Koroonu vayirese kalqete daga aana hinko ga’midhinonte gedeennilla no. Miliyoonetenni kiirranni daga reyonna shetto macciishshitino maccanke xaano togoo odoo shiimunnino ikkiro macciishsha diagurtino. Macciishshinoommore la’nanni yaaddotenni hee’ra hananfummonkunni dirra kiirantino. Xagisaano ogeeyyeno koroonu xisso ledo amaddino oli jeefo diganino. Qeelaanchono dibandoonni. Ikkirono olu xaano sufinonte gedeennilla no. korkaatuno tini akkimale Vayirese kalqetenni co’o yite ba’a hoogaseeti.
Techo batinyootu vayiresetenni xissama, foo’late qarramanna reyo illenkenni la’nanni hee’noommo. Hexxo assi’noommori haammata buqqeete dhukinkenna dagoomittete ikkitubbanke hattono budillaancho balchoommanke baalanti konni dhibbinni woxxate dhuka hoogginoha lawanno. Dagate de’’a agare kashilu gede duwaminohu dhibbu ruqani hala’lanni techono konni albinte gede goofote qixxeessankera qacce muranni nooha lawanno. Shiima aganna albaanni ga’labbi yitinota labbannoti gobbanketi koroonu Vayirese horro techono beronte gede Hospitaallate daallassa ruukkissaranna daga mucuqqi assitara wirro hala’lase odoo macciishshinanni hee’noommo. Konnira techo hanafotenni qoropho assinoommokkiti koroonu vayirese mittenna lame dirra albaanni assitunte gede hospitaallanke daallassa wo’mite mama xagisi’nammoraati yitanno shetto giddora e’neemmo woyte di ikkino baqqi yaa noonkehu; Techooti.
Itophiyu Tuniiziyunni aante Afrikunni luphiima kiiro amaddanno qansooti vayiresetenni amadantino daga gobba ikkase muli barri mashalaqqeeti. Xaa geeshsha noo buuxo garinni; ella 1, 2014 M.D geeshsha 4 Miliyoone 963 kuminna 50 daga laboratoorete buuxo assidhinoha ikkanna kuri mereerinni 12 kumi 466 daga koroonu vayiresenni amadantino. Xaa geeshsha noo mashalaqqenni vayiresetenni lubbonsa hooggino daga kiiro 7 kume 516 iillitinoha ikkanna dhibbunni wayyaabbinori kayinni 456 kumenna 414 manna ikkansa fayyimmate ministerenni afi’noonni mashalaqqe leellishshanno.
Kawiinni huwanteemmori konni alba noo aganna giddo buuxo assinoonniha ikkirono dhibbunni amadantino daga kiiro lowo geeshsha shiima ikkaseeti. Techo kayinni lexxate akata huwantoonni. Konninnino Ella 1, 2014 M.D calla 4kumi 678 daga koroonu Vayirese buuxo assidheenna 634 aana dhibbu leellino. Kuri mereerinni 16 quuxxotenni xissantino; shiima yannara taxxi yitinoti mannu rewono kalaqanteenna mittu manni lubbamino.
Finco mannu giddo xawo ikkite fincantinoha ikkinohura qoooxeessu qooxeessu garinni badooshshu hee’ro ikkinnina baalankawa dhibbu hee’rasi dihuluullissanno. Koroona xaginsanni mereershuwa xagisiraanotenni wo’mite ; hedeweelcho xisso golla xagisiraanotenni ruukkite; Oksijiinete anje batinyoota rewotenna shettote reqecci assitanna; xagisi’nanni mereershuwa balaxotenni Oksijiine hasidhannorira yinanna xaginaatu badooshshi kalaqamanno gede gadachishshinno yanna techo sa’inoha ikkirono rosiisse sa’ino coyi kayinni hee’ranno. Konnira tenne shetto giddora wirro e’’a hoogate baalunku murci’raano ikka hasiissannonke. Tini vayirese de’noommota affe wirro sayikki yannara batidhe gawajjitannonkekki gede qoropha hasiissannonke; Qorophate gobbanni ammansiissanno doogo dinonke.
Dhibbu mitto widoonni dagate heeshshonna xaginaatu amanyooti aana kalaqino xiiwo luphiima ikka; wole widoonni kayinni xaano afi’nammora hasiissannoti huwanyotenna laooshshu soorro hee’ra hasiissanno. Reyo waalcho gangantanna ‘’Koroonu dino’’ yitanno hedonni fullammora hasiisanno. Ninke uminke sa’u lame dirra giddo a’noommorinni naqaashe ikkankenni aleenni techono ikkiro fayyimmate ministere iillishshannonke barru barrunku buuxote guminna rippoortenni la’nanninna macciishshinanni hee’noommo.Kalqete aana kuni baalu manni lubbameenna luphi yinohu dagoomittetenna miinju qarri kalaqameenna la’nanni la’noommohanna macciishshinoommoha ammanne adhineemmokki gede techono sorino laooshshinni hattono Koroonu dino yaanno so’rino laooshshinni ga’a akkimale kakkalo baata dinonke.
Gobbankera sa’u yannara haammata xissamaano haadhanni keeshshitinoti jawiiditi koroonu xissamaano mereershi Ekka Kotebe Hospitaale agannate albaanni mereershu giddo mitteno koroonu xissamaano nookkita faajje assitinoti qaangannite. Tenne odoonni hagiidhinummorono hagiirrinke kayinni lowo xeertinye diha’rino; harancho yanna giddo xaginaatu mereersha e’’a hasiissannonsari koroonu xissamaano afantu. Konni daafira ninkera woyyitannonketi dhibbu no yine qoropho assa callate.
Fayyimmate baanteemmo kakkalo roore yannara heerate noonke hasattonni kainohunniiti. Ikkollana seeda diro fayyimmatenni hee’rate hendeemmo woyte harunsa hasiissannonketi fayyimma agadhate hayyo heedhanno. Meessaneete tenne fayyanni agadhate dhibbu malaatta noonsa mannootinni xeertira, hanxishshi’nanninna buunsanni yannara hasiissanno qoropho assa, anga duucha woyte hayishshira, xeertinye agadhanna konni albinte gede ikka hoogirono dagoomittete xaadooshshenke bikkunni assa hasiissanno. kurinna woloota qoropho assa meessaneete agadhate calla ikkikkinni vayiresete finco gatisate kaa’litanno. Kuni ikka hoogiro kayinni vayiresete finco sayikki yannara hala’lite gobbanke dagoomittetenna miinju heeshshonke aana xiiwo kalaqa digattanno. Konnira jawaata fayyimmate amanyoote kalaqidhinore lophitino gobbuwa gattukkinni mucuqqi assannohu koroonu wirro gawajjannonkekkii gede baalunku yawonke fullo.
Xaphoomunni baalanti dagoomu bissa vayirese kalaqantu yannara leellishshino qoropho kaajjishshe sufa hoogguro shiima ikkitinokkiti mannu lubbo ba’ara dandiitannota dokterootu yaaddonsa balaxxe xawissanni afantanno.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ella 9 , 2014 M.D
