Gobbanke hala’lado kalaqamu jiro heedhuserono xaa geeshsha kayinni wolootta gobbuwa lophite iillitino deerra iillate agurranna sagaletenni umose didandiitino. Konnirano nooseta hala’lado kalaqamu shiilo garunni laashshinanni giwirinnu ragaanni laalchonna laalchimma lossatenni sagaletenni umo dandaatenna hakkiinnino sae industurenna konistiraakshinete handaarra halashshatenni giwirinnu laalchimma lossatenna industurete loosira ikkannore gobbate giddo laashshate mootimma xaa yannara jawa illacha tugge loossanni afantanno.
Amaddino mixo garunni gumulatenna duuchunku handaarinni gobbate lopho abbate dandiinanni garinni baxxinohunni shiilote jiro latinsanni gobbate horora hosiisate loonsanni hee’noonnirenna labbanno hajubba kaysatenni IFDR Shiilote Ministere; Shiilotenna Nadaajete latishshinna qorqorshi handaari minister Dieeti Kalaa Miiliyon Maatewosihu ledo keeshsho assin oommo. Aananno garinni shiqinshoommona, dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho;- Gobbankera afantanno babbaxxitino shiilo garunni latinse gobboomitte horora hosiisate ragaanni hananfoonni loossa no?
Kalaa Miiliyon:- Duuchinke anfummonte gede gobbankera sa’u shoole dirrara gobboomitte soorrote loossaati loonsanni keeshshinoonnihu. Kuri soorrote loossa mereerinnino miinju handaari mittoho. Gobbate giddo miinji soorro ajanda qixxeessatenni gobbate sufino latishsha buuxisa dandiinanni garinni dancha injoo kalaqate ragaanni mootimmate, hallanya dureeyyenna wolootuno latishshu halamaano qeecha garunni bandoonni garinni hala’ladda loossaati loonsanni hee’noonnihu.
Hasiissannori latishshu ajanduwa mereerinnino shiilo lainohunni laooshshunni hanafe taashshi’nanni ha’ra hasiissannori no. Korkaatuno shiilonnire kayinsanni woyte Afriku giddo mooru, anera calla yinannihanna kiphonna gaancete kaima ikkitino hajo ka’anno. Konni ragaanni shiilo sufino latishshira hiittoonni horonsi’ra dandiinanniro uurrinshatenna gobboomitte latishshu ajanduwa ledo amadisiinse la’’atenni hakko deerrinni uurrinsha hasi’nanni garinni ikkado assa; uurrinshate giddoydi loossa gara woyyeessa; wodhonna biddissuwa, hattono handaaraho hasiissannota babbaxxitino tantano qixxeessinoonni. Mootimmano gobba afidhinota duuchunku dani shiilote jiro latisatenni hasiissanno horora hosiisate jawa illacha tuggino.
Shiilo giwirinnu latishshi, industirete hattono wolqate latishshi ledo noose xaadooshshe seekkine la’’anna konni garinni latinsanni hayyo kalaqa hasiissanno. Lawishshahono gobbankera giwirinnu handaara latisate ragaanni seeda yannara wo’naalloonnikkiri dino; kayinnilla giwirinna yannaasincho assatenna laalchonna laalchimma lossate hasiissannori mereerinni mitto ikkinohu bushshu madaabbaraati.
Konnirano madaabbara diru dirunkunni biiliyoone doolaare woxu fulo assinanni gobbaydinniiti eessinannihu. Bushshu madaabbara qixxeessate hasiissanno shiilo kayinni gobbankera hala’ladunni afantanno. Kalaqamu gaaze no; potaashe no. konnirano mootimmano kuri gobbankera laalchonna laalchimma lossate ikkitannota shiilote jiro aantanno onte dirrara hasiisanno garinni gobbate giddo qixxeessatenni giwirinnu hasi’rannoha bushshu madaabbari giwaate gobbate giddo laashshate hala’lado millimillo assitanni afantanno.
Shiilonnire kayineemmo woyte mittu giwirinnu laalchinna laalchimma ledo xaadinse latinsanni garinni loosa hasiissanno. Konnirano handaarunni agarranni guma abate dandiissitannota Nadaajete latishshi loossa garunni gumula noonke. Konni ragaanni mootimmate qeechi, gobbate giddo dureeyyeno shiilote latishshi handaarinni loosu giddora eessate loosa hasiissannori maatiro badatenniiti loonsanni hee’noonnihu.
