Galchimi Gojjaamera, Dembeca quchumi ilante lophitino qooxeessaati. Ilantino qooxeessinni la`lamase heedhannowa Addis Ababa e`unkunni barru dixaati. Rososeno Dembecahonna Addis Ababaho harunsite 10 kifileha rosose jeefissino. Rosunni 10 kifile ale qaafa hooggurono giwirinnu loosinninna daddalu handaarinni kayinni hala`lado looso loossino. Hoshshose irshu giddooti, galtanno base laalchose hogobbe millissanno aysuuze aana assitino.
Baca yannase irshu giddo saysatenni baatto uytinose laalcho dikkote widira fushshite daddaltanno. Dodanshose wodaninke gano ledo taalo qaaffanno yanna ledooti. “Jawaantekki agannanni kalaqaanchokki hedi” yaanno qaali gede; dodde daafurtannokki jawaantese agannanni heeshshosera ale woro yaatenni loossanno. Wedellichimmase leddinose jawaantenna mooraalenni roore loosoho noose kakkaooshshinna hasatto “Diloosoomma” yitanno gaabbose ledo ledante laalchu anjenna waagu iibbabbo baxxinohunnino tumu waagi aana tiro afidhino soorro abbate hashsha barra loossanno.
Tuma laashshatenni maate gashshate yawo ubbinosi rodiise haruma harunsite giwirinnu giddora i`inoti wosinchonke giwirinnu handaarira baxxinohunnino baattote addi baxilli noose. Rodiise laashshanni shiqishanno tuma hiratenni kaa`litannositi hakkawariti daddalaancho xaati baatto loosidhanno daddalaancho; tuma lede babbaxxitino akaakilte laashshatenni egennantanno. Laashshinoonni laalcho aysuuzetenni hogowatenni hashsha hodhitanni galte daddalo busulsitannoti barraho seyote wosinchonke baatto loosidhannotinna daddalaancho Qaalkidaan Xebbiqewute.
Qaalkidaan; 10nu diri albaanni giwirinnu handaarinni bobbahatenni babbaxxitino qooxeessubbara akaakiltenna gumma laashshitanni dikkote shiqishshanno. Laashshitino laalcho irshu aaninni hiitti daddalaanono dikayissanno. Kaameellasenni hogobbe Addis Ababu quchumirano ikko Addis Ababu quchumi gaangaawira hassatto noowa shiqishshanno. Laashshaanchonna daddalaancho ikkase gedeno “Hoshsho`ya irshu giddo, galte`yano aysuuzete aanaati” yitanno.
Qaalkidaani rodiise laashshe shiqishanno akaakilte hirtanno yannara laalchu anjenna waagu iibbabbo kalaqantannohu baca laashshaano hee`ra hoogansanni ikkino gedenna laashshu giddora e“a nooseta heddanni keeshshitino. Tenne hedo giddo heedheenna rodiise giwirinnu loosinni agure fulasi dancha tunceessa kalaqinosetanna yannase huntukkinni laashshate widira e`inota coyidhanno.
Akaakiltetenninna gummate laalchinni baxxinohunnino tumu laalchi aana hala`ladunni bobbakkinoti jawaate baatto loosidhanno daddalaasincho; baatto loosidhanno maatewiinni dagginota ikka hooggurono giwirinnu loosira kaajjino baxilli noosetanna “Jawa jiro amaddino baatto amande; yanna agarte soorrantannota injiitanno diilallote gade afi`ne hee`neenni mayra hudhi`nummo? Mayrano buxane ikkinummo?” yitanno gaabbo kalaqqinose xa`mo kayissanno. Konnirano “Konninni roore loosanna laashsha hooga`yanniiti” yaatenni umose xa`mamaancho assitanno.
Lophitino qooxeessa lede batinye dagoomu kifile meyaa beetto konni deerrinni ale woro dirrite loosa noosekkitanna mini ama ikka nooseta ammantanno. Qaalkidaani maateno konni dagoomi biso ikkansanni loosose dibaxxanno. Insa hasatto mine asidhenna ooso ilte heeshsho massagganna la“ate; togo ikka hoogiro kayinni biirote loosaasincho ikka noose yitanno hedo galtinonsahura loosose diadhitino. Adhahoogansannino aleenni techo ga`a agurte fultanno yitanno hedo noonsa. Ise kayinni baalanka coye dandiite gumaame baatto loosidhannotanna daddalaacho ikkitino.
