Addisi Ababu Sidaamu afiinni tirriro dhaaddo tiro “Haaroo Daraaro” yaate gedeeti su’ma noo gedeennilla Worrannina “Addis Ababa” yineetilla borreessineemmohu. Haaru daraarchi su’naanno. Daraarchu biinfillu xawishshaati.
Konni garinni Addis Ababa su’misi gede Ababa/daraaro assate sharro assinanni hee’noonni. Mitto quchuma biifado assinanni yinanni wote daraaro kaanse Ishine feyaa calla dikkino.
Quchumaho leeltanno gallanni minna anje,heeshshote lupheenyinna wolootta qarrubba tidhanteenna teesaanote injiinoha ikkanno wote quchumu gashshooti hanafinori noota buuxate dandiinonni. Ninkeno quchumu keeri agaraminoha ikkenna teesaanote injiinoha ikkanno gede maa loonsanni hee’noonni? Yaatenni 2ki kantiiwi ba’lattonni Addis Ababu Quchumi qara loosu harisaancho kalaa Xiraatu Beyyeneha techo Bakkalcho Gaazeexi wosincho assine haa’ne shinqoommo. Dancha Niwaawe!
Bakkalcho:-Kalaa Xiraatu Hawaasi quchumi kantiiwa ikkite loositto yannara baca quchumu deerra gotti assitanno loossa loosatenni dancha guma borreessiisoottota bacu manni naqqasanno. Xa kayinni kantiiwu ba’lattonni Addis Ababu Quchumi qara loosu harisaancho ikkite loossanni afamatto;loosu hiittooti? Quchumu soorro ma deerrira nooha lawanno? Yaatenni hasaawanke hananfo?
Kalaa Xiraatu:- Maahoyye addintanni galaxxeemmo; yininte gede Hawaasi quchumi kantiiwa ikke owaatoommo. Hakkiichi keeshsho’yanni Addis Ababu quchuma owaatate dandiisanno rosicho afi’roommo yee hedeemmo.
Anfinte gede Hawaasi quchumi co’ichimmatenninna biinfillunni gobbankera noo quchummanni danchu su’minna danchu wo’naalshi noose quchumaati. Konne ikkinohura Hawaasi quchuma massagummo wote afi’roommo rosichi Addis Ababa daye looseemmo wote woyyaabbino soorro soorro abbate dhuka ledinoe yaa dandeemmo.
Addis Ababu gobbankenni saeno Afriku qara quchumaati. Kalqoomu uurrinshuwa ofollo ikkasenni Addis Ababa owaatanna massaga jawa yawooti. Addi Ababu quchumi duuchunku Itophiyu qansooti afamanno;Miinjunna poletiku mereersha ikkasinni;soorrote albaanni baca xa’muwanna koffeenya shiqinshanni keeshshinoonni quchumaati. Konne qarra tirate dandiissanno loossa loosa xa’manno. Konni garinni kayinni noonke yawo addintanni kaajjadotenna luphiimate.
Anino kawira dawummo kawa noo massagaano ledo tantanamatenni quchumu daga owaatate quchumano agarranni woyi bikkanno garinni lophanno gedenna heeshshote injiinonna tolinoha assate dhuki’ya fajji deerrinni sharro assanni noommo.
Bakkalcho:-Addis Ababu quchumira safote xa’muwa addintanni bacate. Miinjunna dagittetetenni babbande la’nummoro nafa seeda dirrara gongo’mitanni daggino xa’muwa,hasatto hattono baca mini loossa duqqe noo quchumaati. Lawishshaho kayinsummoro addis ababaho qara qarra ikke jifanni noohu xalalu wayi shiqoti. Konne hiittoonni xawisatto?
Kalaa Xiraatu:-Addis Ababu katamira noo kaimu xa’muwa addintanni bacate. Miinjanna dagitte babbande la’nummoro nafa seeda dirrara gongo’mitanni daggino xa’muwa,hasattonna baca mini loossa no quchumaho. Lawishshaho Addis Ababaho qara qarra ikke jifanni noohu xalalu wayi shiqooti. Xalalu anganni wayi shiqo 50 anga sainokkiha ikkasi addintanni jawa looso xa’mannoho. Gallanni mini xa’mono hattonni.