Woluno industirete latishshi ragaannino la’nummoro siwiila horonsi’nikkinni industirete latishshire kaysa didandiinanni; hodhishshu latishshireno kaysa didandiinanni. Konnirano gobbanke diru dirunkunni biiliyone doolaare woxu fulo assinanni siwiilla gobbaydinniiti eessitannohu. Kuri gobbaydinni calla eessinannire siwiilu laalchono gobbate giddo afantannota hala’lado shiilote jironke horonsi’ne gobbate giddo laashsha hasiissanno yitannota jawa mixonna ajuuja amaddeeti mootimma loossanni noohu.
Gobbankera Industire latisatenna halashshate hasiisiro siwiilu laalcho hala’ladunni laashsha hasiissanno. Siwiila gobbate giddo hala’ladunni laashshiniro aantetenni gobba hasidhannota industirete widira reekkamate mixo garunni gumulatenna industire halashshate lowonta hasiisannoreeti. Miinjinkeno gobbate giddo laalcho gobbaydi gobbuwa dikkora soyaatenni albisa ikkanno gede agarranni; heewisama dandiitanno miinja kalaqa noonke. Gobbaydinni eessineemmo laalchono gobbate giddo noonketa hala’lado shiilote jiro latinse gobbaydini eo assinanni laalcho gatisate jawa horo noose.
Bushshu madaabbara gobbate giddo laashsha dandaa laalchonna laalchimma loosi’ratenna sagaletenni umonke dandaatenna giwirinnu laalchono hala’ladunni industirete shiqishate dandiissanno. Konnirano shiilonnire kayinseemmo woyte tini kalaqamu jiro afantannowiinni marre umme fushshinanni albinte gede horonsi’ne calla sa’nanniha ikkikkinni giwirinnano industireno halashshatenna yannaasincho assatenni gobbate miinja lossate dandiinanni garinni latisateeti.
Wolu kayinni konistiraakshinete industire latishshi ragaanni la’niro gobbankera jawa miinju qeechi noobsari giddonni mittoho. Konistiraakishine horonsi’nanniri simintote, seeraamiketenna burcuqqote laalcho gobbate giddo laashshate dandiissitannoti kalaqamu shiilo hala’lado noonke. Konnirano shiilote latishshire kayinseemmo woyte konistiraakshinete industurera ikkannore gobbate giddo laashshateno gobba jawa illacha tugge loossanni noo handaaraati.
Shiilote ministere lame jajjabba uurrinshuwa yaano Jiolojete xiinxallo uurrinsha (Geology Inistitute Survey) uurrisatenni xaphooma noonketa kalaqamu shiilote jiro roorenkanni hasiisanno illachira hosa dandiitanno garinni balaxote xiinxallo assate hende uurrinsoonni. Layinkihunni shiilote industire latishshi uurrinshano uurrinsoonni. Tini uurrinshano loosise qeechi madaabbaru, siwiilunna konistiraakshinete industirera hasiisannore laashshate ragaanni handaaru wolqa lossatenna noonke jirono gobbate giddonna gobbaydi dureeyyera egensiisatenni industire dhuka kaajjishate dandiissitannote. Shiilote ministereno kaajjadu dhuki hee’rannose gede amandoonni mixo gumulate hendeennaati tini uurrinsha tantanantinohu. Jawa egennonna kaappitaalenna tekinolojeno xa’manno handaaraati. Konni ragaanni lamenti uurrinshuwa uyinoonninsaha loosu qeechansa garunni gumultanni noo garaati la’nanni hee’noommohu.
Wolqate ikkitanno shiilo; lawishshahono kinchu diqillo (kasale) diru dirunkunni 300 miiliyone doolaare woxu fulonni gobbaydinni eessatenniiti simintote loosira horonsi’nannihu. Gobbankera kayinni hala’lado kinchu diqillo jiro noonke. Nadaajenna kalaqamu gaazeno wolqate shiilo ikkitanna sufino latishsha buuxisatenna aantanno tonne dirrara gobbankera jireenyu safo tugate dandiinanni garinni horonsi’neemmo kalaqamu shiilooti. Gobbankera 6 basera Nadaajetenna kalaqamu gaaze hasatenna buuxate looso seeda yannara harinsanni keeshshinoonni. Baxxinohunni Somaalete qoqqowira Ogaadeeni yaamamanno qooxeessira noota kalaqamu gaaze jiro bikki mageeshshaatirono bandoonniha ikkanna gobbate giddoranna gobbaydi dikkorano shiqishate dandiinanni deerrira iilline hee’noonni.
