Ilamasinna lophosi Sidaamu qoqqowira Daarra Otilchu woradi giddo Lella Womereeru ollii giddooti. Uminna layinki dirimi rosono hakkonni Lella Womereeru umi dirimi rosi mine rosino. Sufeno Mereerimu dirimi roso Tafari Keellu umi dirimi rosi mine rose layinki dirimi rosono Alatta Wondi layinki dirimi rosi mine harunsino.
Aanteteno Hawaasa rosiisaanote qajeelshi kolleeje e’’e dhaggete rosi golinni qajeele Dippoloomunni maassamihu gedensaanni alba Arooreessu woradi hundaanni noo yannara xaa yannara Cirrete woradira looso mite yee hanafino. Aantetenni Girja, Qawaadu layinki dirimi rosi mine, Cuukkote layinki dirimi rosi mine dhaggete rosiisaanchimmanninna rosu mini murrichimmanni loosino. Aanteteno Dillu Yuniversitera layinki digre loosihu gedensaanni Furra kolleejera Akadamikete Diine ikke owaatino.
2005 M.d Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleejera rosiisaanchimmate loososi sufinoha ikkanna xaa yannarano Hawaasi Rosiisaanote Qajeelshi kolleejete diine ikke owaatanni afamanno; kalaa Birhaanu Dessaalenyihu. Ninkeno Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleeje noo akata, xaa yannara rosu islanchimma aana addi addi handaaru hajubba aana kalaa Birhaanu Dessaalenyiha hasaawinse tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosincho assine shiqinshoommona dancha niwaawe.
BAKKALCHO:- Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleeje mamiinni mamira yaannohunni hananfo?
Kalaa Birhaanu:- Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleeje 1969 M.D looso hanaffinotaati mashalaqqe kultannohu. Hatte yannara irkishshu rosiisaano yinannire adhite “TTI” te deerrinni looso hanaffino. Ikkollana lamu diri geeshsha uurrinshu rosaano haa’ra didandiitino. Korkaatuno ninke uminkenni assinoommo xiinxallonni buunxoommohu Somaaliyu horro yanna ikkasenni wo’munni wo’ma mootimmate illachi hakka higasinni lamu diri geeshsha rosaano adha dandiinoonnikkita leellishshanno taje no.
Wolu kayinni Dargete gashshooti ledo amadaminohunni Abiyootete gashshoote giwate millimmo noo daafira mootimma hatte hajora illacha tugge rosaano gaantinokkihura ikkinotano afi’noommo gumi leellishanno. Konni gedensaanni 1971-1989 M.D geeshsha uurrinshu rosaano “TTI” te deerrinni haadhe qajeelsitino. Kolleeje 1989 M.Dni hanaffeeti uurrinshunnire Dippoloomu rosaano haadhe qajeelsa hanaffinohu; 1990 M.Dniiti umi yannara Dippoloomu rosaano maassiissinohu. Xaa geeshshano hakko garinni qajeelsitanni keeshshitino. Hawadi
yanna rosaano kayinni mitto diro balaxxe 1988 M.D hanaffino. Ikkollana 2010 M.D geeshsha hawadi yanna rosi sufe keeshshirono 2011 M.D nni hanafe addi addi korkaatinni uurrino.
BAKKALCHO:- Rosiisaanchimma atera maati?;kolleejete giddo rosaanchimmatenni hanaffe massagaanchimmate geeshsha loosatenni duuchankare garunni afate kaayyo heedhannohena; Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleeje hatte yannaranna xa la’’atto woyte rosatenna rosiisate aana noo badooshshe hiittoonni la’’atto?
Kalaa Birhaanu:- Rosiisaanchimma anera heeshsho’yaati. Kalaqamoommohuno rosiisaanchimmateeti yee ammaneemmo. Xaano rosiisanni noommo; albillitteno rosiisanni hee’renniiti loosu yanna’ya jeefiseemmohu.
