Shekkeere kalqenkera shitanno dhubbuuwa mereerinni mittete. Aliyye Ameerikinni hanaffe Galchimi Paasfike qooxeessubba, Soojjaati Meediteraaniyaane, Wodiidi Soojjaati Isiya xaphoomunni baattote halli woroonni noo gobbuwa dhibbaho reqeccaabbinore ikkansa kullanni. Baxxinohunni Afrikaho hala’lite leeltanno. Lawishshahono Sahaara woroonni noori Afriku gobbuwa luphi yino deerrinni reqeccaawatenni afantannota kalqoomu fayyimmate uurrinsha mashalaqqe leellishshanno. Dhibbunni lubbonsa hoogganno mannooti mereerinni 80 anga xibbuunni ale ikkitannori Ontu diri woroonni noo qaaqquulle ikkansa lowohunni huluullissanno. Godowuyii noorinna qansanno amuwi rewote roorenkanni aamamanno akati nootano mashalaqqe kultanno. Mashalaqqe xawissanno garinni faranjootu 2017 nni 87 kalqete gobbuwara 219 Miliyoone ikkitanno daga shekkeerete dhibbinni amadantino. Tayixe dirinni amadantinori mereerinni shiimunni 435 kumi daga lubbantino yine hendanni. Faranjootu 2017 nni shekkeeretenni amadantino daga lainohunni mashalaqqe leellishshanno garinni boco ikkitanno kiiro borreessiissino Onte gobbuwanni shoole Afriku gobbuwa ikkitanna insano Nayijeeriya, Kongo, Moozaambikenna Yugaandaho.
Shekkeerete dhibba baattote aaninni hunate addi addi mixo fushshine loosate widoonni Onte Tonne dirra aleenni kiirsiisino Itophiyira shekkeere iillishshanno gawajjo luphiima ikkase fayyimmate ministerenni dhibbu gargarooshshinna qorqorshi dayirektercho dukko Hiwot Selemooniti coyidhanno. Shekkeerete dhibba faranjootu 2030nni Itophiyunni co’o assine hunate dandiissanno Istraateeje mixo kalanqe loosu giddora e’noonnita kayissinoti dayirektercho, 75 anga xibbuunni ikkitannoti Itophiyu baattote ofolla akati shekkeerete dhibbi fincora injiitinoha ikkasi dhibbunni iillitanno gawajjo akkimale assitinno. Konni qooxeessira heedhanno daganni xaphoomunni Itophiyu daganni 52 anga xibbuunni ikkanno manni shekkeerete dhibbira reqeccaawinohuno konniraati yitinno. Itophiyaho baalunku gobbate qooxeessira shekkeerete finco kalaqantannohu xeenu yanna harunsite ikkinota kayissinoti dayirektercho; Wocawaaronni Sadaasu geeshsha noo aganna giddo kalaqantannota kultanno.Seeda xeenu yannaranna haameelo batidhino qooxeessira fincote bikki lexxannota kayissanno.
Dhibbunniti dagoomittetenna miinju xiiwo luphiimate yitinnoti dayirektercho; laalcho gamba assinanni yannaranna hawadi xeena harunsite kalaqamasera albaanni gargara dandaa hoongiro gawajjo akkimale ikkitannota xawissanno. Ledoteno loosidhe galtinori giwirinnu looso garunni gumultannokki gede rosaanono rosonsa garunni harunsitannokki gede latishshu uurrinsha loosaasineno gummaamo looso loossannokki gede assitanno.
Dhibbu horrote suudinni kalaqamiro kalaqanno xiiwo luphiima ikkitanno. Shiima yanna giddo lowo mannoota dhibbahonna rewote iillishshanno yannano heedhanno. Konni korkaatinni gobbate gede luphiima dagoomittetenna miinju qarri kalaqamanno. Daddalunna turizimete millimmono gufisatenni gobbate miinji aana xiiwo kalaqqanno.
Kalqoomu fayyimmate uurrinsha rippoorte kulte dayirektercho xawissino garinni; dhibbu kalqoomu deerrinni faranjootu 2020nni mittu diri giddo calla 14 miliyoone roorre leellishino. Tenne kiiro mereerinni 95 anga xibbuunni ikkitanno kiiro Afrikunni ikkitinota coyidhanno.
