Faranjootu haaru dirinni xaphoomu ministirchi woshshatto harunsite babbaxxitino gobbaydi gobbuwara heedhannori Itophiyu ilamanna qansoota ikkitino daga gobbansa e’inoti qaangannite. Xaphoomu ministirchi woshshatto assi yannanni hanaffe gobba wosinase adhate ragu ragunkunni noose jironni qixxaawo assitannano huwantoonni. Batinyu gobbate qansooti gobbansa e’e qara quchuma lede qoqqowubbate qae qaensara afantanno.
Qoqqowubbano wosinnansa addi addi qixxaawo assite haadhinonsaha ikkanna diyaspoorootuno ama gobbansa jiro towattanninna boohaartanni fooliishshotenna addi addi qixxaawonni sayissanni no; Diyaspooru daga boohaaratenna gangalatate qoteho jironsa gobbansara fulo assite investe assatenni horaameeyye ikkitanno gedeno qoqqowubba injoo kalaqqannota coydhanna macciishshinanni hee’noonni. Konni ledo amadaminohunni xaa yannara Sidaamu Qoqqowira investimentete millimmo, investere goshooshate loonsanni hee’noonni loossanna baxxinohunni Diyaspooru dagara kalanqoonni injoo ma labbanno yitanno hajubba aana qoqqowu investimentete komishiine komishinerchi kalaa Zennebe Leggesehu ledo asinoommo hasaawa aanino garinni shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Xaa yannara qoqqowu giddo investimentete millimmo ma deerrira afantanno?
Kalaa Zennebe:- Sidaami giddo xaa yannara nooti investimentete millimmo albiwiinni lowo geeshsha woyyaabbinonna qinaawino garinni hadhanni no.
Tenne yannara babbaxxitino dani investimente giddo bobbanke afammeemmo. Kuri giddonni umihu giwirinnu handaaraati. Wolootuno rosu, fayyimmatenna industrete handaari widoonni lowo looso loonsanni hee’noonni.
2013M.D borreessantino kuuso la’nummoro, Mittu Zaytete ijaari Zayte gobba giddonna gobbaydi dikkora iillishate Hawaasi Quchumi giddo 1.7 Biliyoone birri fulonni qixxaawo assanni afamanno; sa’u yannara qoqqowu Pirezidaantichi safote kincho tuge saino. Layinkihunni 2.5 Biliyoone birra fulo assatenni Hawaasi hoccootu ijaara woyyeessine haaru garinni loosate qixxaawooti.
Kuri baala la’nanni woyte Hawaasi Quchumira nooti investimentete millimmo albiwiinni lowo geeshsha woyyaabbinote yee adheemmo. Konni gobbaanni Sidaami giddo noota investimentete injoo la’nummoro Sidaami giddo nookkiri dino yaa dandiinanni.
Investe assate dhuka afi’rinohu woy Teknoolooje saysa dandaannohu hee’rironna loosidhe galtino dagankera dhuka ikkannohu daanno woyte heewisiinse haa’ne injoo kalaqate assinanni hee’noonni millimmo danchate.
Injoo kalaqate loosi giddo mittu Sidaami giddo luphiima bunu jiro no; Sa’u lamedirra giddo Sidaamu Buni Itophiyunni sae kalqete dikkora shiqe gobbate deerrinnibaraarsha afi’re saino. Gobbara sonkanni laalchino konni bikkinni hala’lanni noota huwata dandiinanni.
Layinkihunni babbaxxino dani laalchi Sidaami giddo hala’le gobbara fula hanafino daafira tenne jiro faafiriku harinsho widira soorrine wolootaho lawishsha ikkanno garinni loosa dandiinanni garinni muli yannanni hananfe Sidaami giddo noo injoo horonsi’rate wo’naallanni hee’noonni.
Lawishshaho:- Yirgaalamete Giwirinnu Laalchi Qinaawo Paarke 298.5 gishshi baatto aana safantino. Giddose 152 sheede minate hendoonni. Xaa yannara 11 addi addi ijaari loosu aana afamannoha ikkanna Kuri giddonni mittu Awukaatote ijaaraati.
