Fichee-cambalaalla giddose amaddino horyna seekkine xiinxalline la’niro amman’note ledo massine waancannikkita ikkasenni hornyiseno, buxillu xawishsha giwammoha araasa, keere hobbaate gobbate halchanna latishsha kaajjishshannota ikkase sidaamu daga calla ikkitukkinni qoxeessaho hedhanno dagano ayirrissannota ikkatenni keeru malaate daganna dagoomu mereero kaajjishshannni daasenni baaluku umisi ayyaana assi’re quqquxunni agadhannota ikkitanni daggino. Techo konne naaxxisiisannoha baadillicho budenke fichee-cambalaallate ayyaana kalqete dona assine borreessiisate dandaa Sidaamu dagahu wogate hornyi gobba tayse qooxeessunniha calla ikke gatikkii kalqete lowo qorowooshshe assinanni donna giddo mitto ikkino. Togoori ikka gobbankera Heedhanno daganna dogoomira, roorini dagankera luphiima hagiirre kalaqqino. Kuni ayyaani Bocaasa, 18/2008M.D YUNESKOTE (UNESCO) borreessamate ficheete giddo noo haornya tittirre la’nihu gedensaanni UNESKO woritino keenote bixxille wonshatenni gobbankenni sa’e kalqete dona ikkite maareekkantino Fiche Cambalaalla .
Fichee-cambalaalla konne deerra iillitanno gede assiino horinyi qarqarahonna Kalaqamaho assinani agarooshshi mannihimmate qoosso agarrannita daganna Dagoommittete qoosso kissannokkita ayyaanna ayirrisate ha’rinsho giddo sayinsetenna xiinxallote ikkitanno gumma taje hanqafa keerenna hobbaate Manchi beettiranna kalqamu baalira afidhino ayirrinye leellishanniha ikka kalqete dona ikkitanno gede dandiississino hornyi giddo Luphiima darga amaddanno. Fiche –cambalaalla ayirrinsanni yannara gibbo Giwansho diheedhanno; giwantinori heedhuro nafa ayyaanu barri iillikkinni araarama fiche-cambalaalla co’ontanni keeru ayyaana assitino. Wole Widoonnino ayyaanu barra ay manchi/ono loosunni Fooliishshidhanno, qaaqqullu huno loossuro nafa diqorchinshanni; saada wodanbuunni digannanni, qolleno saada digorrinanni, haqqe dimurrani mannu insa Insawa biife qasaraawino garinni ayirrisanno.
Fiche-cambalaallate ayyaani kaimi dhagge
Fichee-cambalaalla Sidaamu dagara haaro diru soorro ayyannati qoleno fiche-cambalaalla umiseta ikkitino kaimu dhaggenna ayirrisate amaynoote afidhinta ikkite Sidaamu daga ayimma xawissannote. Ayyaanu ledo amadisiisaminori wogate hornyinanna amma’no ahattono baadillicho godo’lenna ogimma giddose hanqafantano.
Marro marro kayinsanninte gede”fichee” yinannihu qaali dayinohu, Ficho yaamantannoti mitte Sidaancho beettonni ikkana tini ficho dirise mine assi’rate iillita adhante heedhannowiinni buursame adotenni qishidhe ayiddese xa’mitara diru dirano kiiro dagganni keeshshite motto diro daggukkinni gattuhu gedensaanni bashsho dagganno yee agaranno manni agare hoogihu gedensaanni reyitinota macciishshe macciishshaminonsa daddillinninna laalani ayyaanu su’ma fiche-cambalaalla yee fushshino yite annuwanke odeessitanno.
Cambalaallate ayyanni qaaqqullu minunni mine hadhani hagiirrensa Leellishshanno barraati; qoleno diroho umi barrati. Oosono minunni mine Hadhanni cambalaallitanno. Konnira fiche-cambalaalla Sidaamu dagara Baadillicho egenno guma ikkitinotanna hundinni kayinse ayirrinsanna ilamatenni Ilama Taraawa daandiitinota afuu dhagge xawissanno.