Dayirekterchote xawishshi garinni; kalqete Pilasmodiyem Falsiporem, Pilasmodiyem Malariya, Pilasmodiyem Ovalenna Pilasmodiyem Vayivaks yinanniri lamu dani shekkeerete Paarasayittanni kayinni Itophiyu giddooti afantannohu. \ Kuri paarasayittanni amadantino shekkeere sayissanno meyaa biinnenni qasantino daga shekkeerete dhibbinni amadantanno.
Itophiyaho sa’u 50nna hakkuyi ali dirrara shekkeerete dhibba gargarate sharro assinanni keeshshinoonnita kayissannoti dayirektercho; baalante qoqqowubbara shekkeere gargarate loosi fayyimmate ministere widoonni hala’ladunni loosamanni noota xawissanno. Shekkeerete dhibbi finco wolootu Itophiyu qoqqowubbara xeenu yanna harunsite lexxatenna ajate akata afidhinota ikkasenni qoteho konne kaima assinoha gargarate looso hala’ladunni loonsanni hee’noonnita ledde kultanno.
‘’loosu gumi kalqoomu fayyimmate uurrinshanni adhamooshshe afi’rino’’ yitinnoti dayirektercho; sa’i 2013 M.D nni 8 Miliyoone ali Agobere iillinshoonnita coyidhanno. Tayixe dirono 20.6 Miliyoone Agobere iillishatenna 1.6 Miliyoone minnara Kemikaale kiifate loonsanni hee’noonnita kayissino. 2014 bejetete dirinni 10 aganna giddo shekkeerete dhibbinni huluullammoonni 5 Miliyoone 909 kumi 196 xissamaanora buuxo assa dandiinoonni. 1 Miliyoone 302 kumi 360 woyi 22 anga xibbuunni shekkeerete dhibbi afaminonsa xissamaano xaginsoonni. Tini gumulo sai diri 2013 M.D ledo heewisiinsanni woyte 16 anga xibbuunni roorre leellishshino. Dayirektercho shekkeerete xissamaano kiiro lexxate korkaataho yitinnore tittirotenni xawissino. Iibbillunna shamme labbinori shekkeerete taraawora injiitino diilallote akati heera qarunni kullanni. Diilallote gade ledo amadaminohunni moolle noonsa mite mite qooxeessubbara xeena gana konni korkaatinni shekkeerete xissora injoo kalaqansa shekkeerete xissamaano kiiro lexxara wole korkaata ikkitanno. Ledoteno adawu qarri noonsa qooxeessubbara lifixxino owaante qarri hee’ra hattonni dagoomunna hallanyunni harinsanni shekkeere gargarate loosi aana foonqe hee’rase xissamaanote kiiro lexxitanno gede assitinno hajubba mereerinni afantanno. Baxxinohunnii Agobere horonsiratenna qooxeessu agarooshshi loossa aana foonqenna deamme hee’ransa kiirote lexxara kaimaho. Gibrinnu latishshi loossa hala’la korkaatinni shekkeerete biinne qalamara injiitino dargubba hee’ransa mittu qarri gede kayinsannite. Dhibba gargarate loosi kore baala qarrubba kaima asse gumulannoho.
Dayirektercho baxxinohunni tayixe honnse aganna giddo biinnete dhibba gargarate aana batinye loossa loonsoonnita coyidhanno. 229 woraddaranna 4 kumenna 400 olluubbara hala’lado dagoomu millimmo kalaqatenni 25 Miliyoone ale ikkitanno dagara dhibba gargarate aana huwanyo kalaqate looso loonsoonnita lawishshu gede kayisa dandiinanni.
Ledoteno gargarate looso rahote teknoloojenni irkisaminota assate loonsoonni loossa heedhanno. 5.5 Miliyoone xissamaanora buuxo assate dandiisannoha rahotenni shekkeere buuxo assinanni Kiite hirroonni. Buuxo assinanni Kiite hira harusnine 565 woradda dagoomu hanqafo buuxonna dawarote loosira e’anno gede assinoonni. Dayirektercho 4.5 Miliyoone xissamaano xagisa dandiisannoha shekkeerete dhibba xaginsanni xagicho hirre iillinshoonni.