Tenne ogimmanni fulate hedo dino’’e. Kolleejete daafirano ani rosummo yannara, rosiisummo yannaranna xa massaganni noommo yannara ma labbannoro xawisa dandeemmo. Yanna yannatenni rosaanote aana leeltanno foonqe heedhanno; rosiisaanote aanano hattonni.
Konninnino yanna yannatenni rosiisaanote ikkadimma ajjanni dagginota huwata dandoommo. Rosoommo,rosiisoommo hattono massaganni noommo kolleeje ikkasenni Sasenta yanna xaadisanni la’’eemmo. Albillitteno maa ikka noose yitannota tittirshunni la’’a hasiissanno.
Konninnino ninke ronsummo yannara roore yanna nabbawate aana sayinseemmo. Rosiisaanotenna rosu yannara uynanni ayirrinyino xaggeeffachishannoho; niwaawete yanna ajjanno. Xa la’’eemmo woyte kayinni yanna yannatenni rosaaanote nabbawate akati ajanni dayino.
Amanyootu widoonnino hatte yannanna xaa rosaano mereero lowo badooshshi noota huwatanni noommo. Ane widoonni la’’oommo badooshshi umihunni rosaano rosinsara uytanno bayichi ajayi dayinotaati. Rosaano rosinsara uytanno bayichi rosu islanchimma aana lowiidi bayicho amadanno. Tini jawa foonqeeti.
BAKKALCHO:- Umo hawadi yanna rosi 2011 M.D hanafe uurrinota xawisoottona; uurrasira korkaatu maati?
Kalaa Birhaanu:- Qarunni baalante yanna; uurrinshu, hawadinna lamalate rosaanora hasiissanno rosiisaano balanxe qajeelsa hoogate qarraati.
Togo yaa hawadi rosi umisiha rosiisate bude afi’rinoho. Loosu aana noo manni, tajete woraqati woyi Sertifikeete noo manni e’’e qajeele Dippolooma adhannoho. Konni daafira hawadi yanna rosi bude qixxeessini woyte rosiisaanchimmate rosichinna hakko deerri egenno noosi yaannoha hedote giddo worre qixxeessinanni. Rosiinsanni woyteno uurrinshu rosaano gede ikkikkinni egennonna rosicho afi’rinoho yine hendanni daafira guwursate gedeeti hendannihu. Ikkinohu kayinni ditogooti. Loosu aana nookki manni, tonne kifile jeefisino manni, Ollaaho addi addi looso loosanno manna hawadi rosira eessinanni; Tini lowo sorooti.
2011 M.D togoohu baxxinohunni 6000 ale ikkanno manni maassamino. Tenne yanna gobaannino lowo manni ko garinni e’’ino. Tini harinsho Itophiyaho calla ikkikkinni rosu loosi aana nabbambanni woyte Sub-Saharan Afriku giddo rosu ikkadimma uwara kaimaho. Togo yaa rosiisaano gariweelu garinni sammi yine qajeelsate yaate. ko garinni ikkado rosiisaano kalaqa didandiinanni.
BAKKALCHO:- Hatte yannara ko garinni qajeeltu rosiisaano ma garinni rosiissanni nooro la’noonni gari hee’ranno?
Kalaa Birhaanu:- Hakka wari rosaano calla ikkikkinni kolleeje lamalatenna hashshi rosaanono maassiissinoha ikkanna; tenne baalanta rosaano rosu biiro ledono ikko uminke garinni la’noommo. La’noonni garinni danchummano foonqeno no. Hatte yannara lamalatenna hashshi rosi wole qoqqowubbara uurrikkinni umo asse Wodiidi qoqqowira uurrino.
Hatti yanna Wodiidi qoqqowi hundaanni hee’noommo yanna ikkasenni Wodiidi gede rosiisaanote anje kalaqantino. 2005 M.D Akadamik Komishiinete miila ikka’yanni kolleejjate gambooshshe beeqqoommonkanni. Hatte yannara Gaamo Goofaho Melokooza yinanni Woradira Tonne kifile gudino manna quchumu qooxeessira qaxadhitino.
