Giwirinnu handaarinni mittichonna qara ikkinohu saadate latishshinna laalchimma loosi manchi beetti fayyimmaranna heeshshora qara hajooti. Gobbankeno saadate kiiro batinyinni kalqetenni konni albaanni 10ki deerrira nooti xaa yannara kayinni 5ki deerra amaddinoha ikkanna Afriku gobbuwanni kayinni 1ki deerra amadde leeltanno saadate ce’’attonni.
Saadate kiiro batinyi deerrinni kayinni handaarunni agarranni laalchimma lophitinokki daafira dagoominkeno ikko gobbanke saadate laalchinni agarranni horo afi’ra didandiitino.
Konnirano gobboomu deerrinnino saadate sircho woyyeessatenni laalchonna laalchimmansa lossate loonsanni hee’noonniha ikkanna techohu wosinchu gafinkerano Sidaamu dagoomu qoqqowira saadate jiro garunni horonsi’nenna sirchonsanna laalchimmansa woyyeessatenni hasiissanno horo afi’rate loonsanni hee’noonni gara lainohunni qoqqowu saadate latishshi biiro sooreessi Kalaa Tekle Jombahu ledo keeshsho assinoommo. Kalaa Tekle Jombahu konni albaanni Sidaamu zoonete tantanonni noo yannara qajeelinohu saadate jiro latishshi ogimmanni olluu deerrinni ogeessa ikke loosa hanafino. Aaneno woradu giwirinnu ogeessa; Dikki’ratenna mittimmate loosi borro mine sooreessa; Borrichu woradi gashshaancho ikke sasu dirira owaatino.
Hakiinnino zoonete Saadatenna qulxu’mete jiro latishshi biddishshira miseessanna aaneno biddishshu qara sooreessa ikke loosino. Xaa yannarano qoqqowoho saadate jiro latishshi biiro sooreessaati. Ogimmasino dippiloomunni kayise layinki digiresi geeshsha saadate jiro latishshi handaarinni qajeelino.
Manchi beetti bobbahino woy massaganno loosu golira handaarunni qajeelinoha ikkiro woyyaawa guma maareekkisiisanno; qajeelloonni handaarinni gaamama callano ikkikkinni loossa murci’ne loonsiro guma abbinanni; loosoho gaamammoonni daafira calla ikkikkinni banxenna ayirrinse loonsiha ikkiro agarranni guma abate diqarrammanni yaannohu kalaa Tekle; qoqqowu deerrinnino xaa yannara handaarunni dancha soorro la’nanni hee’noonnita coyi’ranno. Ledonke assino keeshshono aananno garinni qineessinoommo.
Dancha nabbawate yanna! Bakkalcho;- Sidaamu manniha saadate ceattonna laalchimma gara hiittoonni xawisatto? Kalaa Tekle;- Sidaamu daga saada cei’ratenni egennantinote. Saada lowo
geeshsha baxxanno daga ikkansannino keere haa’nanni woyte nafa ‘’ooso saada keereho?’’ yiteeti keere haa’ra hanaffannohu. Sidaamu manni oosonsanni hanaffe saadansa keeri agaramanno gede hasi’ranno. Konnirano saada yaa Sidaamu mannira duuchankareeti; adote, buuroho, malawoho, maalaho quupheho, baattonsa shaqqishi’rateno harishshate. Xaphoomunni Sidaamu mannira saada yaa miinjaho yaate.
Lawishshahono la’nummoro bi’re hundinni kayse Sidaamu manni saada nookki mine gala dihasi’ranno. Saadansa wolu mini giddo gashsha hooge ikkikkinni saadate noonsahu jawu baxillinna ayirrinyi kaiminniiti. Konni kaiminnino Sidaamu manni wo’munku saada cei’re galatenni egennaminoho. Qoqqowoho sasenti yaano alichu, worichunna gammoojje diilallote akati noohura saada hala’ladunni ce’nanni.
Wolu kayinni saadate ceatto qoqqowoho jawa miinju buichooti. Lawishshahono la’nummoro xaa yannara loosidhe galtinori oosonsa rosiisidhannohu baattonsa loosidhe afidhannohu aleenni saada ceidhe afidhanno eonniiti. Alichaame qooxeessuwara afantannori loosidhe galtino daga roore yanna saada cei’ratenni egennantinote.
