Afriku mittimma massagaano songo Addis Ababaho harinsanni gede assinoonnihu Itophiyu Mittimmate xintama ledo nooseha kaajjado xaadooshshe kaima assinohonna huuroseno Afriku qansootinna massagaanonni ayirrisantanni noota ikkase leellishannoho.
35ki hu Afriku mittimma massagaano songo Itophiyu mittimmate xintama ledo nooseha dhaggete xaadooshshe hedote giddo worinohonna dagasenna massagaanose huuro Afriku daganninna massagaanonni ayirrisantanni noota leellishannori bacuri no.
Itophiyunna Afriku Mittimma 60 dirra ale ikkitino seeda yanna xaadooshshi noosatano dhagee farcidhanno.
Gobbanke Itophiyu konni albaannino waajjuullunniha kadote gashshoote giwatenni assinoonnihu Paan-Afrikaanizimete millimillora kadote gashshooti hedonna assoote giwatenni togoohu kolidda woffi assine la’’atenna borojjimmatenni gashshate assooti giddo ubbinore Afriku gobbuwa wolaphitanno gede duucha yannara kaajjado hedo kayissanninna shiqishshanni; hattono sharramatenni koliddu gobbuwa wolassate jawa qeechase fultanni keeshshitino.
Albihu Afriku Mittimma uurrinsharano ikko xaahu Afriku Mittimma safantanno gede jawa qeecha godo’litinota kullanni.
Paan- Afrikaanizimete woy Afriku qansooti waajjuullu kado tiyyidhe giwate assitino millimillo yannara Afriku buudi gobbuwa roduuwimmanna mittimmano kaajjishatenna koliddu daga mereero baxillenna gutunni latatenna lophate hedo huwanyoote kalaqqanninna kaajjishshanni keeshshitinota babbaxxitinori handaarunni xiinxallo assitino fullahaanono farcidhanno.
Afriku gobbuwa qansooti mittimmatenni ikkite loosidhe lophatenna ayirrinyensa agarsiisi’rate hedonna qooxeessu wolapho kaajjishate doogganna mittimmate hedo irkissanni keeshshitino gobbaati; Itophiyu.
Itophiyu babbaxxitino jiffa xaadduse yannarano mite mite gobbuwa konni albaannino Afriku mittimma uurrinsha Itophiyunni kayinseenna wole gobbara soorrinanni gede xiiwo assitanni keeshshitinori no. Xaano ikkiro hatti gobbuwa kalaqantanno qarrubbanna ikkitubba gaa’litanni Afriku mittimma songo Addis Ababaho harinsannikki gede giddo giddoonni gano gantanni afantanno.
Kayinnilla bunshete hedonni kakka’anni gantanno gano heedhurono gobbanke kayinni qarrubbanna jiffa baala cincatenninna kaajjado dippilomaase kalaqatenni mittimmate songo uurrinshate borro mini safaminowa Itophiyaho Addis Ababu quchumira harinsanni gede assa dandiitino. Kuni ikkasi leellishannohu qarru yannarano ikkiro Itophiyu jawa dippilomaasete qeelle afidhinotanna xaano huurose macciishshantannota ikkaseeti.
Afriku dagannino ikko massagaanowiinni agarrannihu Afriku qooxeessi gede kalqete ba’rera Itophiyu huuro roorenkanni macciishshantanno gede assate halante mittimmatenni mimmito macciishshitanni; sumuu yitanni loosa hasiissannonsataati. Kuni kayinni Afriku mittimma safantu yannara chaarterete aana worroonni hedooti. Afrikanizimete millimillo kalqoomu ragaanni la’’atenni loosu aana hosiisa hasiissannotano handaarunni xiinxallo assitino fullahaano amaaltanno.
Qooxeessu qansootinna massagaanono Afriku lophanno gede kalqenke noo deerrano la’’atenninna hakko bikkinnino keentanni qooxeessu lopho buuxisate loossara agarranni. Massagaano kaajjite loossuronna qansootano ammanchiishatenni loosi’ne wolapha dandiinannita kultanni insano murcidhe ka’e loossuro Afriku wolaphote yanna seeda di-ikkitanno. Kalqoomu ba’rerano kaajjadonna huurose macciishshantannotanna ayirrado ikkitanno.
Dagoomitte, poletikunna miinju akatta ragaanni halaalaancho hedo adda assatenna loosunni leellisha dandaa hasiissanno. Afriku qooxeessa gawajjitanno hajubba hettisanna sharrama taalo beeqqo heedhanno gede dandiissitannohura jawa illacha tunge loonsara hasiisanno. Afriku daga ayirrinye gotti assitanno loossa gumula massagaanotewiinni agarranni.
Afrika buximatenni fushshate qooxeessa la’anno hajo aana kalqoomu deerrinni la’nanni haaro poolise fushshatenni gobbuwa hiittoonni loosidhe buximatenni fultannoronna sagaletenni ikko yannaasincho hayyonna indistirete reekkamate dandiissitanno loossa gumulate kakka’’a hasiissannoro loosunni leellisha noonsa. Koliddu xawishsha ikke keeshshinoha baincho assootenna muishshano effi’ne giwanna sharrama hattono ajisha hasiissanno. Konne assiniro soorronna lopho abba dandiinanni.
Afriku miinjunni, dagoomittetenni, poletikunni kalqe harissanno ba’rera beeqqaanchimma lossanna Afrikunniha dancha macca gotti assine leellisha agarranni.
Bakkalcho Arfaasa 26, 2014 M.D Hamuse