Konninni kainohunni ‘’rosiisaanote anje kalaqantanni no; woro woroonni qajeelsa hoongiro lowo mitiimma kalaqantanno’’ yitanno xa’mo gambooshshu beeqqaanowiinni ka’eenna, hatte yannara rosu biiro massaganni noo massagaanchi ‘’Qajeelsate amali dinonke’’ yitanno dawaro qolinonkanni. 2006 M.D assinoonni xiinxallonni luphiima rosiisaanote anje kalaqantino.
Konninino kolleejja dandiitini bikkinni rosaano haadhe yineenna ninke Bansanna Alatta Wondo lamalatenna Hawaasa hashshita fannoommo. Yannate hashshita, lamalannitano ikko hawadi yanna rosi qixxaawo fannoonnihu rosiisaanote anje qarra wiinamunni tirateeti. Konni daafira balaxotenni qixxaambe Hasiissanno rosiisaano sufotenni qajeelsa hoogate
qarri qarra kalaqino yee ammaneemmo. Lamalatenna hashshi rosaano qajeelshi hawadi yannanni woyyannoha ikkirono foonqe dihoogganno.
BAKKALCHO:- Rosu islanchimma agarsiisate qeechi ayeeho? Ledoteno rosu handaara massaggannori ogimmate giddo keeshshitinnore ikka rosu islanchimma agarsiisatenna ikkadda rosiisaano kalaqate aana abbitanno kaayyo heedhanno yite hedatto?
Kalaa Birhaanu:- Umihunni rosu Islanchimma abbate qeechi baalunkunniho. Kolleejja, Yuniversituwa, rosiisaano, rosaanono ikkito maate adhitannohu umi uminsa qeechi no; konni daafira rosu loosi gummaamo ikkannohu baalunku ledame loosirooti. Kolleejjatenni agaramannori rossara e’anno rosaano filatenni hanafanno.
Garunni filte qajeelsite ikkadda rosiisaano kalaqate. Rosiisaanchimmate qajeelshi kayinni kolleejete uynanni qajeelshinni calla dijawaatanno. Sufotenni looso hanaffanno woyte yanna yannatenni dhuka kaajjishshanno qajeelshuwa adha hasiissanno; Kore lexxirooti mittu rosiisaanchi ikkado rosiisaancho ikka dandaannohu. Rosiisaanchu dandoosi lossi’ranno loosi ma garinni loosamanni nooro harunsannohu eela noo mannaati. Rosiisaano deerri deerrinsara noo qeecha garunni fulturo ikkadda rosaano kalaqa dandiitanno.
Deerra deerranko noori rosu loosi aana noo bissa kalaqantanno foonqera mimmito kultannoha ikkiro soorro abba didandiineemmo. Wolu rosu handaara massaggannori rosu aana loossinore ikkituro umihunni rosu looso garunni loosate yanna di adhanno. Lawishshaho; tenne kolleeje massaganni keeshshino manni rosu giddoonni sa’inoholla.
BAKKALCHO:- Techo leellanno rosu islanchimma qarrira sa’i rosu amanyooti kora ikkinota mite mite yannara handaaru egennaammi kayissanna macciishshinannina; tenne aana ate hedo maati?
Kalaa Birhaanu:- Saihu rosu amanyooti rosu aana soorrono abbino; foonqeno kalaqino. Ninkera gobbate garinni seeru woyi amanyootu aana qarru dinonke; qarru noohu mitte polise gumulate aanaati.
Wo’munni wo’ma amanyootu qarraati yaa didandiinanni. Albihu rosu amanyooti gobbate rosu hala’lanno gede jawa kaa’lo assino. Xa kayinni haaru rosu amanyooti aana illacha tungoonnihu islanchimmate aanaati. Ani yanna’yanni la’’oommori mereerinni mittu rosiisaano ikkadda rosaano kalaqatenni aleenni gumu ledo amadante ka’anno xa’mora tumo qoltano garaati.