Fichee-cambalaallate ayyaana ayirrisate amanyoote
Fichee-cambalaallate ayyaana ayirrisate giddo lowo darga amaddanno harinshuwa woy aantuwa heedhanno. Balaxi-qixaawote ha’rinsho giddo umo:-
Usura amada, ayyaana ayirrinsanni barra muranna lallawa, geerru songonna anga tidha lawinori geerru assitanno assootubba giddo balaxxannoreeti. Ayyaanto beeddahe la’e barra badduhu gedensaanni garote, mootetenna cimeeyyete kultano. Gobbate geerri tenne maccishsituhu gedensaanni qacce qamattetenni mashalaqqe gamba assidhe sumu yituhu gedensaanni jawa dikko uuritannowa lallanbani gede qaale woratanno. Hakkuyi gedensaanni ge’rechu goga uddi’re, shaalado siqqicho qase lallawa yaanni ayirrinsani barra faajje assitanno.
Ayyaana ayirrisate boode barrubba gatte heedheenna cimeeyye safote qeexaala assitanno. Hakkiinni hanaffe addichu qeexala wedellunna gaamaarreeyye gamba yite mitteenni godo’litanno. Ayyaana ayirrisa hananfanni Gudumaalu kamballonni mittu mittunku minu ani waalchisira qasi’rino hulluuqa lulluqqanno.
Ayyaanu iillora albaanni meentu waasana buuro cibbi’rannoha ikkanna labballu kayini minu akkalinoha ikkiro rahe mi’nanno; saadate hayisso ka’lannonna boole qixxeesi’ranno. Qeedhootu seenninna labballi adhamara leellamanno daafira umonsa seesiise, seennu hore godo’late, labballu faaro kadate qixxaawanno.
Ficheete barra gibbo heedhuro nafa, koma kiidhine rabbisi’rate gallanniha ikkikkinni; ‘’Konne haaro diro iillishoottoehu maassaami xaano daanno diro keere iillishinke’’ yaatenni kaaliqiwa hinge ashale’linanni. Qoleno , saadateno lowo yanna kalle worrooni hayissora qolle boole worranni. Konne assinannihuno, manchi beetti duuwenna hagiirrunni hosara halchinante gede saadateno baxxino qorowishsha assatenni allaalete ooso hoolle annu umisini allaa’lanno.
Geerrunna cimeeyyeno ayyaanu hagiirrunniha ikkinnohura anga ajjinohura noosihu beeqqatenni insa insawa ayyaana danchu garinni ayirrissanno gede qaagissanno. Geerrunna cimeeyye fiixaari hawarro gamba yite itte, agge ‘’gobbankere keere hobbate batiso, gashshaanoteno gobba atoonto diru hobbaatennihanna lophonniha ikko’’ yaatennnni keeru sokkonsa halcho sayissanno.
Ayyaana ayirrisa hananfannihu hawaroo balla ikkinohura mine minenko giira Xo’annokki gede assinanni. Fiixari barra intanni sagale/ buurisame jawa Shaafeetara adotenniiti qixxeessinannihu. Saga’linannihuno, balaxe jawu anniwa Woy geerchunniwa marreeti. Hakkonne barra ga’rete anni woy ayiddaanni Cimeeyye oosichu gamba yaaatenni ayirrinsanniha ikkanna ayiddaanninna Cimeeyye angansa shaafeetate aana diriissite fiche dirunni diro iillishinke yitanni Hurbaaxxitanno.
Hakko hashsha co’onta maalaho yinannire afooho diwodhinanni mite hedeweelchonni mine nafa hee’riha ikkiro gobba hatote giddo worre gashshinanni saadano digorrinanni. Korkaatuno saadate makki’nannihuratinna barraho ayirado ikkitino sagale shaafeta adotenni intannihuraati.
Layinki barri cambalaalla ikkinohura goowa hiiqqaminokki finiinchira xalala waa wonshine; Afooho buuro worenna maate baalanti hayishshidhanno.
