Egensiishshu loossa Addis Abeba lede qoqqowu quchumma gatukkinni quchummate suude hunatenna busheessate su’minsa duucha hige ka’’anno. Egensiishshubba yannansa sa’uro kayisannohu hoogasinninna amanyootunni massagantannore ikka hoogansa ledo amadaminohunni shiimu egensiishshinni kayisse jajjabba bilboorde geeshsha quchummate mitiimmubba ikkansa addaho. Kuni baalu qarri leellishannohu egensiishsha massagganno bissa yawonsa garunni fultinokkita calla ikkikkinni egensiishshu loosi yannaa’manni harinokkitaati.
Egensiishshu loosi xaa yannara yannaa’manni dayino; galata Informeshin Teknoloojete, batinye egensiishshubba dagoomittete qoollaranna labbino doogganni hasidhannorira iillitanno gede assinanni hee’noonni. Kunino egensiishshuwa akkaltino doogonni darga darganko xalliniro quchummate giddo kalaqamanno ishine gatissanno. Bilboorduwanna labbino yanna abbitino teknoloojenni biiffe shiqqannore ikkansanni quchumu biinfilleno ikkitanni daggino.
Xaano ikkiro gobbate egensiishshunna attamote loossa garunni loonsoonnikki handaarra ikkansa handaaraho bobbakkino ogeeyye kultanno. Techoonke seyoote borronkennino egensiishshunna attamote loosi wosincho haa’ne shinqoommo. Kalaa Derejje Iyyaasu yaamamanno; Iskayi attamote mini annanna loosu harisaanchooti.
Kalaa Derejje ikonomiksete roso rosinoha ikkanna mereershu Istaatistikse ejensera Sette diro loosino. Kalaa Derejje mootimmate mine qaxarameenna baantannisihu aganu baatooshshi umosinna maatesi heeshsho massagate dandiisannokkita ammanatenni wole ledote looso loosate hedanno. Umosi Informeeshiin Teknoloojete ledo mittoonsa mite yee hanafe umisi loosira e’’anno.
Teknoloojete egenno babbaxxitino harancho yanna qajeelshuwanni bowirsire kompiwuteretenna haaroonsate owaante hanafinohu kalaa Derejje; egensiishshunna attamote loosino tenne yannara dayinoha ikkasi kayisanno. Kompiwutere haaroonsate loosi kaiminni dayinohu egensiishshunna attamote loosi techo 13 diro kiirsiisino.
Kaajjado loosu bude amalesi assi’ra dandaasinni umisi looso loosate doogo faninosi. Loosoho noosi hasatto haaru loosisira jawa dhuka ikkinosi. Kompiwutere haaroonsate loosinni ledote mite mite dizayinete loossano loosatenni handaara halashshate dodama hanafino.
Mootimmate looso agure fule umisi loosira e’’inohu kalaa Derejje; minaamasi ledo konne looso hanafino. Kalaa Derejje dodame konne looso xawo assi woyte minaamasi dukko Sennayiti kayinni dayino looso ogimmase horonsidhe hajamaanonsa hasidhanno suudinni loosse wole attanote minnara massatenni attamisiisse hajamaanote shiqisha hanaffu. Konni garinni hanafaminohu egensiishshunna attamote loosi hala’lanninna jawaatanni harino.
Kalaa Derejje konne calla diuurrino; Kompiwuterete loosino Dizayinna hajamaanosi attamote mine massite attamisiissanna huwatanno. Tenne yannara mitte hedo wodanisira dagganno. Wodanaho duucha higge dagganno hedora dawaro qola hasiissino daafira isino keeshshikkinni attamote mine fana noositanna Dizayinnasi umisi attamo mine attamisiisa dandaannota umisira qaale e’’i. Noosi dhuka gudise horonsire Hawaasi quchumira Iskayi attamote mine fa’ni.
Handaaraho noosi egennonna luphiima hasatto kaima assatenni lame ikkite hanaffinohu attamote mini loosi kaimu womaashshi 600 birra callaho. Lee xibbe birrano ikkiro mitte Wombarenna Mitto Xarapheeza hirre 150 birri minu kirinniiti looso hananfoonnihu.