Gobbate deerrinni rosaano ikkadda ikkitukkinni sayisse yitanno polise dino; konni daafira ane la’’ooshshi garinni polisete qarra ikkikkinni gumulsate aanaati jawu qarri noohu yee hedeemmo. Konni daafira haaru rosu amanyootinni sai amanyooti giddo noo foonqenna danchumma bande 13 dirira ikkitanno mixo tittirshunni qixxxeessinoonni. Konni giddo umi qarra assine kayinsoonnihu akatoomaho.
Ninkehu rosu amanyooti egennote aana illachishinnoho; kayinnilla dandootenna amanyootu aana horontanni illacha diassinoho. Buqqeetenna amanyootu aana soorro daggoommero xaa yannara gobbate assinanni hee’noonni olinni rosu minna digawajjantannonkanni.
Baxxinohunni amanyootu aana noo foonqe haaru rosu amanyootinni bande illacha uynoonni. Lawishshaho kolleejjate qansichimmatenna akatoomu rosu dani noonkanni; xa kayinni buqqeete roso bande Digretenni mitto umosi dandiinoha rosu gola ikkanno gede assinoonni.
Umi dirimi rosi minnarano hattonni baxxinohunni amanyootu rosi aana haaru rosu amanyootinni illacha tungoonnihu, rossino yinanni daga insanni galagalte gawajjo iillishshannore ikkansa kaiminniiti. Wole gobbbuwara umisi illacha afi’rinohu togoo oli kalaqamanna la’nanni hee’noommo.
Poletiku badooshshinnino ikko addi addi korkaatinni Mitte gobbara olu kalaqamara dandaanno; ikkollana ninke gobba gede gutunna dagate jajji aana, loosidhe galtinori aana, saadate aana togoo gawajjo iillitanna dila’noommo. Kuni olu kaimi illachano di ikkino. Konni daafira kuni techo kalaqamanna la’nanni hee’noonniri saihu rosu amanyooti akatoomu aana illachishinohanna soorro abbinoha ikka hoogasi ledo amadame dayinoreeti yee adheemmo.
Aliyye gobbate kifilera kalaqamino olinni gawaJJantino rosu minna lainohunni Dese rosiisaanote qajeelshi kolleeje ledo woyyaawino xaadooshshi noonkehura muli yannanni xaande hasaamboommo. Gobbatenna qoqqowu garinni gawajjantino qansootanna jajja wirro gatamarate assinoonni millimmonnino kolleejete loosaasine mittu agani baatooshshe uynoommo.
BAKKALCHO:- Xaphi assine la’niro kolleeje techo hiittoo uurrinsha aana afantanno?
Kalaa Birhaanu:- Xaa yannara kolleeje foonqete yite baddino hajubba aana loossanni afantanno. Umo xawisummonte gede kolleejete giddo rosaanchonna rosiisaancho ikke keeshsha’yanni ledoteno kaayyo afi’re massagaancho ikka’yanni kolleejete giddo rosatenna rosiisate aana noo foonqe maati yaannoha bande loonsanni hee’noommo. Konniraati Kolleeje xaa yannara dancha uurrinsha aana no yeemmohu. Kolleeje gobbate deerrinnino woyyitino kolleejeeti yinanni su’ma afidhino.
Ninkeno berowiinni techo woyyaawino deerra iillitanno gedeeti loonsanni hee’noommohu. Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleeje Wodiidi hundaanni hee’noommo yannara 2010 M.D Ontente kolleejjanni woyyitino yine bandoonni kolleejeeti. Hakkuyi gedensaanni rosu ministere ‘’Center Of Exellence’’ yite noonke rosicho wole kolleejjara halashshate looso loossanni noohu ninkewiinniiti. Konni kaiminni kolleeje dancha uurrinsh aana no yee hedeemmo. Digrete rosira assinanni heee’noommo qixxaawo rosu ministere wortino amado garinni qoqqowu rosu biiro hasiissanno amado fushshite uminsa ogeeyyenni keente rosu ministerera sayisseenna qixxaawo assinanni hee’noommo.
