosi bikkantino hallanyu maamari’’ maatete halammenni massagamanno. Albillichono wolootta loosu handaarranni bobbahate mixo noosi. Baxxinohunnino xoxxiissine, danke qixxeessinoonni buna gobbaydi dikkora soyaate ajuuja noosi.
Konne ajuuja adda assateno hasiisannore balaxote qixxaawo loossa loosanni afamanno. Buna xoxxiissite daakkanno maashineno gobbate giddora eessanni afamanno. Qixxaawinoha bunu laalchono Saudi Arebiya lede Kuweetenna Jaapaanete dikkuwara shiqishate dikkote xaadooshshe kalaqino. Kuni loosi hanafamanno woyteno 50ni 60 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalqantannota kulanno.
Gobbasinni darame Jibuutete seeda dirrara hee’rinohu kalaa Alamiin; daramme manni gobbara hee’rate gedee shettonna meesi gobbara keeraatunni hee’ra lawinori nookkitano coyi’ranno. Ikkollana maatesi Dargete gashshooti yannara iillinshoonninsa xiiwo xooqqe hattenne busha yanna Jibuutete sayissinoha ikkasinnino Jibuuteno lowonta baxannotanna ayirrisannota kulanno. Gobbate aleenni ikkanori nookki daafirano duuchunkurinni gobba balaxisatenni loonseemmo yaanno kalaa Alamiin.
Manchi beetti mimmitu ledo kaa’lamanna halama dandiiro hiikko qarrano gutunni tidhanno. Dandaamannokkire lawannore baala mittimmatenni halammiro dandiinanni. Ninkeno albi annuwinna amuwinke amadde dagginoha mimmitu ledo baxamate, halamate, kaa’lamatenna ayirrisamate balchoomanke kaajjinshe sufinso yineemmo. Keerunni!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 7, 2014 M.D