Kuri qarruwa tirate mootimmatenni hattono quchumu gashshooti widoonni wo’naallanni loossa heedhurono;xaano kayinni dagate hasatto wo’mitinokki daafira kaajjado looso loosa hasi’ranno.
Xaphooma quchumu daga duuchante hanqafo giddo miinjunna dagittete qarrubba tirate loonsanni hee’noonni loossa no. roorimankanni soorrote kawa kuri loossa tantanamino garinni daga beeqqisiisatenni loosa hasiissannonke yine jawa yawo adhine looso hananfoommo.
Federaalete mootimma hattono quchumu gashshooti roorimankanni sa’u yannara hanafante jeeffukkinni gatte xa gooffanno ikkito hedote giddo amande looso hananfoonni. Konninnino dagganni noo soorro heedhurono; xaano alba noo tatawantino qarrubba garinni la’niro bacu loosi gatannonke.
Bakkalcho:- Ati xawisittonte gede,xalala anganni wayi shiqo qarri xaa geeshsha tidha dandiinannikki qarra ikkino; konnira kayinni qaru korkaati maati yaatto?
Kalaa Xiraatu:-Addaho;quchuminke wayi shiqo qarra lame doogonni la’’a dandiinanni. Umihu wayi jiro ragunni latinse teesaanote iillishate aana woxu anje no.
layinkihu mulenke afantanno lagga hattono baattote woroonni hee’ranno wayi jiro fushshine horonsi’rate aana jawu qarri leellanno. Konne ikkinohura lamenka hedote giddo worino garinni wayi jironke gotti assate wo’naalsha hananfoonni Woxu widoonni noo qarra tirate addi addi gobbuwanni liqoonna kaa’lo hasate loossa loonsanni. Konni aana kaimunni Addis Ababu quchumi qarra aananno 10 diri giddo tirate babbaxxitino pirojekitubba qunxoonni.
Kuri pirojekituwa giddo 5 dirinni gooffannori no. Konninnino hara’mitino yanna giddo lamunna sasu diri giddo gooffanno pirojekituwa amandoonni. Lawishshaho Gerbi Pirojekite hendoommohu Addis ababu gaangaawira noo Oromote qooxeessinni daanno waa kofatenni anganniha xalala waa afi’rate hananfoonni loosi xaa yannara woxu irko afi’re loosu giddora einoha ikkanna aananno lamu diri giddo gumulame dagate horo aanno gede hasiissanno qixxaawo assinanni hee’noonni.
Aananno ontunna tonnu diri giddo gooffanno lame pirojekituwa no kuri mitte mittenti barrunni 5 xibbee metirik kuube ale laashshitannoreeti barrunni. Lawishshaho Gerbi pirojekite la’nummoro 20 diro ale xiinxallo assinanna keeshshitino. Kayinnilla woxu anjenni loosu giddora e’nikkinni keeshshitino. Kuni leellishannohu jiro gamba assine massagatenni hattono xiinxallo assineenna gumu aana iillitannokki korkaatta nootaati.
Xa kayinni konni diri giddo calla barrunni 120 kume metirik kube waa laashshanno Legedaadi kiiro lame pirojekite hedote amande loonsanni hee’noonni. xaphoomunni wayi shiqo quchumaho jawa qarraati techo geeshsha lamalatenni sa’’e 15 barrinni waa afidhanno teesaano no. konne ikkinohura konni diri giddo dirunni lamunna sasu diri giddo aananno 10 diri giddo quchuminke lopho hedote worino garinni loonse woyyeessate qophaanboonni.
Bakkalcho:-Teesaanno gallanni mini (kondominiyeemete) kaayyo afi’neemmo yite dirrate woxe suuqidhanni bado agadhiturono,bacu manni kaayyote horaameeyye dikkitino. Konne qarra tirate quchumu gashshooti amadino mixo nooro?
Kalaa Xiraatu:-Quchuminkera jawa qarra ikkinori giddonni gallanni minna qarri kullanniho. Aantanno dirrara kayinni konne qarra soorritanno loossa loosate aana afammeemmo.