Bushshu madaabbara laashshate hasiisannori giddonnino mittu kalaqamu gaazeeti. Tini gaazeno Ogaadeni qooxeessira noonke jirinni afi’nannite. Woleno potaashete. Potaasheno Affaarete qoqqowira hala’ladunni noonke jirooti. Kuri lamenta kalaqamu shiilo karsiinse laashshatenni madaabbara qixxeessateeti mootimma illacha tugge loossanni noohu. Kuri jiro laashshate adhitino kubbaaniyyooti xaa yannara laashshate loosonsa hanaffannino. Aanteteno kalaqamu gaaze laalchonsa dikkote shiqishate ragaanni noore injeessinanni ha’nanniha ikkanno.
Bakkalcho;- Kalaqamu gaaze laashshate adhitino kubbaaniyyooti xaa geeshsha laashshite dikkote shiqisha hoogginohu korkaatu maati?
Kalaa Miiliyon;- Handaarunni laashshate e’annori jajjabba kubbaaniyyuwa duucha yannara kalqete womaashshu hembeelamme kaiminni womaashsha hasidhu garinni milli assitanni loosate hattono kubbaaniyyuwano giddonsaanni noonsa qarri ledo amadisiisaminohunni yinoonni yanna giddo laashshate ragaanni jifo kalaqantannaati keeshshitinohu. Kuri kalqoomu kubbaaniyyuwa shiilo noowa hasatenna buuxatenni shiilote jiro noota buuxxu gedensaanni laashshate fajjo uyneennansa e’anno wowe kalqoomu seerinni la’ne daanyimma uynanniha ikkinohura kissete harinsho yannarano lowore redhe daannore ikkasinni gobbaydi dureeyye latishshaho bobbakkanno gede assinanni woyte ledo lowori amadisiinse la’nanniri hasiisanno. Xaa geeshsha xaaddinonke qarrubba tirateno mootimmate deerrinni loonsanni hee’noonni.
Konni gobbaanni gobbankera shoolunku ragaanni gobbaydi dikkuwara soyaate ikkitannoti babbaxxitinoti shiilote jiro noonke. Culku, Taantaleme, seesaho horonsi’nanni shiilo no.
Gobanke aantanno onte woy tonne dirra giddo jireenyu widira reekkamate amaddino mixo adda assate shiilote, baattote giddonni fulanno foorarinni afi’nanni wolqanna nadaajete jironke gobbankera jawa qaacha godo’litannoreeti yine adha dandiinanni.
Bakkalcho;- Gobbanke shiilote laalcho gobbaydi dikkora soyaatenni muli yanna giddo woyyaawa eo afi’ra dandiituhu hiittoonni loonseennaati?
Kalaa Miiliyon;- Konni albaanni handaarunni agarranni laalcho afi’rate jawa jifo ikke keeshshinore badatenni taashshate qaafo adhine loonseennaati xaa yannara shiilote laalchinni gobbanke gobbaydita jawa woxu soorro afi’ra dandiitinohu. Albaanni noo harinshonni mootimmate illachi shiilote jiro garunni horonsi’rate di-ikkinonka. Tini jiro kalaqamunni afi’noommote. Ninke gobba gedee lopho deerrira noo gobbuwa kalaqamu jiro heedhunsa geeshsha jironsa sufino garinni latisse aananno latishshinna lophonsara horonsi’ra noonsataati lophitino gobbuwanni afi’noonni rosichi leellishannohu.