Saadatewiinni afidhanno eonnino hasiisannonsare assidhanno; oosonsa rosiisidhanno; giwire baattan nohu. Konnirano saadate ceatto Sidaamu mannira heeshshonsara lowo horo afidhino handaaraati. Albillichono lowo guma abba dandiinanni hexxo noosi handaaraati. Qoqqowoho saadate ceattonna laalchimmansa woyyeessa yanna uynannikki hajooti.
Bakkalcho;- Qoqqowoho saadate ceattonna laalchimma woyyeessatenni agarranni horo afi’rate illachinshoonni handaarra hiittenneeti?
Kalaa Tekle;- Saadate sirchonna laalchimma woyyeessine hasiissanno horo afi’rate ragaanni lowo loosi agaranno. Saadate jironke garunni horonsi’ra dihananfoommo. Saadate ceatto dagankerano ikko gobbankera lowonta hasiissannonkete. Xaa yannarano biironke deerrinni umikkihunni saadate sircho woyyeessate loossara illacha tungoonni.
Kunino sirchonsa woyyeessinoonniri mitte saanni barrrunni 34 litire ado afidhannori no. Wolootu kayinni barru giddo mitte saanni 8 litire ado afidhannori no. Sirchonsa woyyeessinoonnikki saanni kayinni barru giddo 1 litire ado calla afidhannori no.
Mittu qooxeessira saadate sircho woyyeessatenna woyyeessa hoogate hattono amadooshshu qarri kaiminni loosidhe galtinori saadatewiinni afidhanno laalchi babbaxxanno. Xaa yannara 1 litire ado 40 birri geeshsha hirantanni no.
Mittichu loosi’re galinohu mitte saanni barru giddo 34 litire ado afi’rannoha ikkiro diru giddo woy settu agani giddo 1920 litire ado afi’ranno yaate. Woxu widira soorrinanni woyteno 76 kumi birri ale eo adote laalcho dikkote shiqishatenni afi’ranno yaate.
Qoqqowoho Yirgaalamete qooxeessira mitte saanni 34 litire adote laalcho afi’rannoha qaddo loosi’re galinohura wolootaho lawishsha ikkanno garinni afanshanna meedaaliyu baraarsha uyinoonnisi.
Wolu kayinni hakkiichonni hee’re barru giddo 1 litire ado afi’rannohu no. kuni badooshshi leellinohuno saadate sirchonsa woyyeessa hoogatenninna hasiisanno garinni yannaasicho ceatto hanafinokki daafiraati. Konnirano korkaatu loosidhenna saada ceidhe galtinori huwanyooti lopha hooga; handaaru ogeeyye uytanno amaale adhite loosu aana hosiisa hoogatenniiti. Konniraati biironke deerrinni qarunni loosidhenna saada ceidhe galtinori saadate sirchonsa woyyeessate jawa illacha tunge loonsanni hee’noonnihu.
Wolu garinni kayinni saadate sircho mayra woyyeessa hasiissannoro loosidhenna ceidhe galtinorira huwanyoote kalqate loosooti. Sayikkihunni saadate sagale hala’ladunni afi’nanni garinni laashshatenna saadate fayyimmano agarantanno gede hasiissanno kittiwaatenna xaginate aate loosi aanano hattonni jawa illacha tungoonni handaaraati.
Bakkalcho;- Sirchonsa woyyessinoonni saada barru giddo lowo sagale hasidhanno daafira dandaamannokireeti yitanni saadansa sircho woyyeessitannokkiri loosidhe galtinori hedo hiittoonni la’’atto?
Kalaa Tekle;- Togoo hedo lowonta so’rote. Korkaatuno sirchonsa woyyeessinoonni saada uminsa sagaleranna xaginateho ikkannore uminsanni kalaqi’ra dandiitanno.
Lawishshahono sirchose woyyeessinoonni mitticho saanni barru giddo 8 litire ado afi’rannohu loosi’re galino manchi afi’rino adonni 2 litire hire saate sagale hidhiro gattinota 6 litire umisira horonsi’ranno. Saa uyitanno adonni 2 litirenni umisera sagale qixxeessidhanno; umose xagisidhanno yaate; 6 litire tirfe afi’nanni. Xaa yannara ado muxxe ikkino waaginniiti hirranni hee’noonnihu. Ado du’nantanno waajjo culkaati manninkera.
