Gobbuwa giddoydi qarrubbansa uminsanni tidhate dhuka kalaqi’ra hasiissannonsa. Afriku gobbuwa duucha yannara ka’annonna kalaqantanno qarrubba uminsanni tirate dandiitanno gede gobbuwate massagaano amaalantanninna mimmitu ledo sumuu yitanni wolootu galchimi gobbuwa woy waajjuullu mootimma angansa wortukkinni tira dandaa noonsa.
Afriku qooxeessira woy gobbuwa uminsanni uurrisidhinori babbaxxitinoti mootimmate uurrinshuwano massagaano umonsa dandiite hasiisanno garinni giddoydi qarrubbansa tirtanno gede irkisanna jawaachisha hasiissanno.
Afriku mittimmano ikkituro diru dirunkunni assitanno songo yanna yannatenni soorro abbitannota ikka dandaa noose. Korkaatuno songo harinsenna hasaambe calla agurre wole songora diro wo’ma ofolline soorro nookkiha agadhinanna qarrubba lexxitanninna gobbuwate aana assinanni xiiwo lexxitanna hattono qooxeessu qansooti qarrubba tirantukkinni shettote giddo keeshshitara dihasiisanno.
Koliddu qoossonna huuronsa xaa kalqete ba’rera garunni ayirrisantinota di-ikkitino. Konnirano korkaatu koliddu uminsanni hasaabbe sumuu yaatenna gumulate dhuki noonsata seekkite huwatanna ammana hoogate qarrano lawanno.
Ikkinohurano miilla gobbuwa giddoydi qarrubbansa hiittino gobbaydi anga worantukkinni uminsanni tira dandiitanno gede baxxinohunni massagaano animate qeechansa garunni fultara agarranni; jawaachinsharano hasiisanno.
Afriku gobbuwa poletiku, miinjunna dagoomittete ragaanni noosi qarrubba sufino garinni tiratenna halamme kaajjishate mittimmatenni sumuu yitanni loosa noonsa.
Keerunna ga’labbote hajubbano illacha tugge loossara hasiisanno. Xaa yannara la’nanni hee’noonnihu Afriku gobbara babbaxxitino gobbuwa mootimnmanna daga sumuu yitinokki garaati noohu.
Konni kaiminnino daga wolqatenni mootimma galchate harinsho hala’lite leeltanni afantanno.
Korkaatuno daga doodhiteennano ikko wolqatenni mootimma amaddanno bissa woy massagaano dagate qarra tirreemmo jireenya abbineemmo yite biilloonye amaddu gedensaanni dagansa qacce qolte agurte uminsa maate, fiixinsanna ga’rensa horonna qoosso calla agarsiisate assooteeti la’nanni hee’noonnihu.
Togoo assooti hiittenne mootimmarano dielannoho. Koliddu mimmitu ledo sumuu yitannokki gede hasidhannori waajjuullu mootimmano hasiisannokki garinni angansa worate hasidhanno. Konni garinni hee’nanniha ikkiro Afriku wolambinaati haaqe ikke gatanno. Ikkinohurano Afriku hajubba Afriku qansootinni la’’ante tirantanno gede hasiissanno uurrinshuwa dhuka kaajjisha hasiissanno.
Miilla gobbuwano giddoydi qarrubbansara uminsanni mala kalaqqe tidhate dandiissannonsa gede gamba yitanni hasaawanna sumuu yaate gobbaanni wolootu gobbaydinni dagge qarrubbansa tiratanno gede fajjitara dihasiisanno. Afriku qooxeessi hudetenni, kiphotenni, moolletenna buximatenni kullanna diro baala hee’ranno su’mi soorramara hasiisiro massagaano annimmate qeechansa fulatenni loossaranna qooxeessu noosiha kalaqamu jiro garunni horonsi’ne latisatenni buxima huna hasiissanno.
Mimmitu ledo itammanni noo jironna kaayyo hunnanni ha’nanniha ikkiro hiittenne yannarano jireenyu didaanno. Koliddunnihu jawu qarri mimmitu ledo ammanama hoogate. Mootimma massagganno bissa teesse gobbuwate latishsha halashshitanno gede diassitanno; kawa ka’aanni gaance kayisanna gobbuwa olu giddo keeshshitanno gede loossanno.
Konnirano gobbuwate massagaano dagoomaho hasiissannota safote latishshuwa diriirsa, latishsha halashsha, ga’labbote mitiimmuwa tira, xaphoomunni miinju, dagoomittetenna poletiku hajubbansa dagate ledo hasaabbanni tira noonsa. Qooxeessunnihu giddoydi qarri tiramikkinni duucha yannara wolambinate abbineemmo; qoossonna ayirrinye agarsiinseemmo yinanniri hasi’nanni garinni guma abbanno yine diagarranni.
Balanxe giddoydi qarrubba bada, qarrubbate korkaatanna kaima ikkitino hajubba bande tiranna buximatenni fulatenna ga’labbo teessino qooxeessa assateno massagaano agarranninsa qeecha fultara hasiisanno. Massagaano murcidhe loossinokki qooxeessira gobbuwate giddoydi qarra tirreemmo yaa didandiinanni.
Konnirano Afriku mittimma miilla gobbuwa massagaano uminsa dhuka kaajjishidhe wolootu angansa hiixatte woratannokki gede assatenni giddoydi qarrubba tira dandaa noonsa yinannihu.
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
