Fayyimmate owaante hala’lituro fayyimmansa garantinonna laashshaano daga heedhanno. Xaginatu uurrinsha horo leeltannosihu fayyimmate owaante hoongenni Umisi fayyimma woy baxanno manna hooginohu woy quuxxotenni dhiwaminohu calla dikkino. Hiikku manchino fayyimmate owaante hoonginni quuxxotenni xissamasi, reyasi macciishshihu baalu fayyimmate uurrinshuwa mageeshshi horo noonsaro huwatanno. Fayyimmate uurrinshuwa hala’la hoogase kaiminni hura dandiinanni dhibbinni marqu qaaqqllinni hananfe bacu manni gawajjamanna la’anni. Manchi beetti xaginatu owaante afi’roommero gata dandaanni gawajjamanno woyte kayinni fiixa firaho wodanu hiiqqammeeti.
Techohu seyoote gafinke wosincho ikkinohura ile annisi wodanu dhibbinni dhiwame hasiisannosi xaginate afi’ra dandiikkinni gawajjaminoti duucha woyte gaabbissannosi. Anjesinnino kalaqantinosi gaabbonni xaginatu ogeessa ikke dhiwamino manna xagise hureenna la’’a halchosi ikkitu. Giddosira galtinosi ajuujannino handaarunni qajeele baxxinohunni fayyimmate owaante hala’litinokkiwa baadiyyete qooxeessuwara owaatate halcho galtusi.
Anjesinni galtinosi halcho wo’mitannosi gede kayinni ile amasi jawa waaga baatte lossite techora illishshinosita wo’mu wodaninni xawisanno woyte giddosira noosi macciishshamme wolunniha wodana tashshi assanno. Hatti yannano sa’eenna techoo seyoora iillasi kayinni isira calla ikkikkinni wolootahono jawa kakkaooshshenna ajuuja kalaqqannote.
Techohu seyoote gafinke wonsinchi ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Daarrate woradiraati. Dirisi rosoho iilli yannarano qooxeessaho afantanno rosi minnara harunsino. Laynki dirimi rososino gude kolleejjete rososi fayyimmate handaarinni qajeelino. Anjesinni ile annasi wodanu dhibbi korkaatinni lubbotenni hoogasinni kalaqantinosi gaabbonni hiikku manchino fayyimmate owaante hooge gawajjama dinosi yee ammananno. ‘’Anni’ya hattenne yannara hasiisannosi xaginate yannatenni afi’roommero direyaannonkanni’’ yaanno. Gaabbosino techo kayinni isi fayyimmate handaarinni qajeele lowo manna xagisate dandaanno gede kaima ikkitinosi.
Hallanya fayyimmate kolleejjenni qajeele dagoomaho owaatanni afamanno. Wedellichu fayyimmate ogeessi Boggaale Xilahuni yaamamanno. Sidaamu qoqqowi Daarrate woradira Qawaadu quchumi teesaanchooti. Xaa yannarano Qawaadu quchumira ‘’Daarra Mereerima Kilinike’’ annanna loosu ha’risaanchooti.
Handaaru ogimmanni daafurte daffe lossite techo noo deerrira iillishshinosita ile amasinna woloottano qooxeessu dagooma maatesi gede asse shooshanqetenni hashsha barra yiikkinni owaatanni afamanno.
Wedellichu fayyimmate ogeessi anjesinni galtinosi hasatto adda assatenna dagooma owaatateno rososi gude fayyimmate handaarinni qajeelate woradaho Qawaadu quchumira hallanya kilinikera qaxarame loosino. Qaxarame loosanni keeshshi yannarano dagoomaho roorenkanni fayyimmate owaante aa dandaanno hayyo malannonkanni.
Hakkiinnino 2010M.D qoqqowu mootimma qansootaho loosu kaayyo kalaqate injeessitino kaayyonni horoonsi’re hattenne yannara shoole loosu miillasinna loosoho kakkaooshshu noonsa jaallasi leeod ikkatenni mootimmatewiinni 200 kume birra liqii’re umisinni looso kalaqe hallanyunni loosate halchosi adda assate looso hanafino. Daarrate woradira Qawaadu quchumira ‘’Daarra Mereerima Kilinike’’ yee fanino. Kiliniketeno hasiissannota fayyimmate owaante deerrisenni qooxeessu dagoomira aatenni ogimmate yawosi fulanni afamanno.