Nadaajete ledo nafa heewinsummoro 1 litire Nadaaje 29 birraati; 1 litire ado kayinni 45 birrira hirranni. Konniraati xaa yannara Nadaajete waagi aleenni fushshitannota ado laashshinanni hee’noommo yinannihu.
Sirchonsa woyyeessinoonni saada uytanno adonni uminsara ikitanno sagale hirre shiqisha dandiini geeshsha loosidhenna ceidhe galtinori togoo huluullo giddo e’e gumaamma ikkitukkinni heedhara dihasiisanno yitanno hedo nooe umihunni.
Layinkihunni sirchonsa woyyeessinoonni saada cei’ranno manchi gatisinni 300 kaare meetire baatto aana woyyaabbinota hayissote sircho laashshi’ra noosi. Saadate sagale hidhantenni hayisso gatesi laashshanni saadatewiinni afi’ranno laalchosi dikkote shiqishanni eo gamba assi’ra noosi. Konni handaari aleenni eo ledannori dino. Mitticho sirchise woyyaawino saa noosihu loosi’re galinohu diru giddo 8 aganira woy 281 barrira adote laalcho afi’ranno.
Baru barrunkunni 8 litire ado afi’rannoha ikkiro diru giddo lowo eo afi’ra dandaanno heeshshosi woyyeessi’ranno; miinjasino hattonni lossi’ranno yaate. Konnirano sirchonsa woyyeessinoonni saadara sagalimmate ikkitanno hayisso loosidhe galtinori gatensa latissanni horonsi’ra dandiitanno daafira konni ragaanni huluullisannonsari dihasiisanno.
Wolu garinnino la’nummoro Sidaamu qoqqowira saadate sagale anje dino. Saadate sagale amadooshshi, gashshootinna sagalimmate shiqinshanni hayyo garunni horonsi’ra hoogate qarraati ikkinnina saadate sagalimmara ikkannori dihoogino. Lawishshahono weese hala’ladunni laashshinanni qoqqowooti. Weese manchi beettira sagalimmate ikkannore haa’ni gedensaanni gatinori saadate sgalimmara ikkannoreeti. Badalano la’niro gumase haa’ni gedensaanni agadu, darchunna kutu saadate ikkanno.
Qamade, Gaashe, Hayxu, Shonkoorunna wkl manchi beetti sagalimmara ikkannore haa’neenna gatinore saadate sagalimmara ikkannoreeti. Konneno tirfe ikkitinoti saadate sagale heedhannonke yannara garunni duunne amande anje kalaqantanno woyte horonsi’nummoro horaameeyyeeti ikkineemmo. Konnirano saadate sagale qixxeessinanninna amandanni hattono horonsi’nanni gara lainohunni loosidhe galtinorira huwanyoote kalanqanniiti hee’noommohu.
Saada yaa daammu gedeeti. Daammu daahanno gede giddosi worroonni gideeti daahe bullee aannohu. Saadano sagale uyininsa bikkinniiti ado uytannohu. Sagalensa ikkadu garinni uyininsaro ikkado adote laalcho uytanno.
Xaa yannara baadiyyete noori loosidhe galtinorinni roore quchumaho saada ceidhe galtinori saadate ceatto garanna uytanno horo seekkite affino; horaameeyyeteno. Konnirano lawishshu gede Yirgaalametenna Hawaasi quchumira wole eo nookkinsarinna sirchonsa woyyeessinoonni saada calla ceidhe galtinori horaameeyye ikkitino mannooti no; wolootahono dancha lawishsha ikkitinoreeti.
Quchumaho saada ce’e sagalensa dandiite horaameeyye ikkitino mannooti heedheenna baadiyyete gatu noonsarinna loosidhe galtinori saadate sagalera yaada dihasiisannonsa. Lawishshahono Hawaasi quchumira mereeroho woyyaawino sirchi noonsare kiirotenni 88 ikkitanno saada ceidhannori barru giddo 900 litire adote laalcho afidhanni quchumahono hasidhannorira hattono industirete paarkera adote laalchonsa shiqishshanni eo afidhannori loosidhe galtinori no. Konnirano saadate ceatto hayyo woyyeessatella ikkinnina sagalensa ledo xaadinsanniri dino. Bakkalcho;- Saadate sirchonna fayyimma woyyeessate ragaanni handaarunni qajeeltino ogeeyye qoqqowoho hasiisanno garinni no yine hendanni?