Hatti yanna handaaraho hasiisannoha woyyaawino uduunnenna woxe amadde kayinnilla dikko kalaqa dandiitinokkiri batinyu noo yanna ikkase kayisannohu kalaa Derejje; isi kayinni yannate woxu heerisikkinni handaaraho noosi rosichonna egenno hattono luphiima hasatto kaima assatenni dikkote giddo noo foonqe diwate sharramino. Loosu giddora e’’i woyteno injiino akati dinoonkanni. Ikkirono isi aanno islancho owaantenni , cincatenna murciraanchimmanni baalanta mitiimma sa’’a dandiino.
Xaa yannarano 150 birri kiru minnni fulte Hawaasi quchumira 500 kaare baatto aana attamote mine mi’na dandiitino. Egensiishshunna attamote loosinsara qoteho waa bebbeehate loosono loossanno. Konni loosisirano attamote mini qotira 500 kaare baatto aana minaminoha ataachinanni mineno mi’nino.
Techo egensiishshu loosimine yannaasincho maashinna lede xaphooma Lamala ale ikkitanno maashinna no. kuri maashinna mereerinni qarunni Bilbordetenna Istiikerete egensiishshuwa lede kanateerrate attamo, Leezerete, Xaawulu, mayikunna MDF nni loonsanniri babbaxxitinori egensiishshu loossa maashinna afantanno. MDF nna Xaawulla horonsiratenni CNC yinanni maashinenni addi addi suudenna fidalla suudisatenni Kanateerra, Koffiyya, Birciqqonna addi addiri aamanshu uduunni egensiishshu goli loosannoreeti.
Attamote handaarino Jermenete gobbanni qaraxiweelo eessino yannaasincho woraqatu maashinna horonsiratenni addi addi woraqatta, Gaazeexunna maxaafichote loossa attamote mini loosanno. Baxxinohunni adhammete, ilamishshu kaarde lede maxaafichote handaarinni maassotenna wolootta maxaaffa hattono addi addi Bilboordete maxaaffanna Yuniveristennita xiinxallote borrono attamanno. Egensiishshu loosisinni rosicho uytanno Bilboorde, muuziiqu qixxaawonna telekomunikeeshiinete gedeere yanna yannate egensiishshuwa babbaxxitino basera kaasanno. Konni gobbaannino Tirafikete malaati caabbichono loosanno.
Loosu kaimisinna faabrikkasi Hawaasi quchumira ikkirono; Addis Abebahono jawa hasattonna dikko noo daafira sina fanatenni dancha looso loosanni afamanno. Chayinunni e’’annoha soolaarete loosannorenna Aldiyo horonsiratenni addi addi owaante aa dandiitanno malaatta; Lawishshaho, rankete bikki malaatta Addis Abebu quchumira shoolenka ragaanni loosanno. Mayiku loosinni Xarapheezzu malaattano loosanno. Addis Abebaho loosanno loosinni Ajanda, diru kiiro, maxaaffanna addi addi kaadruwa gobbara sonke loonsanna lainohu kalaa Derejje; tenne gatisatenna gobba giddo islancho attamote looso loosate qixxaawino. Kuni ikka hooginohu qaru korkaati handaaraho qajeeltinoti mannu wolqanna yanna abbitino uduunni hoogasinni ikkinota huwatasinni tenne foonqe wonshate sharro assanni afamannota kalaa Derejje kulanno.
Islancho egensiishshunna attamote looso loosate luphiima hasatto noosihu kalaa Derejje; hasattotenni calla bikkaminoha di ikkino. Umisinni babbaxxitino gobbuwa doyee rosicho adhate luphiima sharro assino. milli yee rosichunna egennote reekko assino gobbuwa mereerinni Jaappaane, Chayina, Hindenna Dubaye haratenni handaaru ledo amadantino Baazaarra aana beeqqino. Aanteteno tenne gobbuwara lainore yanna abbitino maashinna gobbasi abbe egensiishshunna Attamote looso yannaasincho assate mixo amadino.
