Mulu dhibbi roore yannara malaatta dileelishanno. Konni woroonni noo malaatta leelturo kayinni xissamaano bandara dandiinanni. Baxxinohunni hanafote bada mitiinsitanno; Ikkollana malaatta aantinooreeti.
• Albu darsha
Duucha woyte albu, godowunna lekkate darsha mulu dhibbira malaatta ikkitanno. Mulu dhibbi korkaatinni kalaqantanno darshe umihunni illete qooxeessira kalaqantanno. Tenne darshe (Periorobital yinanni). Baxxinohunni soodimaroho baxxite leeltanno. Ikkollana baalanti darshe mulu dhibba leellishanno yaa di ikkino. Mite mite mulu xisso giddonni uurrinshunnihu mulu loosi hee’rirono darshe kalaqantanno. lawishshaho; Nefrotik Sindirom yinanni darshe. Kaajjado xisso kalaqanturono xagisi’raanote aana darshe leella hooggara dandiitanno.
• Sagalete hasatto hooga
Looqqi assa, tushshiisha, sagalete hasatto hooga, afuu giddo rosantinokki nyammonna saga’la hooga mulu qarrira malaatta ikkitanno.
• Luphiima mundeete xiiwo
Roore yannara mulu qarri noonsa xissamaanora mundeete xiiwo heedhannonsa. Mundeete xiiwo qarri wedellimmate yannara 30 diri woroonni noo manni aana leelturo woyi buuxo assi’ni yannara mundeete xiiwo luphiima ikkituro korkaatu mulu dhibba ikkara dandaanno yine huluullama hasiissanno.
• Mundeete anjenna daafuru
Mundeete anje noosi manchi rahotenni daafurate, illacha hoogatenna gogu kakkacha qara malaatta ikkitanno. Mite mite yannara rumuxxitinoti mulu daafura umi deerrinni callicho malaatta ikkitara dandiitanno. Mundeete anje noosi manchi rosamino xaginaatinni uynanni xagganni hura hoogiro, mulu dhibbi hee’rara dandaanno yine huluullama hasiissanno. konni gobbaanni noo malaatta mereerima badhete xisso, wo’ma mannimma xissonna lekka hangaarsiisanna xissa mulu dhibbi giddo higge higge leeltanno malaattaati. Oosote aana kayinni lophote gede’na, hojjate hara’manna lekkate miqichi suwa hooga dhibbu heerasira malaatta ikkitanno.
Duucha woyte leeltanno malaatta
• Shumate bikki aja mulu dhibbira rosantinote.
• Shumaa’nanni yannara giira, rosaminokki garinni mule mulenni shumaara hattono mundee woyi ooicha lawannori shumate giddo leellanna shumate boombe xisso dhibbu hee’rasira malaatta ikkitanno.
• Shuma fula giwa. Hiikku manchino aleenni xawinsi malaatta mereerinni gama leellisha dandiirono Manchu mulu dhibbinni amadamino yaa di ikkino. Ikkeennano togoo malaatta heedhuro xagisaano amaa’lanna mulu dhibbanna wolootu xisso hee’ranna hooga mundeetenna shumatenni buuxo assi’ra dandiinanni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ella 23, 2014 M.D