Kalaa Tekle;- Qoqqowoho konni handaarinni calla 2 kumenna 300 ikkitannori sasu handaarinni yaano saadate ceatto ogeeyye, saadate fayyimma ogeeyye, hattono saadate sircho woyyeessate handaarinni qajeeltinorinna handaarunni agarranni guma abbanna dagoomanke horaameeyye assa dandiitanno ogeeyye noonke.
Yanna yannantennino ogimmansanna egennonsa woyyeessidhanno gede assinanna olluubbatenni qoqqowu geeshsha noo ogeeyye ledo hasaambanni loonsanni hee’noommohura baxxinohunni 2012M.D kawa saadate laalchinna laalchimma widoonni qoqqowoho jawa soorronna guma maareekkisiinsanni hee’noonni. Bakkalcho;- Aliyye gobbankee qooxeessira cancishaano HWHT gaamo mannu aana hilo iillishshu yannara danqa saada aanano hattonni lowo hilo iillishshinona konne assoote hiittoonni laitto?
Kalaa Tekle;- Cancishaano gaamo mannunni sa’e saadate aana iillishshino barshenna hunote assoote manchi beetti assooteeti yee dihedeemmo. Lawishshaho la’nummoro Sidaamu manni baatto hawuurino hando jeefoteno xiikke hiranno ikkinnina gorre di’’itanno; korkaatuno hattenne maatera lowontanni daafurinoho; waaga baatinoho; daafurosi itanni hee’re isonni gorre di’’iteemmo yaannohunni mararanno daafiraati. Adonsa xuudhinoonni saadano hattonni Sidaamu budinni mini giddo gorrine di’’intanni.
Korkaatuno oosonke lossi’noommohu, iltinota hobbaate haa’noommohu, barciminoha xa’minoonnihu, shii’rinoha jawaachinshoonnihu, dhiwaminohura la’’aatisi’noonnihu adosenna buurisenniiti. Yite ammantanno daafiraati. Konnirano Aliyye gobbanke qooxeessira saada qawwetenninna lawinorinni shite guddu kakkachooti manchi beetti gede heda dandiitannokkireeti yeeti ammaneemmohu.
Affaarete woy Amaaru daga woy mootimma rabbisate yite danqa saada raafatunni shite guddu mannooti insa qoossonsara sharrantannore ikkitukkinni sheexaanu soqqamaanooti yaate gobbaanni wolu garinni xawinsannire di-ikkitino. Assootinsa lowonta shagaggiisannoho; konnirano togoori manchi beettinni sae danqa kalaqama aana ikkara dihasiisanno.
Bakkalcho;- Qulxu’mete latishshi widoonni qoqqowoho loonsanni hee’noonniri mageeshsha guma laalinoho yaa dandiinanni?
Kalaa Tekle;- Sidaamu qoqqowi hala’lado qulxu’mete jiro noowaati. Haammatu wedellirano loosu kaayyo kalaqa dandiinanni jiro amadinoho.
Abbaayyu garbi hala’lado qulxu’mete jiro amadinoho. Hawaasi garbino hattonni. Woluno mannu loosinohu Lokka Abbaayyaho gorsu kofo no. Sasente garbuwara garunni qulxu’me cea dandiiniro haammatu wedellira loosu kaayyo kalaqa dandiinanni handaaraati.
Hattono bisoho hasiissanno sagale dagoomu horonsi’ra dandaanno gede kaa’litanno garbuwaati. Xaa yannarano Abbaayyu garbinni qulxu’me fushshatenni Sidaamu qoqqowi Addis Ababu dikkora shiqishanni afamanno.
Qulxu’mete jironke horonsi’nanni hee’noommohu xaano baadillicho hayyonniiti. Lawishshahono Abbaayyahono ikko Hawaasi garbinni qulxu’mete jiro fushshitanni dikkote shiqishshanno maamarra galtanno wodho difushshinoonni.
Konnirano maamarra hasidhu garinni tenne jiro doogimale ikkino garinni horonsidhanno harinshooti noohu.
Togoo assootinni kalaqamu jiro kiirotenni boodu manni woy maamarra calla seeda dirrara horonsidhanna wolootu horaameeyye ikkitukkinni heedhanno harinsho gatisatenna jirote hafanfarrenna gawajjamano gargarate qoqqowu deerrinni qulxu’mete jiro horonsi’rate amanyooti maa lawa hasiissannoro wodho qixxeessine haja la’annonsa bissara shiqinshoonni.