Egensiishshahonna attamote loosira hosannohu roore anga uduunni gobbayidire ikkansa qummi assannohu kalaa Derejje; xaa yannara konne uduunne shotunni afi’rate luphiima mitiimma ikkinota kayisanno. Kuni ikkasino hajamaanote aana waagu lexxanno gede assino yaanno. ‘’hala’lado mannu wolqa, loosu hasattonna laalchu hasiishshi gobbate no. Qaru coyi kayinni hasatto ikkitinohura loonsoonnikki handaara ikkasinni lowore loosa dandiinanni’’ yaanno.
Xaa yannara Baanerete loonsanniri egensiishshu loossa gatteenna ISkiriinetenni loosantannori egensiishshu loossa riqiwantino. Konni daafira kuri LD nna HD egensiishshu loossa loosatenni egensiishshu loossa yannaasincho assa hasiissanno yaannohu kalaa Derejje; baxxinohunni quchumu biinfille agarsiisatenni yannaasincho egensiishshu loossa luphiima qeecha afidhino yaanno.
Baaneretenna babbaxxitino woraqattara suntanni egensiishshuwa quchumma ishinshite biinfillensa huntannota qummi asse; xaa yannara babbaxxitino dargubbara suntanniri egensiishshu iskiriinna quchummate biinfille ikka dandiitinota coyi’ranno. Egensiishshuwa quchumu biinfille agara hasiissannonsata huwachishe annu hee’ransara hasiisannotano xawisino.
Kalaa Derejje loosoho noosi kakkaooshshi, hasattonna egennonni kainohunni looso halashsha dandiino. Loosu duuchanka woyte loonsannihanna babbaxxitino yannara hala’lado mannu wolqa hasi’rannoha ikkasi coyi’re; kuni ikkiro 100 nni 200 geeshsha ikkanno manna kontiraatunni loosiisannota xawisanno.
Roore anga egensiishshunna attamote loosi ogimmate egenno hasi’rannoha ikkinokkita coyi’ranno. Batinye kiiro noonsa loosaasine qaxarannohuno doogimaroho heedhannorinni ikkinota kulinonke. Hasatto noonsa doogimaru oosora balaxo aatenni shotu qajeelshinni loosu giddora e’anno gede assanno. Baxxinohunni qooxeessisira afantanno doogimaru oosora tenne loosu kaayyo injeessatenni rosamino baatooshshinni woyyaawino garinni baate loosiisatenni e’’o afi’ra dandiitanno gede assanni afamannota xawisanno. Bisu xe’ne noonsarira qajeelsha ee loosu giddora eessannonsata coyi’re; 52 uurrinshu loosaasinesi mereerinni roore anga ikkitannori bisu xe’ne noonsare ikkansa qummi assanno. Aanteteno bisu xe’ne noonsa dagoomu bissara waalchisi fano ikkinota kalaa Derejje egensiisanno.
Handaaraho uynanni qajeelshi nookki daafira ogeeyye afi’rate qarra ikkinota qummi asse; afi’ranno loosaasine uurrinshu qajeelsha adhitinokkirenna rosichunni loossannore ikkansa xawisanno. Kalaa Derejje Iskayi attamote uurrinsha giddo loosaasine qajeelsatenni qajeeltino ogeeyyenni loosate mixo amadino. Doogimaru oosonna bisu xe’ne noonsare loosu giddora eessatenni ledote dagoomittete yawo fulate widoonni baxxinohunni Hawaasi quchumi suude bowirsanna geerra kaa’latenni beeqqo assanno.
Yanna heewonnita ikkasenni looso woyyaabbino islanchimmanni loonse hajamaano hagiirsiisa hasiissannota kayisannohu kalaa Derejje; uurrinshasi ‘’Hajamaanchokki hagiirsiisate loosaasinchokki amadi’’ yitanno massagonni massagantannota ikkase hasaawinonke. Loosaasinesi hagiirsiisatenni aleenni insa ledo keeraanchu xaadooshshita kulannohu kalaa Derejje; tenne harinsho loosisira qara ikkiteenna afi’rinota kulinonke. Aanteteno bobbahinoha egensiishshunna attamote handaara lossate gobbaydi gobbuwara attammannire attamote gumma gobba giddo attamatenni handaaraho fushshinannita gobbayidi soorro gatisa illacha asse loosanno. Ninkeno mixosi guma gantanno gede halchinanni kowiicho gumulleemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ella 9 , 2014 M.D
