Ilame lophinohu baadiyyete gobbate kifileraati. Baxxinohunni meentohonna qaaqquulleho mitiimma ikkitino baadiyyete heeshshonni ronse dancha deerra iillate, loonse lophate doogo injiitinota di ikkitino. Isono ikkiro konne halaale anjenni huwatino.
Rose dancha deerra iillate ajuujasi gumulsi’rate barrunni mitte hige hurbaaxxino. Arrishshonna qorru iimasi dirrino; barru barrunkunni Shoole sa’’aate doogo mulla lekkasinni hodhe rosatenni rososi harunse 12 kifile jeefisino. Qaaqqimmate ajuujasi wo’miteenna gobbayidi rosu kaayyora iillishannoha 12 kifile fonqoli guma abbe rosoho gobbara ha’rino.
Rosoho ha’rino gobbara rosisira qoteho babbaxxino loosira bobbahe gumaho iillishshanno doogo baxxitino loosu jawaantenni kalaqa dandiino. Sewoo balaxe huwatatenni ga’a xeertise la’’atenni; loosanno loosira qoteho egennote luphiima base aatenni wolu irko nookkiha rose techo lowo deerrira iillino.
Konninnino batinye egenno anna ikka dandiino. Gobbayidi gobbanni afi’rino egennonninna kalaqi’rino jironni rossukkinni rosiissinosi dagasi wolqa fajjitu deerrinni irkisatenna isi sainota qarrissanno doogo wolootu sa’annokki gede assate gobba giddo addi addi pirojektuwa kalaqe loosanni afamanno.
Kuni ajuujaanote lawishsha ikkinohu Dokter Gezaheny Wordoofa yaamamanno. Lamalate sewoote amadonkenni umisi sharronninna jawaantenni batinye guffa sa’’e, gooro fule afi’rino egennonninna dhukinni lowo deerra iilla dandiino Dokter Gezaheny Wordoofi heeshshotenna sewoote doogga rosichoho ikkitannonke gede la’’ate banxoommo.
Dokter Gezaheny Wordoofihu xaphoomu ministrchi dokter Abiy Ahimedihu Mitte Miliyoone diyaspoori ilamishshunna/ Gannu/ cuu’attote ayyaanira gobbansa e’anno gede assino woshshatto harunsite gobbansa e’ino diyaspooru wosinna mereerinni mittoho. Dokter Gezaheny ilame lophinohu Oromiyu qoqqowira Wolanciti quchumiraati.
Mittetenni Shoole kifile geeshsha amasinna annisi ilantino qa’’era Aqaaqi woradira “ Wolisonna Dirregeta Adda Nebe Gebere Mahiber” yinanni basera harunsino. Ontetenni Sette kifile geeshsha kayinni mitte sa’’aate lekkate doogo hodhanni Dukemete quchumira albi woshshattonni Dejjazmach Fiqremariyaam umi dirimi rosi mine rosino.
Layinki dirimi rososino arrishshonna qorru iimasi dirranna mulla lekkasinni barrunni shoole sa’’aate doogo hodhanni Debre zeytete (Bishooftu) quchumira afamanno albi Tenaanyeworqi layinki dirimi rosi mine harunse gumulino. Miinjunni ajjino maatenni ilamasinninna maatete kiirono hala’lado ikkase ledo
amadaminohunni baxxinohunni layinki dirimi roso harunsi yannara soodo shoo’maho tainsho buddeencho afooho wodhe lekkasinni Shoole sa’aate doogo hodhe, minira higeno barrinna hashshi hurbaate itikkinni qatume galanno yanna batidhannota kaysanno.
Soodo afuu bowanye hoo’likkinni galino gedeenni rosu mine haranno barrubbano kiiro diafidhino. Rosoho hasiisanno uduunnino garunni wo’mannosikkita coyi’ranno. Qarraho anga uyikkinni; illachisinni badhe higikkinni rose jawa deerra iillate ajuuja noosinkanni.
