Sidaami baatto shama shaqqado, kaansire itte gattannokkiti, uyinire erote eronni laashshitannote; investimente goshooshate dhukiseno luphiimaho. Investimente woxesi dune babbaxxino faabrika fanannonna jajja laashshanno dureessira calla ikkikkinni loosu kaayyo kalaqate widoonni jawa base amaddanno.
Mittu qarqarira mitto faabrika fannanni wote qooxeessaho eltonna addi kaayyo abbanno. Investimente fannoonni qooxeessira eltonna kaayyo calla ikkikkinni qarruno hee’ranno. Lawishshaho xiinxallo assinikkinni dagate mereero faabrika qansanni wote faabrikunni fultanno wiliile, du’namaanchunna bushu fooli hattono huuro addintanni gawajjanno.
Gawajjono mannu aana calla ikkikkinni saadate, waaho, bushshahonna haqqahono ikko qooxeessaho diilallote aana qarra kalaqqanna la’nanni. Kuni ikkannohu bainchu loosi kaiminni ikkinota buuxate qaallichunniwa ha’ra di hasiissanno. Investimentete kaayyo uyitanno bissa dureessuu ledo sumuu yituro qooxeessu daga qarri hajonsa dikkino.
Konni daafira piropoozaale la’ne gura qiniite buunxi gedensaanni fajja barshe di afidhino. Wole widoonni, investimente diriirsate dureeyye baattote injo xa’midhanno wote bainchu loosinni iillitanno tultaambenni facci assite agurtannanna xooqqanna la’nanni.
Kunino taala hasiissanno qara coye ikkinota handaaru massagaano huwata hasiissanno. Tayixe 1 miliyone ali Diyaaspoorooti Itophiya e’e daa’’attanno gede IFDR Xaphoomu Ministirchi Dr Abiy Ahimedihu ayirrado woshshatto asseenna; bacu diyaaspoori gobba giddora e’inoti addaho.
Daggino diyaaspoorooti daa’’atte calla badhe higate dikkino. Diyaaspoorootu gobbansa dagganno wote lame qara qara ikkitinore amadde daggino. Umihu woxe ikkanna layinkihu egennote. Tenne egennonna woxensa loosu aana hosiissanno gede bainchu assooti caacceessannonsakki gede qoropho assa hasiissanno.
Duree’mate sasuri hasiisanno; umiti egennote; layinkihu kaimu woxeeti; sayikkihu jiro dunnanni baseeti woy baattote.
Egennonna woxe amadde daggino diyaaspoorooti, gobbayidi gobbuwanni adhite dagginore lamenka gobbansara lolaassannohu baatto heedhurooti.
Sidaami baatto shama shaqqado, loonsire latissannoti mullawa ba’annokki gede dureeyye egennonna woxensa duntanno gede caacceessannonna baincho assoote rumushshunni hunne gobba lattanno gede, wedellu loosu kaayyo afi’ranno gede injoo kalaqa doorshu nookki doogooti. Xaa yannara wedellu roso gudduro mootimmate looso agadhatenni caaccaabbanna la’nanni.
Konnira korkaatu dureeyye jawaachinshe addi addi investimentete injoo kalaqatenni beeqqaano assa hooga ikkinota faajjetenni kullanni.
Mootimma looso duuchaho uyite affannokki daafira dayino diyaaspoorira injoo kalanqiro jajjabba faabrikka uurrisatenni loosu hoongi qarra tirtannota buuxa hasiissanno. Yanna jireenyunnite; jireenyu mittu ite galanna wolu hudi’rikkinni galannokki gede assate hixamanyanno. Gobbanke shama shaqqadote; hala’ladonna gurre gundannikkita kalaqamu jiro amaddinote.
Kayinnilla albaannino anfanni dangummonte gede kiirotenni boodu manni woy gaamo gobbate jiro hasidhu garinni horonsidhanni uminsanna maatensa woy jaallansa calla horonsidhanna kiirotenni baca daganke kayinni heeshshonsa woyyeessidhukkinni buximate giddo reqecci yite keeshshitino. Gobbanke diru du’ma buxichote yinanni kullanna heedhara dihasiisanno.
Gobba buxichote yinanni kullanni hee’nannihu dagase buxicho ikkitino daafiraati. daganna gobba buximatenni fushshineenna gobba duree’mitanno gede woy jireenyu widira reekkantanno gede hasiisiro loossa ammanamatenninna xawadimmatenni gumullara hasiisanno.
Xaa geeshsha gobba massagganni keeshshituri addinta gobbanke lossatenna dagoominke heeshsho woyyaabbanno gede hixamanyite loosseemmero techo kullenna gurre gundannikki jiro amaddino gobba aana hee’nanni heeshshonke woyyeessi’nummokkinni dikeeshshineemmonka.
Konniraati, gobbate jiro boodu manni horonsidhanna roore anga ikkitanno daganke kayinni itannoha la’anni hee’ra gibbe caaccaabbe gobbansa agurte fulte darantannohu.
Xaano ikkiro noonsahu woxu dhukinni babbaxxitino handaarranni bobbakke loosi’ratenna jiro kalaqi’rate hasidhanno dureeyye heedhu geeshsha insara hasiisannore injeessinanni loosi’ne gutunni lophinanni doogga kalaqa baxxinohunni handaarunni base amadde noo bissa hajooti.
Tenne afi’noonni dagonni horonsi’ne gobbano lattanno gede haammatu qansootino loosu kaayyo afidhanno gede assatenni gutunni duree’matenna keerunna ga’labbono teessino gobba kalaqate investimentetenni ikko babbaxxitino handaarranni loosi’rate bobbakkannorira doogga injeessinansara hasiisanno.
Bakkalcho Arfaasa 19/2014 M.D