Awukaatote Zayte kalqete dikkora shiqishate loosidhe galtino dagawiinninna mittimmate loosi maamarrawiinni barru barrunkunni 54 toone Awukaato shiqinshanni loonsanni loosi jawaataho. Wolu Sidaami giddonni fulino dureessi malawanno Malawi paarkete giddo qinaawe dikkote shiqa hanafino; aanteteno kalqete dikkora shiqishate mixo amande loonsanni hee’noonni. Woluno ‘’Hebron Coffee’’ yinanni bunaati. Kunino Xaaliyu gobbanni dayno dureessaati.
Lamu roduuwi loossanni afantanno. kunino buna xeense daanke injeessine bulleetenni shiqishate harinshooti. Kuri baala la’nanni woyte Sidaami giddo bobbakkino dureeyye giddo giwirinnu handaari aana loonsanni kaayyo jawate. Egensiishshunna kakkaooshshu looso loonsiro konni aleenni dureeyye goshooshanna investimente halashsha dandiinanni. Luphiima loosu kaayyono kalaqantanno. Hattono Hawaasi Hoccootu Paarke Sidaami giddo jawa dhukaati yine adha dandiinanni.
Korkaatuno 54 ale ikkitannori babbaxxitino kampaanubba e’e loossanno yine hendoonniha ikkirono xaa geeshsha e’e looso hanaffinori 23 sheedubba callate. Kuri giddonnino Itophiyu qansichimma noonsari Sase callaho. Mannu wolqanna caabbichu qarri dino, ga’labbote qarri dino, gobba industereteno ikko giwirinnu laalcho laashshate injiitinote.
Tini baala injoo heedhurono garunni horote aana dihossino. Sidaami giddo noota tenne baala injoo garunni horonsi’ra dandiiniro lowore loosa dandiinanni.
BAKKALCHO:- Xaa yannara qoqqowo eino diyaspoori gangalate calla higatenni sainohunni qoqqowu giddo investe assanno gede kalanqoonni injoo ma labbanno?
Kalaa Zennebe:- Xaphoomu ministirchi woshshatto adhite daggino diyaspoorooti gangalatte calla higa dinonsa. Aleenni xawisummo injoo horonsi’ra hasiissannonsa.
Noo injoo garinni umihunni Hawaasi Quchuma kaima assino garinni addi addi handaari aana bobbaha dandiitanno. Konni daafira dayno wosini jironsa dune investe assanno gede injoo kalanqoommo. Lawishshaho:- indestrete paarkuuwa giddo noo injoo, looje, boohaarranninna gangalatu base lawinori aana hasattote garinni loosa dandiinanni.
woluri baxxannori Sidaami Qoqqowi baalanti ilama heedhanno qooxeessa ikkasi kaiminni ga’labbote widoonnino qarru nookkihura baalunku handaari aana bobbanke loonsiro gummaa’ma dandiinanni qooxeessa ikkase kaysate hasi’reemmo.
BAKKALCHO:- Qoqqowoho noo Investimente qooxeessu wedellira loosu kaayyo kalaqate widoonni noose injoo mageeshshaati?
Kalaa Zennebe:- Investimentete giddo pirojektubba shiqqanno woyte illacha tunge keeno assine adhineemmoti jawiidi horo loosu kaayyooti. Investimente hala’litanno woyte loosu kaayyono hattonni hala’litanno. Konnira bobbakkanno investimentenni loosu kaayyo kalaqateeti illachinke.
Lawishshaho:- investimentete, giwirinnunni, dagoomu owaantenna konisitraakshiinete handaari aana pirojektubba bobbakkanno woyte illacha tunge loonseemmohu seeda yanna loosi hajo aanaati. Tayixe diro calla seeda yanna hajo aana loonsanni investimentete loosinni 24 kume ali wedella loosu giddora eessate mixo amande loonsanni hee’noonni. Kuri giddonni Hawaasi Quchumira babbaxxino daninni seedanna harancho yanna looso kalaqa lainohunni industrete handaari aana Lame aganna giddo assinoonni millimmonni 3900 wedellira seeda yanna loosu kaayyo kalanqoonni.