10nu dirira albaanni “Bushsha ume, sabba liise baatto uytannoe laalchinni anennino sa“e wolootano horaameeyye asseemma” yaatenni giwirinnu loosi giddora e`inoti Qaalkidaani; umi doorshase ikkinohu alba rodiise laashshanni keeshshinowa Oromiyu qoqqowira Bulehooru qooxeessira 32 hektaare kira amadde loosate. Baatto loosidhe galtannoriwa hala`lado mitte baatto afi`nannikkihura babbaxxitino qooxeessubbara doyite kirunni afidhanno baattora babbaxxitino akaakilte laashshitannoti Qaalkidaani; umi yannara laashshitinohu Tuma ikkinota qaagganno. Duumu tuminni suffeno kaaroote, qaare, dinnicha, maxaaxeessa, shaana, habaabenna wolootano laashshatenni gumaame ikkitino.
Duumunna waajju tumi sagallimmate iillate shoole aganna hasidhannore ikkitanna; lamu agani giddo iillitannori wole akaakiltubba noota coyidhannoti Qaalkidaani; tuma dirunni shoole higge hattono woloota laalchuwa dirunni lee higge laashshite dikkote shiqishshanno. Laashshitino laalchuwano hirtanno suuqe kirunni amadde qarunni Hayile gaarmeteranna sebaara baaburiwa afamanno akaakilte hirranni basera shiqishshanno.
Oromiyu qoqqowira Bulehoora qooxeessira hanaffinohu giwirinnu loosi hala`le Semera Dufti, Gewaane, Metehaarahonna Horere yaamantanno qooxeessubbaranna Addis Ababu quchumi gaangaawira Aqaaqi qooxessa kirunni afidhino baatto aana babbaxxitino akaakiltubba hala`ladunni laashshitanno. Hala`ladimma noosi laalchi hala`lado dikkote iillo hasi`rannona akaakiltete laalchuwase hala`ladunni hasi`nanniwa Addis Ababu quchumi gobbaanni Harere, Dirredaawa, Wellegganna Debiremaarqoosi tiqqanno gede assitanno.
Irshu bayichinni ba`annokkiti Qaalkidaani; loosu uddano udidhe bottete koatte lekkate wodhite irshu giddo bobbaakkino loosaasinese ledo taalo bachuurtanni, wixxanni, ishine xinqitanninna iillino tuma gamba assitanni hosse hashshanno woyte ayisuuzetenni hogobbe dokkote widira iillishate goxxukki gala gadachoho. Hatte yannara afooho wodhinannirenna goxanote yinannire dihendanni. Tuma hogowino kaameeli giddo ofolte soodannota agartanno. Soodihu gedensaanni akaakilte dikkote shiqishshanno.
Baca daafuro xa`mannoha giwirinnu loosonna daddalo mitteenni harisase korkaatinni hoshshose irshu giddo, galteseno aysuuzetenni hodhitay sayisa gadacho ikkirono meyaata ikkasenni kayinni xaadinose qarri nookkita xawissanni “Meyaata ikka`yanni mitiinsinoerenna badhe gatoomma yanna diqaageemma; konninni roore loosoommakkiri haammata loossa nootanna konninni roore loosa dandoommaro gobbate aana laalchu anje dixaaddanno” yitanno gaabbo noose.
“Giwirinnu loosi sabba liisatenni hanafe baalunku coy hagiirsiisannoho; baxxinohunnino baatto ammanne tungeemmohu mittu gumi kume laale erotenni qolannanke la“a duuchunku coy aleenni hagiirsiisannohonna daafuro hawisiisannoho” yitannoti Qaalkidaani; “Mitto guma uyinummosero ammanante erotenni qoltannonketa shaqqado baatto, wayinna injiitanno diilallo heedheennanke mitii`manke loosa hoogankenniiti. Gobbate giddo nooti shaqqado baatto konni gedensaannino lowore loossiissannonke, anino loosoomma yee diammaneemma” yitanno.
Qaalkidaani; akaakilte laashshate babbaxxitino gobbate qooxeessubbara millissino. Te giddo baalante qooxeessubbara wodanchitino coy uynoonninke elto afatennino ikko afa hoongetenni dihoronsi`noommo yitannotaati. “Mitte hige nafa kisantinokkirinna fano ikkite heedhanno bayichuwa laalchunni diwanturo Itophiyu giddo qarra dihasaambanni. Wodana gobbayidi gobbuwa widira tuggino wedellano dikalaqantannonka. Xaano ikkiro yanna dibarritinona baattono ninkeno qatume galleemmonkunni shaqqado ikkitinota tenne baatto horonsi`ratenni laalchunna laalchimmate aana calla illachinshe loosatenni buxima qeello” yaatenni coyidhanno.
