• Lekka darshiishanno dhibbi dagoomittete qarranna xagisi’nanni gara
Lekka darshiishanno dhibbi daafira mageeshsha anfoommo?
Lekka darshiishanno dhibbi Amaaru afiinni Zihone yine woshshinanni dhibbi taraabbannokki dhibbuwa mereerinni balaxotenni kullanniha ikkanna; mulla lekkanni ha’ratenni kalaqantanno lekkate darsheeti. Dhibbunni amadammihu gedensaanni shota xagisi’nanni doorsha harunsatenni hura dandiinanni. Hattono dhibbu balaxotenni kalaqamanno qooxeessubba duumu bushshi afamanno baaru gawa’linowi aleenni 1000 Meetire aana afantannori alichaamunna gammooojjete qooxeessubbara ikkinota addi addi xiinxallo leellishshanno.
Lawishshaho; Limfatik Filaariyasis yine woshshinannihu lekka darshiishanno dhibbi kaimisi irki’raano da’muullanni Filariyo Ayideya yinanni sirchinni ikkanna; batinye ikkitonni xisso leeltanno. ‘’Elepantisis’’ woyi lekka darshiishanno dhibba gargadhate dhibbu hee’ranno yinanni qooxeessubbara heedhanno dagara hedo kalaqa hasiissannota xagisaano ogeeyye kultanno. Ledoteno konne dhibba gargadhate wo’manka woyte koatte wodha, lekkate coimma agadhanna mini giddo uulla laastike kara hasiissanno.
Dhibbunniti umi deerri malaatta
Duucha woyte lekkate iimiidi goga hangaarsiisanna hoowo giira; konninnino lekkate iimiidi gogi aana fincantino darshe kalaqa; dadhamino goginni fulanno wayinna bushu fooli kalaqama dhibbaho aantino malaattaati.
Iibbadu qooxeessira batinyunni afantannonna illacha tungoonnikki gogu dhibbuwa (NTD) aana illacha assite loossannoti 5s Fawundeeshiin yinanni pirojekte 3.5 Miliyoone Ingilizete pawunde gaammeenna looso hanaffino.
Pirojekte Biraytenetenna seseks meedikaale kolleeje rosu mini (BSMS) ofollonsa Addis Abeba assidhino galchiminna wodiidi afriki dagoomittete sayinse xiinxallo uurrinsha (OSSREA), Sudaanete Mayisetoma xiinxallote uurrinsha(MRC), Ruwaandu yuniversitenna Ingilizete latishshu xiinxallo uurrinsha(IDS) ledo halamatenni gumullanni hee’noonni xiinxallote pirojekteeti. Fawundeeshiine Ingilizete mootimma gobboomu fayyimmate xiinxallo uurrinsha (NIHR) nni afi’noonni woxu irkonni gumulantannota ikkase Itophiyu 5s Fawundeeshiine pirrojekte riqiwaanchinna xiinxallote qaru xiinxallaanchi Pirofeeser Geetinnet Taaddele coyi’rino.
Pirojekte Afriku giddo hala’lite leeltanno sasu dani gogu dhibbi yaano, Elepantaysise woyi Amaaru afiinni Zihone labbanno lekkate darshe aana illacha assite loossanno. Tini xisso pirojekte loossanni afantanno sase gabbuwara Itophiyaho, Sudaanetenna Ruwaandaho luphiima dagoomu fayyimma mitiimmaati.
Pirojekte Itophiyu giddo hala’lite afantanno lamu dani gogu dhibbi yaano Zihone labbanno lekkate darshe nna bijaajote aana illachishshe loossanno.
Dhibbu ledo amadante kalaqantanno dagoomittete qarrubba lainohunni Pirofeeser Geetinneti xawisanni; ‘’Itophiyu giddo iibbadu qooxeessira batinyunni afantannore illacha hasidhanno gogu dhibbuwa gargarate widoonni kullanni mitiimmubba mereerinni qaru coyi xissamaanote aana iillitanno bokooti.’’
Ledoteno pirofeeserchu; ‘’te hajo busha assannori kayinni gawajjamaano mitte higge dhibbunni amadantinota anfiro, badooshshensa assine hattono dagoomunni baxxitinore assine la’nanni akataati. Kunino dhibbunni amadantino mannooti ayimma, noonsa dhukinna dandoo anfikkinni maaxante gattanno.’’
‘’dhibbu korinni kalaqantanno xissonna mannimmate soorro xagisiratenni woyyeessiranna hura dandiinannireeti. Ikkollana; ledo hee’rannohu qoteho dagoomittete bokamanna ajinshe la’’ama shotunni ba’’ara didandaamanno. Gawajjamaanote ayimma aana seeda yannara keeshshannoha busha bassa tuge sa’’anno. Kaayyote gede ikkeenna xaa geeshsha dhibbu ledo amadaminohunni gawajjamaanote aana huwantanni bokama gatisate assinoonni wo’naalshi wo’munni wo’ma ikkado di ikkino.’’
Jeefoteno pirofeeser Geetinneti; ‘’pirojekte dagoomu giddo kalaqantanno bokama gatisate widoonni , dagoomu laooshshe sororate aana, hattono loosu harinshonna wodho lossatenna sororate kaa’lo heedhannose’’ yino.
Xaphoomunni baalanti hajo la’annonsa bissa xissamaano xagisate aleenni dagoomu giddo sorino laooshshinni xissamaano bokate ikkito heedhannokki gede huwachisha hasiissannoha ikkanna; togo assatenni mannimmate mitiimmanni aleenni buqqeete xaginaate uyinanni daafira mootimmano hajote aana illacha tuga hasiissannonsa yaate banxeemmo.
Qiddist gezaheny
Dotteessa 28/2013