Ko garinni Digrete qixxaawo hanafate fajjo afidhino. Hanafateno rosu ministere Digrete rosi amanyoote qixxeessite uytinonke. Ikkollana xaa yannara tonne kifile gobboomu fonqoli guma xawinsoonnikkihuranna ga’labbote korkaatinni gobboomu fonqolo adhitinokki qooxeessubba noo daafira tini qooxeessubba albiidinke Arfaasu aganira fonqolanteenna guma xawinsihu gedensaanni rosu ministere murtino gumi garinni rosaano haa’ne hananfeemmo.
Kuni ikkannohu albaanni noo fonqoliraati. Konni alba noo fonqolira rosu ministere xawissanno gumi garinni rosaano haa’rate qixxaawo assinanni hee’noommo yaate.
BAKKALCHO:- Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleeje babbaxxino haqqu sirchi kaashshinni lawishsha assine adhinanni hooweeti; Hawaasi Yuniversiteno umisera rosicho adhitannota macciishshineemmo. Kuni rosichi gobbate hananfoonni haanju sumudi mixonna rosaanote guma woyyeessate ledo amadamara dandaanno?
Kalaa Birhaanu:- Xaphoomu ministrchi dokter Abiy Ahimedihunni hananfoonniti haanju sumudi mixo hanaffukkinniiti kolleejenke qooxeessu agarooshshi looso hanaffinohu. Umo asse hoowete giddoyido addi addi haqqinni biifisate looso techo lubbaminoha ikkirono kalaa Phaawuloosi Riqehu hanafisiisino loosooti. Konninnino hoowe nabbawateno ikko qiidado ayyere afi’rate injiitinote.
Wolu garinni tini hoowe keeshshitinote. Kalaa Phaawuloosinni hanafamino loosi xaa geeshsha sufe afamannohura xaa yannara hoowete giddoonni haqqa kaansanni base nafa dino; muli yanna kawa biifisate loosooti loonsanni hee’noonnihu.
BAKKALCHO:- Jeefote kolleejuwa rosu islanchimma garsiisate qeechu noonsa uurrinshuwa mereerinni mitte ikkase kayisoottona; Hawaasi rosiisaanote qajeelshi kolleeje tenne widoonni ma garinni loossanni no?, albillitte mixo’ne ma labbanno?
Kalaa Birhaanu:- Rosu islanchimma ledo amadaminohunni kolleejuwa rosu islanchimma agarsiisate uminsa qeecha fula agarantannonsa.
Konne looso gumulsateno ninke kolleeje muli yannanni Sidaamu qoqqowi rosu biiro sooreeyyenna rosiisaanote ledo aantino harinsho aana hasaawa assinoommo. Baxxinohunni muli yanna kawa woraddate qixirete aana mite mite mitiimma xaaddanni noota buunxe woraddano ikkito qoqqowu rosiisaano qaxadhitanno woyte ninke kolleeje ledo hasaabbe qaxadhitanno akati kalaqamino. Tini harinsho danchate; Woraddano kaa’lantanni afantanno. konni daafira woraddano kaphu rosu taje amadde qaxaramate wo’naaltanno bissa xaaddunsaro seeru alba shiqishatenni kaa’lamansa sufa hasiissannonsa.
Layinkihunni loosu aana noo rosiisaanono ikkituro woradda wirro higge buuxa hasiissannonsata kaysate hasi’reemmo. Baxxinohunni Rosu loosi aana soro kalaqa ilama shaa ikkitinota garunni huwata hasiissanno.
BAKKALCHO:- Oottonke xawishshira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Birhaanu:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
