Duuchunkura hanafonna kaimu noosi. Manchi beetti hegerera hee’rannokkiti addaho. Kayinnilla ilame lophe umosi dandii kawa umisi doogo sufanno. Loosono hanafanno. Loonsoonnihano sufisiisanno; ikkollana hegerera hee’rannokki daafira hanafino loosi kaiminni ilama sufisiissannoti kalaqamu jirteeti.
Ee,bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofatto hedote deerrinni deerrinni ninke loosa hoongummorono aantanno ilama jeefissannona yaatenni xiinxallo asse kaarta kayisiisinohu Nugusu Hayile sillaaseeti. Baalunkurira safo hedo burqisa dandaate.
Aanteteno mereeroho kalaqamino Dargete gashshooti yannasi olunni gudinoha ikkasinni Abbayi kofatto hedo giddosi heedhurono tolu injiisikkinni gatino.
Dargete gashshooti bai gedensaanni Mootichu Hayile Sillaase hedo loosu aana hosiisate 2003 M.dirinni albihu xaphoomu ministirchi mite yee hanafi. Ikkollana babbaxxino korkaatinni ontu dirinni gooffanno yaatenni hanafino bayiriidi haroo’mate kofatto mereeroho gufamate deerra iillitu. Ikkollana mallasi anginni biilloonya Adhinohu sai xaphoomu ministirchi Hayilemaariyaami Dessaalenyihu “bayiriidi Itophiyu soorrote kofatto boowe” gobbate giddo doyisiisatenni taxi yaara yorinoha sufisiisatenni umisi qeecha fulino.
Hayilemariyaami Dessaalenyihu xaa gobba gashshe noo Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedira biilloonya sayise uyi gedensaanni mereeroho biilloonye goodhinonna gobbate diina ikkite keesshshitino TPLF kayissino olinninna addi addi korkaatinni hasi’noonni yannara caabbicho burqisate kaayyo cufanteenna keeshshi. Ikkollana gobba olu aana heedhe ammjje 13/2014 m.dirinni umi gafa caabbicho burqqissu.
Maassote aana leellinohu IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (dr.) “Albihu gobbanke gashshaanchi Atse Haylesillaase Abbay laga konfeenna gobbatenna daganke horora ikkanno gede hedatenni xiinxallo assiise kaarta kaysiise; ninkeno hanafa hoongummoro dagganno ilama konne looso hanaffe gumulsiissanno yee ammaneemmo; yee gobbasira danchare wore saino. Haylesillaase ilama ikkinohu albihu xaphoomu ministirchi Melles Zeenaawihuno biilloonyisi yannara tini pirojekte kalqoomunna gobboomu akati injiino garinni loosantanno gede ammanatenni hanafisiise, isi massagi yannara loossa duumbara gatturono aantannori gobbate massagaano gumulsiissanno yee ammane hanafisiisasinni; albi massagaanora bayi’ru ayirrinyinna galatu hasiisannonsa” yino.
Dr.Abiyi isi yannara caabbichu wolqa burqitinohura di boo’nino. Hanafo wolootunnita ikkase ammane sa’u yanna massagaano safo diriirsa hooggoommero techo tini ilamanna tini mootimma hanaffe techo barrira iillishshannokkita buuxisino.
Mittu hanafino loosinni wolu boo’na agure sufisiisaaha ikkiro halaalu hakko no. mittu gashshaanchi tuge saino malaate qaange naqqasa bareendete. Mittu loose sainore diingenna su’ma hunne coyi’nanniha ikkiro dhagge xa’mitanno.
Kalqe tini riqiwammanni sa’nannite ikkinniina hegereta dikkitino. Ee; poletiku laooshshi babbaxxanno. Baxewoo poletiku laooshshino hee’riro Itophiya gashshate doorantannori mitturi hawa nookkinsari hee’riro Itophiyanna Itopphiyu dhagge sufisiisate!
Mitte gobba massagaanchi umisihu jawaatu waatinna laafu noosi. Mootichu Hayile sillaase yannara baca daga gashshootisinni caaccaabbino. “Mooticha dikasansanni;gordo di hawuurranni” yitanno yaatto baca daga miiccinote. Ikkollana Itophiyimmasinni di hettisamanno. Bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofattorano umisi malaate tuge saino.
Mitto worada gashshinohu dirranno wote,haaru albiha woqasanna, “Eweli loose sainori baona” yee diiganna gobba di lophitanno. Loonsoonniha diigatenni sai gashshaanchi loosino loosi kaiminni gatamara gobba lossitanno.
Xa anfanni hee’noonniri olluunni woraddate geeshsha,woraddatenni zoonete geeshsha,zoonetenni qoqqowa,qoqqowunni Federaalete geeshsha diru dirunni sooreeyye soorrinanna la’nanni. Tenne soorro harunsite dagganno sooreeye albihu loosino doogo diigge wole hanaffanno. Hanaffinoha gudisiissukkinni ba’anno. Albi gashshaanchi ofollino wonbare qacce qolte wole hidhitanno,;sai gashshaanchi giddino kaameela soorrate dodantanno. Kuni sorote! Gobba di lossanno;ciggishanno ikkinniina!
Tayixe Bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofatto caabbichu wolqa burqissu barra xaphoomu ministirchi dr Abiyi hasaawisi giddo baca rosicho ikkannore coyi’re sa’no. coyi’rantenni roore xawoho leellishino. Lawishshaho kayisate Afriku gobba massagaano biilloonyunni dirritanno wote galantansara agurrena heeshshotenni hee’rate kaayyo xa’mote giddo ubbannoti xawoho. Mito ugaanxe shinanni;elliha Woyinete tunganni. Tayixe kayinni soorrote gashshooti kawa bacare la’noommo. Albi xaphoomu ministirchi Hayilemaariyaami Dessaalenyihu xaa Ministirchi qote uurre hasaawa assanno kaayyo afi’rino.
Bakkalcho Ammajje 17, 2014 M.D Hamuse