Xa hee’noommo yannanni seeda yanna loosi pirojektubba aana illacha tunge loonseemmo loosinni hendoommohunni aleenni loosu kaayyo kalaqama dandiitanno yitannota hedote giddo worre illacha tungeemmohuno loosu kaayyo kalaqate aanaati. Dagganno investimenteno dagge calla hadhannota ikkitukkinni loosu kaayyo kalaqqannota, woleho rosiissannotanna heewisiisse woshshitannota ikka hasiissanno.
Konni daafira heewisiinseenna loosu giddora e’no yine la’nanni woyte investimentete millimillo nookkiha lophonna loosu kaayyo diheedhanno. Muli yannanni Maggarra Waarra Xawira 8.75 gishshi baatto aana 27 Miliyoone Ameeriku Doolaarenni fulo assinoonniti siwiilu pirojekte looso hanaffino. Tenne pirojekte giddo calla Lamalu Kumi geeshshi wedella loosu giddora eessate mixi’noommo.
Wolootuno Hindetenni, kooriyunninna Israeeletenni bobbahate hasatto noonsari ko garinni shiqqanni no. kuri pirojektuwa qoqqowo e’anno woyte loosu kaayyo kalaqate amandoonni mixo guma gansiisa dandiinanni. Konni daafira investimentete koyishsha assinanni woyte koyishshu giddo dagge loosu kaayyo kalaqate bikkansano keenatenniiti.
Loosu kaayyo kalaqannokki dureessa investerete yine woshsha didandiinanni; korkaatuno loosu kaayyo heedhannokkiha ikkiro wolu garinni lopho didagganno yaate. Konni daafira investimentete millimillo lowo geeshsha jawaaata ikkituro loosu kaayyo widoonni xaaddanno mitiimma tidhantanno.
Konni albaanni mitiimma ikkite keeshshitinonketi seeru gufooti. Konni alba investimentete harinsho kaajjisha lainohunni sa’u yannara worroonni wodho no; baatto ma garinni sayinsanni?, sayinsirono mageeshshi yanna horonsi’ranno?, hiittoonni gashshinanni?, shiqishannohu ayeeti? yitanno hajubba qoqqowu mootimmanni wodhote kiiro 17/2014M.D nni kaajjite saino.
Mitte baadiyyete baatto hiitto assine qixxeessinanni? hiittee yannanni hadhanno? aanteteno hiitto assine sayinsanni yitanno hajo aana illacha tunge loonsanni hee’noonni. Konni alba mitiimma ikke keeshshinore tenne wodhonni seedhineemmo daafira huxxine keeshshiishate kaayyo di uynanni yaate.
kaayyo uynannikkihu loosa hasidhanno wedelli no; layinkihunni loosu kaayyo kalaqeemmo jiro nooe yaanno dureessi dayro kaayyo aa dandiinanni injoo noo daafira konni albi harinsho garinni fano assine keeshshiinshikkinni mommoddo nookkiha konni alba mitiimmate gede ikke keeshshino qarra xaawatenni latinohanna jiroo’minoha hattono jawaatino qoqqowo kalaqate mixo amande loonsanni afammeemmo.
BAKKALCHO:- konni alba qoqqowu giddo adhitino baatto fano keeshshiishshinorinna mixonsa gobbaanni loossinori aana adhinoonni qaafo heedhanno?
Kalaa Zennebe:- Sa’u yannara baatto investimentete adhite seeda yanna loossukkinni huxxite keeshshitinore bande qaafo adhine sa’noonni. 36 ikkitanno Pirojektuwara goofimarchu qorowo uyne sa’noommo; hattono 11 pirojektuwa aana qaafo adhinoommo. Xaa yannara Hawaasi Quchumi giddo noore lendeenna 24 ale ikkitannore qaafo adhate hajo la’anno bissawa shiqinshe keenatenna wodhote garinni la’’ate mixo amande hee’noommo. Konni alba seeru wodho korkaatinni taxxi yee keeshshino baala woyyeessatenna jawaattino owaante aate qixxaambe hee’noommo.