Muli yanna giddono la’annonsa bissanni kaajjinsheenna loosu aana hosiinsanni yine agarranni. Qulxu’mete jironke yannaasincho ikkitino hayyonni latisatenna horonsi’rate Abbaayyu garbi aana hananfoonni; Hawaasinna Lokka Abbaayyu garbirano hattonni yannaasincho hayyonni latisatenna horonsi’rate amanyoote hananfanniha ikkanno. Wolu kayinni duuchante woraddara baxxinohunni qooxeessaho way doorshi afamannowa baala loosidhe galtinori gate qulxu’me latisate looso hala’ladunni hananfoonni.
Lawishshahono Wonshi woradira kiirotenni 33 ikkitannoti loosidhe galtinori gate qulxu’me laashshinanni poonde no. Hulate, Wonsho, Bansa, Arbagoona, Shaafaamo, Daarra, Daarra Otilchoho, Shabbadiino, Haweela, Gorchenna woloottu woraddarano loosidhe galtinori gate qulxu’me latisate looso loonsanni hee’noonni. Loosidhe galtinorino poondetenni qulxu’me fushshitanni mini giddono horonsidhanni dikkoteno shiqishshanni eo afidhanni, horaameeyye ikkitanni afantanno.
Bakkalcho;- Woshshu dhibbi taraawo gargaratenna konninnino mannu gawajjamannokki gede gargarate ragaanni hiittoonni loonsanni hee’noonni?
Kalaa Tekle;- Woshshu dhibba qorqoranna gargarate loosi biironke la’’annoho. Konnirano tayxe dirinni Hawaasi quchumira afamanno woshshi baalanko kittiwaate uyne xaginsoommo. Xaa yannarano qoqqowinke deerrinni woshshu dhibba lowohunni ajisha dandiinoonni. Qoqqowoho saihu 2013M.D kawa macharaaraamu woshichi dhibbi malaati dileellino. Korkaatuno woshshu kiiro haammatte leeltannowa quchummate woshshu dhibba qorqoratenna xagisate looso garunni loonsoonni daafiraati.
Bakkalcho;- Qoqqowoho saadate jiro mageeshshiti afantanno?
Kalaa Tekle;- Qoqqowoho xaa yannara 2.9 miiliyone ale ikkitannoti goombillu saada no. Kuri giddonni 345 kume ikkitannori sirchonsa woyyeessinoonnireeti. Kunino gobboomu deerrinni sirchonsa woyyeessinoonni saada kiironni la’niro xibbuunni 11 anga amadanno. Gereewu 877 kumi ale, Meu 697 kumi, Lukkuwu 4 miiliyoone ali, 171 kumi diidu maate noonke. Kuri saadate jironkenni agarranni laalcho afi’rateno sirchonsa woyyeessate, fayyimmansa agaratenna sagalensa ikkadu garinni latisatenna shiqishate loossa aana jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho;- Gobbankera mitu mitu qooxeessuwara xaa yannara kalaqantino moollenni saadate sagale anje kalaqantanna la’nanni hee’noonnina Sidaamu qoqqowira saadate sagale ikkadu garinni no yine ammannanni?
Kalaa Tekle;- Sidaamu qoqqowira Lokka Abbaayu qooxeessira sa’u lame dirra moolle kalaqanteenna saadate sagale anje kalaqanteenna 71 saada geeshshi gawajjantino.
Xaa yannara gobbankera babbaxxitino qooxeessuwara kalaqaminori ninkewano kalaqamannokki gede assate saadate kiiro haammatte leeltanno qooxeessuwara saadate kiiro ajishshe saadate sagale taalu garinni iillitannonsa gede assate huwanyoote kalanqanni hee’noommo. Mittu mittunku loosi’re galinohu gatesi saadate sagalimmara ikkitanno hayisso latisanno gede assinanni hee’noonni.
Qoqqowu deerrinni xaa yannara Lokka Abbaayyu woradira 117 toone saadate sagale duunnanni magaazene minne hakkiicho duunne qixxeessinoonni. Konninnino iibbillu korkaatinni sagalete anje kalaqantuha ikkiro 5000 saadara 2 aganira itisate ikkitannote. Wolootuno gammoojje woraddara saadate sagale anje kalaqantannokki gede loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho;- Kalaa Tekle Jomba yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora qixxaawote kifile su’minni galanteemmo.
Kalaa Tekle;– Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Arfaasa 19/ 2014 M.D