Konne looso ragunni massagate aantaanchu kantiiwi ba’lattonni noo biiro sooreeyye lede gaamatenni loonsanni hee’noonni. gallanni minna qarra tiranno yine amandoonni mitte mixo albi pirojekituwa harancho yanna giddo gooffanno gede assate.
Konni aana illacha afi’ra hasiissannohu mittimmatenni olla ikkine gallanni minna/Kondominiyeeme/ konni albaanni baanketenni baankete liqoonni hananfoonnireeti. Kayinnilla murroonni yannanni goofa hoogansanni hattono loosu aana noo hafanfarrenni liqootenni mine uurrisate fulino woxi hananfoonni ijaarra gudisiisa di dandiino.
Xa noo qarri hakkonne woxe fushshineenna goofikkinni gatino mittimmatenni hee’nanni minna/kondominiyeeme gatino woxe baanketenni haa’ne guda agadhitanno. Konnira ikkanno hasaawa baanketee ledo assinanni hee’noonni. Kayinnilla;xa gobbanke noo qarri iillishino woxu anjenni looso sufisa di dandiinoonni. Wole widoonni woxensa suuqidhe bado agadhitanni noo teesaanora amandoonni dirinni gooffe angansara e’anno gede assinanni minna heedhanno gede wo’naallanni hee’noonni.
Xaa geeshsha ha’noommo doogo mootimmate sharronni baanketenni woxe liqii’nanni assinanni loosi jawa soorro abbinokki daafira, hallanyu handaarra mootimmatee ledo waaxatenni loonsanni,hallanyootu mine laashshitannori hasidhanno baattote shoqonna wolootta coyibba guutteenna manaadda fulonni loosantara dandiitanno minna minantanno gede worroonni faasho no. Roorimankanni woxe suuqidhanni minu iillannonke yite agadhitanni noo teesaano, hananfoonnire mucci assine woyi haaruudde minna hanafante gooffa geeshsha seeda yanna adhannoha ikkino daafira quchumu gashshooti baatto injiishatenni teesaano maawarunni tantanante uminsa doogonni kontiraakiteroota gaante loosiisidhanno gede injiishate loossa loonsanni hee’noonni. Kuni baxxino garinni suuqidhanni seeda dirrara mine afidhukkinni keeshshitino teesaanoha qarra tiranno yine agarranni.
Wole widoonni eeliidi heeshshote deerri giddo heedhanno dagoomu kifilla kiru minna shiqqannonsa injoo kalaqatenni amandoommo dirinni 5 kumin ali minna manaado fulonni uurritanno xaadinsanni minna minate sheemaate e’ne loosu giddora e’noonni.
Bakkalcho:- konni aana mannu kayisanno xa’mo,kondominiyeemete minnara borreessama hoogguro nafa loossanno loosi mini widoonni borreessante woy wole doogonni tantanante base afi’ratenni mine loosidhanno injoo lainohunni kayissanno xa’muwa no. konne ikka hoogihu mayiraati?
Kalaa Xiraatu:- Xa maamarunni tantanante minensa e’anno gede assineemmo yinoommo minna borreessante suuqidhanni keeshshitinore callaati. Konne assinoommohu taashshate yineeti.
Balaxxe borreessante woxensa suuqidhanni keeshshitino teesaano horaameeyye ikkitukkinni, haaruuddu maamarunni tantananteenna base aa halaalunninna seerunni la’niro ragimale assooteeti. Konni daafira xa assinanni hee’noonniri mine afi’rate borreessantinori suuqonsano uurrissinokkirinna umonsa fajjitino teesaano maamarunni tantanante loosidhanno gede balaxo uyinanninsa.
Bakkalcho:- Quchumaho baattotee ledo amadisiisaminohunni bacu koffeenyi ka’anna macciishshinanni. Baxxinohunni muli yanna kawa quchumu gaangaawira baatto loosidhe galtino gaga ooso yinanna baatto xuxxullanni beehate amanyooti bacu manni koffeenyaatina ati konni aana mayyaatto?