Xaadinosi miinju qarrinni rosisinni gufisamikkinni layinki dirimi rosaancho ikke hee’re rosu gobbaanni noo yannasinni Qidaamenna Sambata baadiyyetenni quuphe hidhe quchumaho doyissanni hi’ranno. Kurraazete laambano mine minenko doyissanni hi’ranni sa’ino. Rosisira qoteho kuri loosanni afi’ranno e’’onni rosu uduunne maatesiwiinni agadhikkinni umisinni wonshi’rannonkanni.
Tunsote giddoonni leeltannota xawaabbu caakko ga’a halashshe la’’ate noosi ammananni tenne heeshshote mitiimma giddo hee’re layinki dirimi roso harunse jeefisino.
Dokter Gezahenyi gobbara ha’re rosate dandiisannosiha gobboomu fonqoli guma afi’re faranjootu 1989 Sooviyetete mittimma rosoho hodhanno. Gobbate noohu bushshu agarooshshinna amadooshshi hattono gorsu loosi laafa ikkasi ledo amadaminohunni afi’rino egennonni gobbasita kalaqamu jiro agarate hedatenni rosoho ha’rino gobbara afamanno gorsunna bushshu amadooshshi kolleeje e’’e roso harunsa hanafanno. Roso hanafe jeefisikkinni mereeroho faranjootu 1991 nni Soviyeetete mittimma diigantanno.
Tini hedeweelcho babbaxxitino kalqete gobbuwanni Soviyeetete mittimma hodhite kolleejete rossanno rosaano dagginowa higganno gede gadachishshannote. Mu’rono gumulsinanni. Jawa ajuuja noosihu, jawaate rosatenna loosatenni soorrama dandaannota ammanannohu dokter Gezahenyi; afi’rino egennonni gobbasinna dagasi owaatate
hasatto noosihura wolootu dagginowa higguta isi kayinni Mosko ha’ranno. Mosko ha’rasi korkaatiweelo di ikkino. Mosko Haminiteriyaal yinanni gashshooti Yuniversitenni uminna layinki digresi mannoomittete qoossonna seeru rosinni adhanno. Gedensono tenne Yuniversitenni Tii’’u (Psychology) rosu golinni Doktireetete digresi adhino. Mosko hodhe rososi harunsi yannara coyi baali injiinoha ikkinokkita dokter Gezahenyi kayisanno.
Doktireetesi jeefisa geeshsha halantino mangistuwa uurrinsha dancha fajjo loosi owaantera qaxarame Ruusiyaho afamanno daramaanote kaampe giddo bullee duhanni, babbaxxitino kalqete gobbuwanni dagganno daramaanora tirote owaante aanninna sagale shiqishanni afi’ranno e’’onni heeshshosi massaganniiti rososi jeefisinohu. Dokter Gezahenyi daramaanote kaampe giddo Afgaanistaanete, Yemenete, Sooriyunninna babbaxxitino Afriku gobbuwanni dagganno daramaano shettonna tultaawa la’’ate kaayyono afi’rino. Konninnino daramaano iillitinonsa buqqeete hiiqqammenni sissatenna kaa’late daramaanote aana addi addi xiinxallo assatenni Tii’’u rosu golinni Doktireetesi adhinota coyi’ranno.
Doktireetesi adhasnni hee’renni daramaano kaa’late noosi mixo gumulsate ‘’OPRA’’ (Ruusiyu afiinni ‘Wolqa’ woyi ‘Irkisaancho’ yaate) yinannita daramaanote aana loossannota Halantino Mangistuwa Uurrinsha biso ikkitino uurrinsha faranjootu 2000nni uurrisanno.
Tenne daramaanote aana loossanno uurrinsha uurrise halantino mangistuwa uurrinsha biso ikke kalqete babbaxxitino gobbuwa doyanni daramaano kaa’lanni keeshshinno. Konninnino afansha afi’rinota kulanno.
Uurrinshasi Mosko daramaanote kaampe giddo konni alba nookkire ( sagale loosi’nanni mine, sagalete baanke…) babbaxxitinota yannaasinchonna haaro owaante hanafasenni macca fulase coyi’ranno. Konninni harunsite e’’osi lophitanninna heeshshosino injiitanni hadhino.