‘’Baxxinohunni shekkeere batidhanno qooxeessubbara dagoomu daallasu Agobere horonsiratenni dhibba gargara dandaanno’’ yitinnoti dayirektercho; konnirano dhibbu finco gargarate dandiissannota daallasu Agobere hala’ladunni iillinshoonnita kayissino. Umi doyichonni 2.9 Miliyoone Agobere hirre iillinshanni hee’noonnita qummi assitinno. Agobere iillishate harinsho hendoonni yannanni gumulantanno yitinno. Konni gobbaanni 1.6 Miliyoone minnara kemikaale kiifate dandiissannota shekkeere gargartanno kemikaale hirroonni. Woradda iillishateno qixxaawo assinanni hee’noonnita dayirektercho xawissino.
Xaa yannara Itophiyu shekkeerete dhibba sufotenni gargaratenna co’ontanni gatisate widoonni konni garinni loosanni afamanno. Baxxinohunni muli dirra kawa rippoorte assinoonnita shekkeerete biinne gargaratenna gatisate dandiissannota loosu mixo qixxeessitinno. Mixote garinni looso hananfoonni akatino no. ledoteno shekkeere gargarate kaa’litanno taje shekkeere gargarate mixo, shekkeere gargarate loosi gumulo biddishshuwa hajo la’annonsa federaalete, qoqqowunna kaa’laano uurrinshuwa ogeeyye beeqqisiisatenni anawarsha assinoonnita dayirektercho coyidhino. Gargarate huwanyo dagoomunniwa kalaqate widoonni loosantino loossa hee’ransa kayissinoti dayirektercho; anawarsha assinoonni biddissuwanna hedo aana bobbakkanno ogeeyyera qajeelsaanote qajeelsha uynoonni. Qajeelshu aana 1 kumi 825 ogeeyye beeqqa dandiitinoha ikkanna konni ledo amadaminohunni bejetete irkono assinoonni.
Xaphoomunni shekkeerete dhibbi yannate finco lainohunni ‘’ Xaa yannara baalante gobbate qooxeessubbara horrotenni dikalaqantino’’ yitinnoti dayirektercho;kalaqantara dandiitinokkihu gargarate aana illachishshino loossa kaajjinshe loonsoonnihuraati yitanno. Baxxinohunni dhibbunnita yannate finco laisse xawissino. Mittuno muro aate kaa’lanno garinni tittirate hajo la’annonsa bissa ledo mittimmatenni hasiissanno qaafo adhinanni hee’noonni. Xissamaanote kiiro lexxitinno qooxeessubbara ogeeyye gaammeenna ogimmate irko uytanni afantanno. Mixote gumulo albinni woyyaawino garinni lifixxinota assate bejetete dirinni baalante qooxeessubbara 280 Miliyoone birra sonkoonni yitino.
Gumulote loosi aana xaaddinota mite mite guffa kayissanni; xagganna buuxo assinanni uduunne garunni iillinshoonniha ikkirono mite mite fayyimmate uurrinshuwa aana fincote murmurama, dagoomaho iillinshoonni Agoberra garunni horonsira hooganna wole hajara hosiisa qarru gede kayissino. Qooxeessu agarooshshi loossa aana dagoomu beeqqo aja, dhibba gargarate widoonni dhibbu ajino yitanno deammenni hattono hajo la’annonsa bissa hasiisanno illacha aa hooganna mite mite qooxeessubbara adawu qarri korkaatinni hasiissanno dawaro aa hooga xaaddino mitiimmubba mereerinni qarunni kullannireeti.
Dayirekterchote xawishshi garinni; kuri mitiimmubba korkaatinni tayixe diro Kambaata Xambaarro, Benchi Shekku Zoonera, galchimi Arsinna Wolleggaho, Ilubabori, Amaaru qoqqowira Galchiminna mereerima Gonderete woraddara lexxate akati leellino. Ikkeennano 2013 bejetete dirinni shekkeerete finco 2012 M.d noowiinni 1.7 Miliyoonenni 1.2 miliyoonera ajisha dandiinoonni. Shekkeerete korkaatinni lubbantanno xissamaano bikka 0.39 anga xibbuunni 0.28 ajisha dandiinoonnita coyidhino.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ella 16 , 2014 M.D