Hooffaanonna hirote loosaasine leddukkinni uurrinshunni 959 loosaasinera loosu kaayyo kalaqqinoti Qaalkidaani; aanteteno tenne kiiro erotenni lossatenni baxxinohunnino godaanu aana heedhanno wedella qajeelshite loosu giddora eessate hala`lado mixo noose. Tenne mixo gumulsate qooxeessaho qatume galtanni noo mannoota horonsirate heddanno. Konnirano Oromiyahonna Amaaru qoqqowira baatto uynannise gede xa`midhino. Ikkollana Amaaru qoqqowira shiqishshinoti baattote xa`mo raga amaddinotanna loosu giddora e“ate qixxaabbe nootano kultinonke.
Tumu laalchose Addis Ababu quchumi dikkora shiqishate assitanno millimmonni la`inori Amaaru qoqqowinni afidhanno baatto aana qamade hala`ladunni laashshitanno gede gadachinose. Mitto hashsha Addis Ababu qooxeessubbara hashshihunni sette saatenna honse saate mereero shegeri daabbo hidhate dirantino qansoota la`anno. konni korkaatinni haammata qamadete laalcho laashshanna tenne dhagge soorra nooseta umisera sheemaate e`u. sheemaatise garinni loosate millimmo hanaffinoti Qaalkidaani; qamade laashshate xa`midhino baatto aana loosse, ittenna duubbe gala dandiitanno 58650 qansoota hasidhannotanna kuri loosu kaayyo kalaqantannonsa qansootino qarunni godaanunni ka`e afidhanno qajeelshinni loosu giddora e`annore ikkitanno gede hasaabbinonke.
“Xa mageeshshi kaappitaalera iillootta?” yine kayinsoommose xa`mora baatto loosidhannotinna daddalaancho Qaalkidaani; dawarosenni “Baatto loosire galannohura baatto jirote; baattote waaga fushshinammora didandiineemmo” konni daafira kaappitaalete daafira xa`mama nooseti baattote. Ani afirummare baala baatto ammane wixeemma iseno erotenni qoltannoe” yaatenni kiiro xawisa hasidhinokkita kultinonke. Afidhino jiro kiirotenni xawisa hasidhinokkiti Qaalkidaani; dagoomitte yawo fulate widoonni assitino kaa`lono “Qiniiticho angakki uytanno woyte guracho angakki la`oonke” yaanno qaali kaiminni faajje fushsha dihasidhino. Konnirano “Korkaatu hiikku manchino mannu nookki bayichira baala manna ikke afama dandiiro ikkanno. Anino baata nooe waaga baate mannu nookki bayichira manna ikke afameemma” yitanno.
Lamunna sasu diri albaanni luphiima tumu waagi kiilotenni sette birra ikkinota qaagginnoti Qaalkidaani; xaa yannara mitte kiilo tumi 40 birrinni hiramasi gara ikkitinokkitanna kunino ikkinohu baatto fano galtanni laashsha hoogasenni ikkinota xawissanno. Konni daafira “Waagu iibbabborano ikko laalchu anjera xa`mamaano ninkeetina baalinke ogimmankenni loonso” yaatenni amaaltannoti Qaalkidaani; laashshancho ikkase gede laalchuwase siwino garinni geexaanote danchu waaginni shiqishatenni dikko taashshate looso loosate luphiima hasatto noose.
Ikkolla ikkinnina tenne hasattose adda assate hirtanno bayichi hasiisannose. Hirtanno bayicho uynannise gede tonaamittente sinu quchummara 150 kaameella hogobbinota babbaxxitino akaakilte dirrisa dandiisannose bayicho afi`rate xa`mo shiqishshurono mittunku fajjaaleeyye ikka hoogansa korkaatinni mitte biironni wole biiro doytanno. “Geexaano suwashshu garinni afi`ro” yitanno xa`mose waaga dirrisatenni dikko taashsha dandaannoha ikkasinnino aleenni dagoomu qarra shiimunnino ikkiro shotisannoha ikkinota ammannannina; mayraatika xa`mo dawarantinokkihu? Yaatenni xa`minanni; togoo loossa kaajjite suffanno gede hasiissanno harunsonna irko assatenni, laashshaano haammachishatenni yannannihanna gobboomunniha ikke noo heeshshote iibbabbo shotisatenni sa“e buxima mittimmatenni hunno yaatenni jeefinsummo.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 16 , 2014 M.D
