Gidda ikkinni dirra di egentino;sutama ikkinniina anga haranchu hiixate amadannose gede kaayyo di uyitanno. Heeshsho sutantino. Lexxa ikkinniina buxichu kiise mageeshsha mokki yitinoro eessannoseri dino.
Heeshsho massitu? Suntisero sutantanno dirrinsiro dirritannolla. Fanatenna cufate,sutatenna dirrisate waawanchi daddalaanotenna honqooqootu daddalaano anga uwino.
Mitootu olanna urde miinjuu ledo heewisiisse xawissanni miinju hembeelamme olunni ajinokki olaati yitanno. Miinju xiiwora umi xawishshi heeshshote iibbanna amandannikkiwa iillate.
Xa kayinni Itophiyu Aliyye kifilera fa’namino oli ga’labbote qarri korkaatinni,kalqete bidhatto ikkino koroonu vaayirese korinni, mite mite basera moolle kalaqamasenni xaphoomunni gobba qarru giddo leeltanno. Qarru bati’ra miinju umbe batidhanni hadhanno gede korkaata ikkirono safote hasatto shaqaxxa barru barrunkunni kaxxinannikkita ikkitanni hadhanni no.
Mootimmate loosaasine baatooshshi lexxikkinni zaayitetenna sukkaarete waagi soodo noowiinni barra,barra noowiinni hashsha lexxay lexxayi harannota ikkinniina mitto barrano waagu dirranna la’ne di egenninoonni.
Hexxotenni hee’ra rossino Itophiyu daga gomichu gede amandannikki hexxonni wo’mite hee’rate wo’naalturono heeshsho dadillissannowanna hanqissannowa gidditino. Ballaho Sudaane daabbote waagi lexxeenna gobbate aana kalaqqino qarri gobba fultannokki qarri giddo tuge saino.
Lexxa ikkinni dirra affinokki heeshsho,gordu geeshsha iilliteenna moolle amaddeenna qatume gallanni deerra iillishshinpona mootimmanna hajo la’’annonsa baali kaajjadu dinyi loosi agarannonsa. Seeda dirra albaanni amuwinke ledi,tugi,maassi’ri,yite waagunni yekkeerante hidhitanni keeshshitinoti techo haaqe ikkino.
Manchi beetti baalu nafarinni dikkote geeshsha daddalaano ikke afoonsa mitto assi’ratenni tuginna ledi yinanniri dino yee, mitto ikkino waaga ledanno. Moobayilete silkenni bilbilte ledoommona ledi yitanna maccanke macciishshitanno. Xa Itophiyaho harinsanni hee’noonni dikki’rate hayyo huluullissannota ikkitino. Hajajote dikkootinso?
Mootimma anga wortannokki keeraancho dikki’rate hayyootinso karso woy”Comand economy” yaannohu hunda nookka? Yitanno xa’mo dagate wiinni ka’anno ikkollana mootimma dawaro di qoltino dureeyyeno buxanete aana hecheemmo kaddanni hasidhu gede ikkitanni no.
Xa hasi’ni gede ikka seeda doogo di massitannona mootimma daddalaano “eemaramme” yaa woyi yee’e yaa hasiissannonsa barri dayino. Sukkaarete faabriku maassamanna Televizhiinetenni la’nanni.
Zayitennihuno hattonni. Maassiissanno wote e’anno sheemaate qaccera qolte mine ataachatenni settikki barra waagu wona noo wiinni erote ero lexxanna la’nanni.
Dikko ga’labbissanno;dagannita heeshshote xiiwo ajishshanno yine mootimmatenni adhinanni qaafo harunsinenna qorqorre hasi’nanni gumira iillisha hoongiro, mootimma wirro saalsiisanno.
Mootimma woqasamatenni co’o di yitanno. Daddalaano hasidhu gede waaga leddaranna gide maaxxara di hasiisanno Gobba harunsitanno daddalu seera ayirrisse geexaano owaata noonsa.
Isi mootimma uurrinshu daddalu amanyoote woyyeessa mayira hanqattu? Tirranni doogga yite adhitanno qaafo mayira badheegge shigidiixxite koffeenya kalaqqanno? Konni aana gobba uurrissino qorqorsha 50 anga meddi yitanno yuniversitooti miinju ogeeyye kalaqatennino ikko uurrinshubbansara dagoomu qarra tirtanno xiinxallo assatenni irko assate qeechansa fula hasiissanno.
Hunda baadiyyeteno ikko quchumaho tima di kiirranni. Wosinu dayiro cu’mine holginni shiqinshanni. Buna siinetenni kiirrikkinni xorshinanni.
Xa kaayinni diroho hoolana, wosinchu dayiro me’’e sine buna aginoro birraho soorrine hawarro isira fushshinoonni waaga kullanni Diru bushino;daddalaano umonsa calla baxatenni birra cibbi’ra ikkinniina dagate qarra wirri yite la’a agurtino.
Mine tima kiirranni woxeho soorra hananfoonni. Woxe cibbi’ra gide cibba dikkitino. Woxu gidu hoogiro woraqataho.
Bagu aana bakkakka yinanninte gede gobbanke juntunni gawajjantino yannara daddalaano kawaanni gawajja hooggoommero woyyanno.
Yee’e Yaannoha Hooggino Heeshshote sutama;yee’e yaannoha hasidhino. Waaga bikkine murre xalliniro harunso ajjeenna layinki barra erote ero ledanno daddalaancho mootimma kaajjado qaafo adhatenni dagate hale ikka hasiissanno.
Bakkalcho Ammajje 10, 2014 M.D