Ayyaana ayirrisate amanyootenna albillicho horo
Ficheete ayyaani sidaamu daga wole daganni baxxite leellitanno gede assitanno donna giddo mittete. Kone budeno, hundinni amadde ilamatenni ilama tareessitanni abbite techo gobbate deerrinnino sa’e, kalaqete deerrinni baalunku qorowannonna amadannota ikkite kalqete maareekkisiinsoonni baadillicho egennoti. Fichee amadose soorrantukknni wolootuno beeqqitannota ikkitinota hegersine, sidaamu callunnita ikkitukkkinni wole dagarano noo horo leellishatenni mittimmatenni, baxillunni ayirisa hasiissannota wodancha hasiissanno.
Kuni ikka dandaannohu ayyaanunnita giddosi amadono dancha hornya agarre keeshshisha dandiinummoro callati . Konne assa hoongummoro coyibba Soorrantanni hadhannokki kori dihee’ranno. Konne dancha amurate seekkine qoronbe sayisa ninke Sidaamu dagawiinni agarranni qooda ikkasi co’o assine afa hasiissannonke.
Fiche kalqete borreessisate ha’noonni doogga shotunni togooti yine ku’lanniha dikkino. Qoleno, UNSECO wortino safaraano wonshano shotunni odeessinannita dikkitno. Kalaqete heedhanno 192 halantino mangisite uurrinsha miilla gobbuwa giddo gobbanke riqibbe Naamibiyu gobbara Windihoki katamira assinooni tonnikki UNESCO te songora angate amammandannikki donna giddo Fiche Cambalaalla sidaamu daga haaro diru soorro ayyaanaati. Diroho kalqete gobbuwanni shiqqino 205 angate amammandannikki donna giddo safaraano wonshatenni songote shiqqino 35 donnaati. Borreessisirate shiqishidhino kalqete gobbuwa roore miinjunni lophitinore ikkiturono, hakkuri giddo rooridi gobba donnase borreesisidhukkinni ora’e higgeenna borreessantino boode donna giddo Fichee-Cambalaalla mittete. Tenne qeelle afi’rankenni macciishshaminonke hagiirri bikkiweelo ikkirono, ayyaninke ayimmanke ikka dandaannohu kaimisi dhaggesinna ayirrisate amanyootesi agarre ha’nummoro callati.
Tenne ha’rinsho giddo leeltanno baxillu gumma, mimmito macciishsha ayirrisama badooshshenke assi’ne albillicho qaafa hasiissanonnoke. Fiche cambalaala kalaqete dona ikkite borreessamate horo shotunni xawinsannita dikkitino. Sidaamunnita baadillicho egenno kalqete daga ledo mittoomimmanna miiloma kalaqqino. Gobbankerano dagoomittenna miinju hajubbara uytanno horo luphiima ikkitanna gobbate lophora noosi qoodi konneeti yine afuunni coyi’ne calla xawinsanniha dikkino.
xaphishsha
Fiche-cambalaalla giddose amaddino hornyuwa latishshahonna lophote kaajjado wolqaati. Badhera qoltinonke buxima sharramatenna qeelle hawaqi’rate mittimmate udiinnichonkeeti.
Sai diro koroonu Fayya korinni duuchunku mine minesi ayyaana ayirrisinoti qaangannite. Tayixeno koroonu fayya agarroonnikki garinni lexxitanni dagginoti ayerano xawoho. Tenne fayya gargadhate noo hayyo xaano ayyanu balchooma soorrinikkinni mine minenko ji’linenna qixxaambe sayisa gadacho ikkitino daafira gashshootu worino wodho garinni Koroonu fayyara reqecci assannokki garinni ayirrisa hasiissanno. Mine mineho ayirrinsanni yinanni wote Fichee- Cambalaallate giddo afamanno hornyuwa gattanno yaa dikkitino.
Cambalaalla ayyaanto qoorte huucci’ratenni hanaffannota ikkasenni insa yitannontee gede Sidaamu dagahu haaru diri Fichee-Cambalaalla daggino fayya fayya xeertise,hudenna conco qacce qolteenna gobbate keeru dirreenna mittimmatenni gudumaaleho ayirrinsanni barri daannota hedote amande; dotteessa 28-30/2013 geeshsha ayirrinsanni ayyaana qorophotenni ayirrisa hasiissanno.
Dancha Ayyaana ikkonke!!
Amsaalu Felleqe
Dotteessa 28/2013