Sa’u seeda yannara shiilote jiro afi’niro gaancu ka’’anno yaannohunni jiro garunni gashshine horonsi’rate dandiissitanno poolise qixxeessinikkinni keshshinoonnihu jawa so’rooti. Konne handaara egennotenni, xawado istirateejenninna yannaasincho hayyonni irkinse gobbaydirinni ikko gobbate giddo dureeyyenni latinsanni gede poolise qixxeessine massaga hasiissanna handaara qacce qolle agurroonni harinsho gara ikkitinokkita la’ne taashshatenni daggino woyyaambenniiti xaa yannara gobbanke shiilote jironni gobbaydita lowo eo afi’ra hanaffinohu. Mootimmate illachu ragi soorro assinoonni. Xaphoomu latishshinke shiilote jiro aana calla xintaminoha ikkikkinni wolootta handaarrano haa’re ka’’annoha ikkanno gede kalaqamu jironke garunni illachinshe massaganna gobbanke hasiissanno eo afi’ra noose yaannohunni poolisete soorro assinoonni. Miinjanke duuchunku raginni lossi’rate noonketa kalaqamunni afi’noommo jironke garunni latinse horote aana hosiisa hasiissannonke.
Gobbankera baxxinohunni Taantaaleme yaamantanno shiilo hala’ladunni afantanno. Xaa yannara kalqenkera yannaasincho industirenni loonsanniri elektiriketenni loossanno kaameella hala’la litiyeemete baatire, nikeelete shiilo hasatto lowontanni lexxitanni daggino. Konnirano togoo shiilo noowa hanse garunni laashshinanni fulote daddalira soyaatenni jawa eo afi’rate hala’lado kaayyo noose gobbaati.
Bakkalcho;- Culku shiilo afantanno qooxeessuwara dagoomu baadilicho hayyonni fushshannohano ikkiro heeshshonsa aana agarranni soorro didagginona albillicho hiittoonni irkisatenna horaameeyye assate loonsanni hee’noonni?
Kalaa Milliyon;- Baadillicho hayyonni culku shiilo fushshitanni heeshshonsa massaggannori dagoomu bissa maamarunni tantanante gutunni loosidhuro woyyaawino guma afidhannohura afidhanno jironni jiro kalqaidhanno; heeshshonsa soorridhanno. Konnirano hasiisannonsaha ogimmate, tekinolojete, loosu gari irko assate ragaanni Ministere loosu mini haja la’annonsari ledo qinaawatemnni loosanni afamanno. Culku shiilo baadillicho hayyonni fushshinanni qooxeessuwa lainohunni dagoomaho suffino irko assateeti qoqqowubbate ledo qinaambe loonsanni hee’noommohu.
Gobbaydinni dagganno dureeyyeno babbaxxitino tekinoloje haadhe dagganno daafira shiilote jironke yannaasincho ikkino garinninna qooxeessu daafamikkinninna gawajjamikkinni horote aana hosiisate hala’ladunni millimillo assinanni hee’noonni. Shiilo fushshiinoonni baseno mulluugitte ikkite gawajjantannokki gede sufinoha qooxeessunna dagoomu latishshanna agarooshshi loosono ledo loonsanniha ikkinohura hakko deerrinni tekinolojete reekkono assinanni yitanno ammano noonke.
Bakkalcho;- Handaaru konni albaanni moorahonna muishshaho reqecci yinoha ikke keeshshinona togooha baincho assoote gargarate hiittoonni loossinanni heedhinoonni?
Kalaa Miiliyon;- Shiilo noowa hasatenna buuxatenni hanafe shiilo anfe buuxo assini gedensaannino laashshinanni dikkote shiqinsha geeshsha noo harinsho xawadimma noota assinanni hee’noonni. Kunino fajjo aatenni kayse hala’ladunni kubbaaniyyu deerrinni laashshinanni shiilo balanxe hasatenna buuxo assate looso harinsanniha ikkinohura xawadimma noo garinni loonsanni. Loosu mini giddono la’niro kifilla bandoonnihu haaru garinni hincilaallotenni callaati; kunino mitte loosu harinsho wole loosu harinshonni baxxite hiittoo looso loossannoro leellishannonna duuchunku mimmito xeertowa heee’re bade la’’anno garinni loonsoonniho. Albi gede maanxe loonsanniri dino. Fajjo xa’midhannori latishshaamma dureeyyeno hala’ladu loosi agarannonsa daafira fajjo afi’rate balaxxe wonsha hasiissannonsare wonshitteennaati hakkonni gedensaanni laashshate fajjao uynanninsahu. Konnirano shiilo noowa balaxxe hasatenna buuxate fajjonna laashshate fajjo mitteenni uynanniha ikkikkinni shillo noowa hasatenna buuxate fajjo balanxe uynanni; gedensaannino laashshate fajjo uynanni. Baxxinohunnino gobbaydinni daggannore ikkito gobbate giddori jajjabba kubbaaniyyuwarano uynanni fajjo IFDR Ministirootu amaale minira shiqe kaajjeenna uynanninsa daafira xawadimmatenni loonsannireeti. Konni garinnino albaanni nooha muishshanna mooru assoote gargara dandiinoonni garaati noohu.