Kalaa Xiraatu:-tenne hajo halashshine la’’a danchate. Quchumu gashshooti baxxinohunni soorrote albaanni baattotee ledo amadisiisaminohunni seerimalimma rumuxxitino ikkito batidhinota ikkasenni, konne gargarate dandiissanno loossa loosanni no. soorrote gedensaanni Addis Ababu gaangaawira afantanno baatto loosidhe galtino daga horaameeyye assate seeru wodhonni buuxate looso loonsooonni.
Konni albaanni baatto loosidhe galtino daga ikkado baatooshshe nafa uyininsakkinni latishshu su’minni billaallitanni keeshshitinonkanni. Konni albaanni baatto loosidhe galtinori baattote annimma qoosso heedheennansa hawuudha,dhuku hee’rinsaro kayinni investe assa;oosonsaranno ikko uminsara galtanno mine loosi’ra dandiitukkinni keeshshitino.
Kuni kayinni loosidhe galtino daga baattonsa dallaalootaho shiimu waaginni hiratenni woyi mootimmatenni uyinanni woffi yino baatooshshinni /riqiwo/ adhite qaensanni ka’e ha’rate kaayyo noonsankanni. Xa Addis Ababu hala’lanni no. Quchumu hala’lanna yannaasincho ikkate ledo amadisiisaminohunni kayinni baatto loosidhe galtino daga lopho hakko deerrinni ikka noose.oosono doogimaro fultanna la’nanni. Konni daafira baatto loosidhe galtino daga horaameeyyimma buuxisanno biddissa 2013 m.d fushshinoommo.
Bakkalcho:-Roorimankanni baatto loosidhe galtino daga baattote horaameeyye assate fulino biddissi mageeshshi geeshsha gummaamo ikkino? Hasi’noonni garinni loosu aana hosino yaa dandiinanni?
Kalaa Xiraatu:- Ee;fulino baatto loosidhe galtino daga biddissa ragimale doogonni batisatenni loosidhe galtinore ikkitinokkiri baattote annimma kaarta adhitino ikkito anfoonni. Loosidhe galtino daga ooso ikkitukkinni lawannohunni awaawurate looso loossino ikkito anfoonni.
Tini ikkito kalaqamasera kayinni tantanote giddo noo massagaano,sinu quchumi loosu harisaano beeqqaanote. Konninni massagaano hattono 88 ale mootimmate loosaasine loosu aaninni shorrante seerunni xa’mantanno gede assate looso loonsoonni. Konnira qote qoteho seerimale doogonni amadantino 2 xibbeenna 20 kume kaare meetire ale baatto; baattote baankera eessinoonni.
Xaphoomunni baattotee ledo amadisiisaminohunni noo hajubba mootimmate deerrinni kaajjado loossa loonsanni hee’noonni. Aanteteno togoo loossa seerimale ikkito mucci assate dagate beeqqo hasiissannonkena yaatenni;olla ollaaho bilookete tantano horonsi’ratenni millimillo hananfoonni.
Bakkalcho:-Sa’u lee /6/ aganna giddo seerimale ikkito gargarate yine sanade buuxisate gedee uurrinshuwa baxxinohunni baattotee ledo xaadinohunni uyinanni owaantubba uyinannikki gede cufante keeshshitino. Quchumu gashshooti loosino buuxate loosinni hiittoo gumu leellino?
Kalaa Xiraaxu:-Quchumaho baat tote lawinori aana owaante aa uurrinsoonninkanni. Owaante uurritinohu qaru korkaati seerimale assoote gargarate addintanni hasiisino daafiraati. Roorimankanni ijaarranna minna noonsa bissa jajjansa hiratenninna xooqisatenni olaho irko assatenni cancishaano gaamo irkissaraatinkanni. Owaante uurritinohuno konne hedote giddo woratenniiti. wolu gobba olu giddo e’anno wotenna duuchunku manni illachasi olu aana illacha assanno yannara hasiisannokki garinni baatto horrantanno. Konne gargarate dandiissanno loossa loosate owaante cufa hasiissinonkanni. Mayi gumi dayiyya? yite xa’moottotera albaanni attammoonni 4 xibbee kume ali kaarta seeda dirra baattote annimma kaarta duuchante sinu quchummannianfoonni. Kuri karati seerimale doogonni attamaminoho.