Buddeenunna heeshshote hajo ikkiteennasi mannimmasi ama gobbasinni xeertidhurono ; wodanisi aye woyteno Itophiyunni baxxannokkihu Dokter Gezahenyi; loosisinninna rosunni hedinowa iilli woyte rossukkinni rosiissinosi daga towaatate 2005 M.D minaamasi ledo gobbasi dayino.
Oda Nebe umi dirimi rosi minira 10 Kompiwutere aatenni irkosi mite yee hanafino. Dagasira assanno irko kaajjishe sufinohu kuni gummaamu manchi Oda Nebe rosi mini hoowe giddoonni 1.5 Miliyoonenni Oda Nebe yinanniha yannaasincho nabbambanni mine ijaarse uyno. Nabbambanni mini Ontu Kumi mannira owaante aa dandaannoho. Hattono rosu mini qooxeessira afantanno baadiyyete olluubbaranna rosaanonsara kaa’lo assannoho.
Qooxeessu daga nabbawate bude lossatenna maxaaffa hasidhanni Lame sa’’aate ale hodhitanno rosaanoranna qooxeessu dagara Qidaamenna Sambata lendanna owaante aanno.
Dokter Gezahenyi anje hee’reenna qooxeessisira xagisi’nanni mini dinoonkanni. Amasi Sase sa’’aate ale hodhite iltannota dihawanno. Konne halaale seekke huwatino daafira techono amuwu xagisi’ra hoogatenni lubbonsa hoogannokki gede Lame Miliyoone ale fulo assatenni ilamino qa’’era fayyimmate keella minanni afamanno. Xaa yannara fayyimmate keelli miname jeefamate aana afamanno.
Wo’munni wo’ma miname jeefamanno woyte Onte loosidhe galtino maamarrara (Gebere Mahiberat) owaante aate dandiissannote.
Fayyimmate keelli ikkado wo’naalshu mine minnoonniho. Ilshiishate, hedeweelcho xisso kaa’looshshenna addi addi xagisate owaante uynanniho.
Fayyimmate keelli jeefamanno woyte ilate Lamenna Sase sa’aate lekkatenni hodhanno amuwira jawa hexxxo ikkino. Konne calla di ikkino; Dukemetenna Bishoftu quchumma mereero afamanno ‘’Xellecha’’ yinanni shiimu quchumira 28 kume Kaare meetire baatto aana Hospitaale minate baatto adhe looso hanafino.
Hospitaalete gatamarshira 300 Miliyoone birra gaamino. Hospitaale minante jeefantanno woyteno fayyimmate kolleeje, baanke, supper maarkeete, xagichu mine, amuwunna qaaqquullu baxxino xaginaate uynanni goli hee’rannose.
Mootimma hospitaale minate ikkanno bayichi injeessase harunse gatamarshahonna xaginaateho hasiisanno uduunni e’’anni afamanno.
Gatamarshuno mulenni hanafannota dokter Gezahenyi egensiisino. ‘’Hospitaale tirfe calla mereersinikkinni daga qinaambetenni owaatate uurrinsannite’’ yinohu dokter Gezahenyi; hospitaale looso hanaffanno yannara dhuka ajjinorira, bisu xe’ne noonsariranna gawajjo iillitinonsa gobbate gargarto miillara baatooshshiweelo xagisate owaante aate mixo amaddinote.
Dokter Gezahenyi hala’lado dagoomu bissara owaante uytanno pirojekte aana bobbahasinni kaayyaataamo ikkasi xawisanno. Konni loosira maganu doorinosita hedanno woyteno hagiirru macciishshamannosita dimaaxino.
Kuni manchi umisi sharronninna jawaantenni hedinowa iilla dandiino. Qaaqqimmatenni laino ajuuja halaale assino. Iilleemmo yinowa iillate doogo injiitinota di ikkitino.
Ikkollana heeshshote ilaala fulate buqqeesi hala’litinote. Anga aatenni sa’’e loosoho jawaatasi techooha dancha guma cu’mi’ranno gede kaima ikkitinosi.
Dokter Gezahenyi umisi daganni sa’’e kalqete afantanno daramaanora halenna irko ikka dandiino. Techoonkehu sewoote wosinchinke ronse soorramanna loonse gummaa’ma leellishinonke.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Arfaasa 19/2014 M.D