Umikki yannara shoole fayyimmate ogeeyye ikkitino darawosi ledo ikkatenni konne looso hanafirono xaa yannara kayinni kilinike wo’munni wo’ma umisita asse loosanni no. Woloottu ogeeyyeno umonsa dandiite loossanno kaayyono injeessinonsa. Kilinikesirano xaa yannara 22 loosaasinera loosu kaayyo kalaqa dandiino.
Qooxeessu dagooma fayyimmate handaarinni owaatate jawa halcho noositanna konne assate dandaasinni lowonta hagiirraamo ikkinota kulannohu fayyimmate ogeessi Boggaale; baxxinohunni ile amasi iso lossite baa baycho iillishate daafurtinotanna baattino waaga hedanni qooxeessaho amuwaho baxxitino owaante aannotanna kunino lowontanni giddosi hasatto kassi assannosita coyi’ranno. Xagisi’rate woxu wolqa noonsakki amuwirano baatooshshiweelo owaatannonsaha ikkanna kiliniketeno xaa yannara 24 saatera barru giddo ajanni ajeenna 300 ikkitanno owaatamaanno owaantete afidhanno.
‘’Daarra Mereerima Kilinike’’ra xaa yannara albaanni looso hanaffinowa kiru mini giddo owaante uynanni hee’noonniha ikkanna; albillichono deerrase lossatenni woyyaabbino owaante qooxeessu dagoomira aate hedatenni umisiha kilinikete deerra amadino ijaara minate quchumaho 1 miliyoone birrinni 370 kaaremeetire baycho muli yanna giddo hidhinota wedellichu Boggaale kulanno. Hidhino baychi aanano aantanno lame dirra giddo deerrase agartino kilinike minatenni fayyimmate owaante hala’ladunni aatenna qansootahono loosu kaayyo ledotenni kalaqate mixo noosita coyi’ranno.
Kilinike, mereerima kilinike ikkasennino laaboraatooretenna woloottano xaginatu owaante hasiisanno garinni deerrisenni uytanno. Goxxe xagisidhannorirano ikkadu daallasi no. Kilinike fayyimmate ogeeyyeno ikkito wolootu loosaasine loosonsa baxxenna kakkaooshshunni owaattanno daafira xaa yannara dancha owaante uytanno uurrinsha ikkatenni afansha afidhinotano kalaa Boggaale lede xawisanno.
Quchumaho afantannoti mootimmate hospitaalerano ha’ranni ilshiishate owaante aannohu ogeessu Boggaale; babbaxxitino dagonni hedeweelcho game amaddeenna kilinikesi daggannori godowii noo amuwira kilinikete handaarunni qajeeltino ogeeyye qaxaratenni ilshiishate owaante aanno. Kilinikete wolqara aleenni ikkinori xaadisiro kayinni hospitaalete hadhe layidhanno gede assannota coyi’ranno.
Kilinike qooxeessaho afantannoti mootimmate hospitaale ledono danchu xaadooshshi nooseta kule; dagoomitte yawosi fulate ragaannino xagisi’rate dandiisiissannoti woxu wolqa noonsakkiri baatooshshiweelo owaante afidhanno gede assanno.
Kilinikete 2 fayyimmate mokkonninoota, 7 fayyimmate ogeeyye, 2 laaboraatoorete ogeeyye, 1 ilshishaancho lede wolootta ogeeyyeno qaxaratenni qooxeessu dagoomira fayyimmate owaante aanni afamannota kulannohu kalaa Boggaale; ogeeyyeno 24 saate giddo hasiissanno owaante dagoomaho aa dandaansanni qooxeessu dagoominni uurrinsha lowonta adhamooshshu noota ikka dandiitinota kulanno.
‘’Danchanna woyyaabbino owaante aa dandiiniro gumaamo ikka dandiinanni’’ yaannohu kilinikete anninna loosu harisaanchi kalaa Boggaale; amandoonni looso banxenna illacha tunge soorro abbatenna dagoomuno afi’ranno owaantenni kassi yaanno gede loosa hasiissannota qaagiissanno. Owaante hasidhe daggannorino baxxe ikkikkinni qarrante daggannoha ikkinohura qarramino manna kaa’late kilinike ayyaanu barrano ledde owaante uytannohu yaanno.
Hiikkonni handaarinnino noo ogeeyye loosonsa baxxenna kakkaooshshunni loossanno gede assatenni uurrinsha gumaamo assateno hasiisannonsare wonshanna ayirrisa hasiissanno yaannohu kalaa Boggaale; kilinikesira 9000 birri geeshsha aganu baatooshshe baantanninsari fayyimmate ogeeyye nootano kulanno.