Qoqqowu deerrinni baadiyyete baatto sayinsanni wodho 17/2014 M.D fulino seeru xuruuri gede assine baattote amadooshshinna loosu aana hosiisate aana qajeelshano uyne aantete kaajjinshe ha’nanni. Konni giddo bandanniri hee’ranno.
Lawishshaho:- industre kaase looseemmo yaannohu mitu mitu hajacce Lee agana keeshshannohu hee’ranno.
Baxxino korkaatinnino gobbaydi soorro xaaddara dandiitanno. Konni gobbaanni huxxine seeda yanna fano sayinsanni harinsho heedhannonkekkitanna loosa dandaannohura saysate mixo amande hala’lado looso loosate qixxaambe hee’noommo.
Tenne millimmo giddo tayxe diro konni albaanni babbaxxitino qooxeessubbara leeltino foonqe taashshine qoqqowu garinni fulino lallawinna wodho garinni aantino yannara kaajjinshe loonseemmo. Wodhonna seera agadhino garinni loosate qixxaambe hee’noommo.
Konni alba birokraasete yinanniri seeda yanna hodhinanni keeshshate mitiimmubba no; tenne harinsho gatisate wole qoqqowubbanni rosicho adhate wo’naalloommo.
Lawishshaho:- Addis Ababu Quchumi investimente hiittoonniiti halashshannohu?, Amaarunna Oromiyu Qoqqowubba investimente hiittoonniiti halashshitannohu yaannoha daa’’ante afi’noommo xiinxallo kaiminni investimentetenni woyyaawino qoqqowo kalaqate ha’nanni hee’noommo harinshonni Sidaami giddo woyyaawinori noota gobboomu deerrinni afansha uyne sa’noonni.
Assinanni hee’noonni millimmono jawaata ikkase egensiinse sa’noonni daafira xa noo millimmo ko garinni kaajjite suffuha ikkiro Sidaami Qoqqowo wolootuno rosicho afidhannoha, latishshaamonna investimenteno injiino qoqqowo kalaqate loonsanni hee’noommota xawisate hasi’reemmo.
BAKKALCHO:- Investe assate qoqqowo dagganno dureeyye taalonna suwashsho ikkino laooshshinni haa’rate widoonni foonqe noota konni alba koffeenyu ka’’anna macciishshinannina; dagganno dureeyye coimmatenni haa’ne bobbaasate widoonni noo ha’rinsho muishshunninna mallaadatenni keeraa’mitinote yaa dandiinanni? tenne aana noohe hedo maati?
Kalaa Zennebe:- Investimentete ha’rinsho giddo jawiiditi rakkinota, coittenna keeraancho anganni soqqamate. Soqqamate amandoommo ha’rinsho giddo mitte qoqqowu gashshooti irko hasiissannonkehu mittu woxu ledo xaadanno baychi noonke; hajo umosenni Onilaynete hayyonni gumuleemmoha ikkiro kayinsanni mitiimma hee’ra hooggara dandiitanno.
Mittu dureessi daanno woyte adhe daannorichi maati? sokkosi hiittoota ikka hasiissanno? hiittoonni keenamanno yitanno hajubba onilaynetenni xa’manno.
Tenne owaante afi’ranno kaayyo kalaqate millimmote aana hee’noommo. Konni gobbaanni quchumu baattowa danganni woyte quchumu baatto Lamu garinni sayinsanni. Umiti, 721/2004 M.D fulino baatto sayinsanni lallawi wodho garinniiti. Tenne wodho Liizete lallawa yinanni. Liizete lallawinnino baatto Lamu garinni sa’anno.