Kayinnilla seerimalu loosira qixxaawe ogeeyyete angaranna woraqatta dirranni saaxine aana anfoonnireeti. Kuri baala kaarta gamba assine horote aana hosannokki gede assinoonni. Xa owaante hananfeemmo wote haaroo attammemmohu umisi badooshshi kiiro (Koodde) qorqorranni fojote kiiro noosi kaartaati. Konne ikkinohura konni gedensaanni kaarta hasidhanno mannooti albiha amadde leelturo seerimalootaho yaate. Konni garinni owaante cunfi yannara togo hafanfartino loossa buuxate kaajjado loossa loosate seera diriirsineemmo gede dandiisinonke.
Bakkalcho:-Addis Ababaho owaante aate aana bacu manni caaccaawanna huwantanni. Roorimankanni muli yanna kawa owaante uyitanno uurrinshuwa ha’ratenni muishsha aa loosu biso assine la’’ate geeshsha iillinoonni yitannori batidhanno;konnira ati mayyaatto?
Kalaa Xiraatu:-Kuni garaho. Xa uyinanni hee’noommo owaante luphiima ikkino dagate koffeenyi ikkasi uminke owaatamaanote gedenna massagaanote gede dirrine qorqorrummo wote la’noommo halaaleeti. Uurrinshuwa xaano muishshunni owaante uyitanno ikkito no. biirote tantanonke tekinolooje horonsi’ranke hayyo injiitinota dikkitino. Kuni kayinni owaante hembeelsannonna woxunni uyinanni owaante batidhanno gede assino. Konni daafira konne soorrate qara loosonkeeti yine dirunninna ontu dirinni mixonke giddo amande loonsanni hee’noommo. Soorro abbate loosaasine qorichishatenni woyi massagaano shorratenni woyyaambe abbinannikki daafira illachanke uurrinshate loosi aana assinoommo. Bainchu loosira reqecci yitino loosi minna tekinoloojetenni irkisamino looso loosa hoongiro hiittoo sharrono assineenna woloota gobbuwaa ledo ditaalleemmo. Konne ikkinohura uurrinshate soorro yannaasincho tekinoloje ledo karsiinse loosate wo’naalshi no.
Bakkalcho:- Quchumu deerrinni masqalu xawo lendanna Kantiiwu borro mine hattono Adiwa zero zero na jajjabba Meegga pirojekitubba loosantanni no; gamuno maassantanni afantanno. Roorimankanni kantiiwu borro mini minira fultino fulo baca manna hasaawissinona hanni konni iima mayyaatto?
Kalaa Xiraatu:-Kantiibu borro mini Meegga pirojekitubba mereerinni ittoho. Kuni ijaari baxxinohunni giddoyido haaru garinni loonsoonniho.
Ijaari Addis Ababu quchumi teesaano owaatantannoho. Addis Ababa yite dagganno wosinna hattono addi addi gobbuwa kantiiwootinna daa’’ataano gaamo daggannohu konni ijaari giddo owaatamatenna daa’’atateeti. Dagge owaatantanno wote base deerrase agadhitinota ikkituro dagankeranna gobbankera ayirrinye uyitanno. Konne hedote giddo amadatenni ijaara wirro gatamaratenna haaroonsate looso loonsoonni. Ijaara fullanni dirima,karo,giiraatote dano gargarranni hayyonna xaphooma deerrasi agadhino ijaari wonshannore hasiisanno garinni wonshino ijaaraati.
Bakkalcho:-Jeefote sayisatto sokka heedhuro?
Kalaa Xiraatu:-Quchuminke teesaano owaata jawa kaayyootinna yawote. Quchumu gashshootino teesaanote owaatate eino sheemaati garinni loosanni noori bacuri no. tenne harinsho giddo quchumu teesaano kaa’litankera hasiissanno. Baxxinohunni olu yannara umisi keere agarsiisate quchumu daga adhitino qaafonna baqqi yitino beeqqo kaajjishshe suffara sokka’ya sayiseemmo.
Bakkalcho:- Yannakki uyite ledonke keeshshootto daafira galanteemmo!
Kalaa Xiraatu:- Anino galateemmo!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ammajje 10, 2014 M.D