Gobbankera giwirinnuno, industireno, wolqano lossate wolootta industurra lophorano kaima ikkinoha shiilote jironke xawadimma noo garinninna bainchu assooti nookki garinni horote aana hosiisate loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho;- Itophiyaho industire halashshate maa loonsanni hee’noonni?
Kalaa Miiliyon;- Gobbankera industire lophitano gede hasiisiro siwiilu laalcho hala’ladunni laashsha noonke; ‘’Siwiilu industirete amaati’’ yinanni. Siwiilu laalcho laashshate murci’ne loosa agarranni. Siwiilu laalcho laashshidhanno gobba lophose shiima yanna giddo buuxisidhanno. Gobbankera konistiraakshinete handaarino di lophino; konnirano konistiraakshineno ikko wolootta yannaasincho industurra lossate balanxe siwiilu laalxcho gobbate giddo afantanno shiilonni laashshinammora agarranni.
Lawishshahono kalqenkera angate bilbila woy moobayle loonsannihu Taantalem yinanni shiilonniiti. Taantaalem yaamantanno shiilo kayinni gobbankera hala’ladunni afantanno. Konnirano noonketa kalaqamu jiro bande anfe handaarunni industirete widira reekkamate dandiissannonkere loonsummoro gobbakera shiima yanna giddo Itophiyaho industurra halashsha dandiinanni. Konneno assa dandiinannihu gobbanna dagankera soorro abbate mudhine loonsummorooti.
Bakkalcho;- Shiilo fushshinanni qooxeessuwra afamanno dagoomira safote latishshuwanna hasiissannota owaante uytanno uurrinshuwa halashshate ragaanni maa hendoonni?
Kalaa Miiliyon;- Shoolote jiro gobbankera duuchanka qansootanke horaameeyye assitanno garinni lata noose. Kayinnilla shiilo afantanno qooxeessuwara; shiilo fushshinoonniwa dagoomuno latishshu aneho yee amadanna agarooshshe assa hasiissanno. Culka calla ikkikkinni simintote industurrano qooxeessu dagooma horaameeyye assa dandiitanno garinni loonsanni; dagoomu ledo keeraancho ikkino xaadooshshi hee’rannonsa gede assinanni. Industurra qooxeessu dagooma horaameeyye assituro insano gumaammanna horaameeyye ikkitanno; qooxeessu keerinnna ga’labbono agarantinota ikkitanno. Sufino latishsha halashsha yinanni woyteno tenne ilama calla ikkikkinni aantanno ilamano horaameeyye assannore loosate yaate.
Konnirano shiilo afantanno qooxeessuwara dagoomu uminsanni halante loossanno gede assatenni xeertidhe hadhukkinni baankete owaante afidhanno gede; woloottano doogo, caabbichonna waa lawinore safote latishshuwa halashshinanninsa; hattono loosu kaayyono afidhanno garinni loonsanni.
Bakkalcho;- Shiilo afantanno qooxeessuwara seerimale dikki’ratenna dagooma awaawuramannokki gede hiittoonni gargarranni hee’noonni?
Kalaa Miiliyon;- Kontirobaandetenni seeri-male doogonni hirantannonna gawajjantanno jiro mereerinni shiilo umite. Hattoo assootinni dagoomu awawuramannokki gede xaphooma qorqorshu wolqa tantanne gargarate looso loonsanni. Seerimale ikkitino doogganni woxe soorritannorino muxxe ikkino waaginni shiilo hidhatenni woxe shiilote widira soorratenni shiilo gobbaydi gobbuwara fushshate lowo wo’naalsha assitanno. Togoo assooti gobbate jiro gawajjannohura ga’labbote bissaa ledo qinaambe gargarate looso loonsanni hee’noonni; kaajjeno sufannoha ikkanno.
Bakkalcho;- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Miiliyon;- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Arfaasa 26, 2014 M.D Hamuse
