Addis Ababa:- Viiza ho’la Ameeriku dippilomaase daafurtinota ikkase leellishannota Itophiyu Sivil Serviisete yuniversite Dippilomaasetenna kalqoomu xaadooshshi rosu goli rosiisaanchi kalaa Indaale Nigusehu egensiisi.
Horote ikkinnina farconna dimokiraase aana safaminoha ikka hoogasinna gobbate giddo hajora anga worate hasatto calla ikkinotano xawisino.
Kalaa Indaale Nigusehu baxxinohunni Itophiyu pireesete uurrinshara xawisanni; Ameeriku mootimma Itophiyu mootimma losu massagaanora viiza ho’linanni gede gumulasi Ameerikunnita hegere horonna Itophiyu ayirrinyira base uyinokkiha hattono cancishaanchu HWHT gaamonna halantannonsari ledo horotenni xaande sayinsoonni muro ikkasi leellishannoho yino.
IFDR dagate riqiwamaano amaale mine cancishaancho ikkino gede kaajjinshe sa’noonnihu HWHT cancishaancho gaamo ledo hasaabbine sumuu yiiyye yaano ikko Itophiyu muli barruwa giddo harisate amaddinoha 6ki gobboomu doorshira angase worate wo’naala gobbanke ayirrinye shollishate gede kiirranniho yinohu kalaa Indaale; Ameeriku assooti kayinni kalqoomu seera diigannoha ikkasi kulino.
Itophiyu seeda dirrara mootimmate dhagge noose gobbaati yinohu kalaa Indaale; dippilomaasete ragaannino danchu rosichinna dhaggeno noosete yee; Aksumi yanna gashshootira albaannino ikko gedensaanni hattono 19ki sanira gobbuwa kadote gashshooti hundaanni Assini yannara nafu Itophiyu umise hajora ikkinnina wolootu gobbuwa hajora angase worte diegentino yino.
Itophiyu dippilomaase balaxissanno. Sa’u kummatenni kiirranni dirrara heedhinohu Itophiyu daga keeraanchimmansanna ayirrinsa daafira yekkeerantannokkire ikkitinohuranna tunci yaannonsa fonqolo baalanka sa’anni daggino daafira ikkinota coyi’rino.
Fullahaanchu xawisino garinni gobbanke noose jironna battote ofolla gari kaiminni haammata kalqenke gobbuwa ledose halante losi’ra hasidhanno. Gobbuwano konne assitannohu gobboomu horonsa heddeeti. Togoo harinshonnino seeda diro hadhanni daggino. Itophiyu manni kayinni gobboomu horonna ayirrinyi daafira yekkeerote giddo e’e diegentino.
Gibtsootu Abbay waa kaima mayra diamandeemmo yite 1875 nna 1876M.Dra Itophiyu aana gaado fanteenna hasidhinori taala hoogeennansa higgino. Adiwu olirano Afrikunni Itophiya doorre balanxe amande kadotenni gashshate wo’naalleenna ditaalino. Wirro Xaaliyaanu ola fani yannara ikko Sumaalete massagaanchi Ziyaadi Baare Itophiya hora dayi yannara hasattonsa wo’mitinonsakkihu Itophiyu mani mittimanninna kaajjillinniiti.
Kalaa Indaale xawishshi garinni ninke koliddu Arawete daga wolaphora lawishshaho; hiittenneno giddo hajonke daafira gumulatenna kaajjishi’rate qoosso noonke. Gibtsenna Sudaane lendanna wolootuno kadote gashshooti hundaanni keeshshitino gobbuwa uminsa gobbuwa poolisenna hajo daafira uminsanni gumula didandiitanno; ayimmansano bade diaffinoreeti yino.
Itophiyu, Jibuute, Eertirunna Somaaliyu shoolenti soojjaati Afriki kaajjadda gobbuwa yaamante egennantinota kulinohu kalaa Indaale; qooxeessu duumu baari ledo xaadannohura Itophiyuno duumu baarira mudukko ikkite leellitanno. Qooxeessuno Hindete wuqiyaanoose duumu baari ledo xaaddannoha ikkaseeti yino.
Wolu garinni duumu baari kayinni Afrika, Awuroppanna Iisiyu gobbuwa ahigurra xaadisannoha ikkasinni jawa daddalu qooxeessa ikke aliidimma leellishate hasi’nanni qooxeessaati. Konnirano konni qooxeessira Itophiya amaddukkinni sa’uro tirfe afidhannokkihuraati gobbanke widira riiqattannohunna konni garinni gobboomitte horonsara sharrantannohu.
Baalunku Itophiyu qansooti kayinni gobboomu horonke aana yekkeerama dinonsa yinohu kalaa Indaale bayi’riidi Itophiyu haaro’mate kofattonna wolootu raga tuqa horo tiro noonsata jajjabba pirojektuwa gumulantanno gede illacha tugge kaa’lama hasiissannota huwachishino. Mootimmano dagoomu dippilomaase ragaanni hala’ladore loosa agarrannita qummi asse; Itophiyuno horose agarsissannonna ayirrissanno gobbuwa ledo halantanni loosa hasiissannota xawisino.
Amsaalu Felleqe