Umiti, hasattote garinni saysate qaraxunna heewo nookkiha loosanno gede assinanni ha’rinshooti. Layinkiti heewotenni qeelihura sayinsanni harinshooti. Konni gobbaanni noo injoo horonsi’re baxxinohunni biifado qooxeessa kalaqe looseemmo yaanno dureessi hee’riro heewisame adha dandaanno.
Tini hajo jeefantannohu quchumu konistiraakshiinetenna minnate latishshi biiro widoonniiti. Investimentete biiro adhitannohu investimentete sayinsanni ha’rinsho aana kalaqantanno mitiimma gatisate aanaati. Tenne aana halamme loosate ledo amadaminohunni kalaqamanno qarra gatisate hajo la’annonsa bissa ledo halamme loonsanni hee’noonniri no.
BAKKALCHO:- Dureeyye investe assitanno qooxeessira heedhanno teesaano duucha woyte looso hananfihu gedensaanni babbaxxitino mitiimmara aamantanna huwantannina konne qarra tirate maa Assini?
Kalaa Zennebe:- Mitte investimente shiqqanno woyte Lame hajo heewisiinse la’nanni. Konni alba investimentete mayimma buunxikkinni bobbaansoonni pirojektuwa aana mommoddo kalaqantinota huwata dandiinoonni. Mitte investimente kaasanturo qooxeessu daga aana kalaqqanno mitiimma lainohunni qooxeessu agarooshshinni handaaru egennaami xiinxallo asseenna qooxeessaho qarra abbitannokkita buunxihu gedensaanniiti saysate wo’naallannihu. Sa’u yannara kaasantino investimentubba aana foonqe noota la’noommo.
Konni gedensaanni bobbakkanno dureeyye togoo qarra kalaqqannokki gede illacha tunge loonsanni. Lawishshaho:- Yirgaalamete Chippudete Ijaari 400 ale ikkitanno qooxeessu dagara loosu kaayyo kalaqinoho. Xaa yannara 400 Miliyoone ale kuuso borreessiisino. Ikkollana, Faafirikunni fulanno ishini korkaatinni qooxeessu dagara mitiimma iillitino. Konninni harunsite insano ishine wirro qolte horonsi’rate halashshote xa’mo shiqishshino; harinshotenni tirreemmota ikkitanno.
BAKKALCHO:- Xaa yannara cancishaano HWHT gaamo gobbate luphi yino deerrinni investimentete aana gawajjo iillishshino.
Mittu handaaru sooreessi garinni wirro gatamarre albiwa qolate hiittoo ha’rinsho harunsa hasiissanno yite hedatto?
Kalaa Zennebe:- Cancishaano gobbate aana iillishshino gawajjo luphiimate; baxxinohunni Amaaru Qoqqowira iillitino hunonna gawajjo lowo geeshsha dadillissannote. Kayinnilla noo dhuka kaajjishi’ratenni Itophiyu daga mitto ikkite shitaranna huntara daggino wolqa qeelte sa’ino.
Aantetenni gawajjantino qooxeessubba gatamarre biifinse albiwa qolate assinanni hee’noonni sharro ledo amadaminohunni qoqqowu massagaano sa’u yannara qooxeessu geeshsha marte irko assite higgino. Xaano halamme loonsiro diinu cigile badhe qola dandiinanni. gawajjantino investimentenni batinyu qansooti luphi yino qarrira reqeccaabbino.
Togo assitannore uminsa daga fulte hanqite uurrisanna Itophiyu daga biso ikkite uurra hasiissannonsa. Xa Amaaru Qoqqowira wirro gatamarate assinanni hee’noonni millimmo jawaata ikkase kaiminni billaallisara dayno diini badhe higino daafira investimente halashshate looso kaajjinshe loonsiro soorro dagganno yine hexxo assineemmo. Mittu mittunku qansichi Itophiya mitte hedonni, mitte wolqanninna mitte anganni wirro gatamarreemmo yitanno ajuuja beeqqaano ikka hasiissannonke.
BAKKALCHO:- Oottonke hala’ladu xawishshira lowohunni galanteemmo.
Kalaa Zennebe:- Anino galateemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Arfaasa 12, 2014 M.D