‘’Daarra Mereerima Kilinike’’ra hiittenne yannarano marre owaante afi’nanni. Mannu fayyimmate uurrinshuwara ha’rannohu dhibbisinni hurate ikkasinni dhiwame daynohu baalu buuxo assineenna xaginatu owaante afi’rara albaanni hiitto asse xisseennasi daynoro kuli gedensaanni woxxa uynikkinni tiiu amaale calla uyneenna woy xagganna marfe adhikkinni wole hayyo horoonsi’re hura dandaanno garinnino amaallannita kalaa Boggaale dimaaxino.
Kilinike xaginatu owaantera hasiisannore baxxinohunni xagga dhaaddotenni afi’ra hoogate mitiimma dagoomaho hasiissanno owaante guuta ikkino garinni aate mito woyteno jawa jifo ikkannota kulinohu kalaa Boggaale; mootimmate hospitaallano ikkito hallanya fayyimmate uurrinshuwa illachinsa mitto ikkinohuranna dagoomaho labbannota fayyimmate owaante uytannore ikkansanni xagga dhaaddotenni mootimmate uurrinshuwanni afi’ra dandiinoommero dancha ikkannota qummeessanno. Hallanya fayyimmate uurrinshuwa mootimmate uurrinshuwanni dhaaddotenni hasiissanno xagga afidhanni dagoomunnita woxu wolqa hedote giddo worino garinni owaante aa dandiinannita xawisanno. Ikkollana, xaa yannara hikko dani xaggano mootimmate uurrinshuwa gobbaanni hallanya fayyimmate uurrinshuwa hidhitanno woyte daddalaano waaga muxxe assitanni shetissannonsata kulanno.
Xaa yannara noo ikkitonni hallanya fayyimmate uurrinshuwa dagoomaho handaarunni owaante aate daddalaanotewiinni xagga muxxe waaginni hidhitannoha ikkiro albillicho woxe baatte xagisi’rate wolqa noonsakkiri dagoomu bissara owaante aate shetisannoha ikkinohura haja la’annonsari mootimmate bissa konni handaarinni noo qarri tiramanno gede assitaha lede qummeessanno.
Ikkollana, baxxinohunni baadiyyete qooxeessira heedhannori dagoomu bissa towaatatenni irko assate mixo noosita kulinohu kilinikete loosu harisaanchi; qarru giddo heedhannorira dandaami garinni kaa’lo assatenni dagoomitte yawosi fulate jawa mixo noosita coyi’rino.
Baxxinohunni ilamme lophinoonni dagoomira mule hee’ne owaante aa lowontanni kassi assitannota huwachishannohu Boggaale; isi anjesinni hanafe noosi halchonni afi’rino ogimmanni dagoomaho owaante aa dandaasinni hagiirraamo ikkinota kule; baxxinohunni kilinikesira shiqqe xagisi’ra dandiitannokkirira mine minensa maranni owaante aa dandaasi roorenkanni tashshi assitannosita coyi’ranno.
Kilinikete giddo uynanni owaantera ledotennino umonsa dandiite millissa dandiitannokkire uurrinshannita ikkitinori lame xexxerrisa horoonsi’ratenni mininsa geeshsha iillishatenna mininni fula dandiitannokkirirano mininsa geeshsha wiinamunni iillatenni xagisate owaanteno uynanni.
Anjesinni ile annisi wodanu dhibbinni qooxeessaho hasiisannoha fayyimmate owaante afi’ra hoogasi korkaatinni lubbosi hoogasi gaabbissannasi lophe techo umisinni fayyimmate ogeessa ikkatenni sae hallanyu kilinike fane qooxeessu dagoomira handaarunni owaante aanni afamannohu kalaa Boggaale; xaa yannara mereerima kilinikenni aanno owaantera ledotenni 200 kume birra liqoote kaayyo horoonsi’re hanafino loosinni xaphooma woxu wolqasi 2.5 miliyoone aleenni iillishi’rinotanna qansootahono loosu kaayyo kalaqa dandiinota kulanno. Ninkeno isihu loosu kakkaooshshinna dagoomaho aanno owaante danchu lawishshi woloottaho ikkitanno yaatenni konni garinni nabbawaanonkera shiqinshoommo. Dancha loosunna roorenkanni seyoote yanna ikkasira qixxaawote kifilenke halchooti.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 18, 2014 M.D
