Qiddist Gezaheny
Sa’u lamalara babbaxxitino seeru seejjamaano kissensa muranteenna tidhantinoti qaangannite. Konninnino kissensa murantino seejjamaano
1. Kalaa Sibihaat Nagga
2. Baabba Qiddusaan Negga
3. Kalaa Abbay Woldu
4. Kalaa Abdi Zemu
5. Dukko Mulu Gebregzaber
6. Dukko Kiroos Hagoos
7. Kalaa Jewaar Mehammedihunna isi mazgawira kassasantino baali
8.Kalaa Iskindir Naggihunna isi mazgawira kassasantino baali
Tenne hajo lainohunni farcote ministrchi Dokter Gedeyon Ximootewosihu aanino garinni xawishsha uyno.
Umihunni maaro, gatona yaanna kisse kaysa yinanniri Sasunkurichi lowo geeshsha babbaxxitinnoreeti. Babbaxxitino harinsho noonsareeti. Maaro assinannihu seera fushshitannori woyi dagate rqiwamaano amaale mineeti. Tinino umise harinsho afidhinote; Maarote lallawa lallambeennaati maaro assinannihu.
Sa’’ote woy gatona yinannita kayinni sa’’ote boorde amaalenna hedo garinni gobbate Pirezidaante uytannote. Konni daafira tenne lamala giddo assinoonnihu maarono ikko sa’’o woy gatona yaa ikkikkinni kisse kaysate woyi kisse murate. Kuni ikkannohuno kisse shiqishshino bissanni woyi mootimmate muro garinniiti.
Hiittenne yoote mini yekkeeronna kissete harinsho aana uynanni loosu gumulsiisaano woyi mootimmate muronni kisse kaysa woyi mura dandiinanni; tenne lamala giddo assinoonnihuno konneeti. Togo assinoonnihuno kissensa kayinsoonni mannoota lamu garinni la’’a dandiinanni. lamu mazagawinni kassasantino mannooti kisseeti kayinsoonnihu. Kuri lamunku mazgawi aana kassasantino mannooti qarunni babbaxxitino poletiku paartuwa massagaanonna luphiima kiiro amaddanno harunsaano noonsa yine hendanni mannootaati.
Insa kisse ka’anno gede assinoonnihu anfinte gede muli yannanni gobboomu amaalete komishiine hasiissanno yine ammanne gobboomu amaalete komishiine uurrinsoonni. Muli yannannino gobboomu amaalete harinsho hanaffanno yine hendanni. Tenne gobboomu amaale harinsho beeqqisiisaanchimmanna hanqafaanchimma halashshate hattono
ba’rete adhamooshshe gumma’ma gotti assate yine sayinsoonni mu’rooti. Konni alba hinge hinge xawisate wo’naalloommonte gede gobboomu amaalete harinsho mitte gobba dhagge giddo mitte hinge xaaddanno harinshooti. Xaa geeshsha gobbankera hala’ladonna baalanka beeqqisiissinota gobboomu amaalete ba’re harinse di egenninoommo. Konni daafira aanne harinseemmo ba’re lowo geeshsha beeqqisiissannotanna hanqafaancho hattono baalanti dagoomu bissa riqiwammoommo woyi beeqqinoommo yitannota ikkitanno gede hasi’nanni. Tenne buuxisiisateno mootimma hadhino xeertinyinniiti tenne kisse kayinsoonnihu.
Wole widoonni dokter Debretsiyon Gebremikaeeliuu mazgawira kassasantino batinye kasassasamaano mereerinni Lewu kassasamaano kisse kayinsoonni. Kuri lewunku mannooti kisse qarunni kaysa hasiissinohu luphiimu fayyimmate qarri noonsarenna dirunnino jawoo’mitinore badatenni hattono mannoomittetennino la’ne yannate geeshsha kuri mannooti kisse kaynsara dandiinoonni. Konni daafira hedote kaimi konne lawanno.
Konni mazagawi aana kassasantinori batinye kiiro noonsare, ola massagginorenna poletika massaggino mannooti hattono tenne ikkito aana beeqqo assitino yinoonni uurrinshuwano kassasantino. Tenne hajo aana mittu aleenni ikkitinori kissete mazgawubba no; uurrinshu loosu gumulsiisaano komite miilla ikkitinokkiri dirunni xiibbinorinna luphiima fayyimmate mitiimma noonsari callu kisse murantanno gedeeti assinoonnihu. Konni daafira wo’mante mazgabba kisse ikkikkinni kaynsoonnihu kuri mannooti kisse callaati; Tenne huwata hasiissanno. Gobboomu hasattono qarunni mannoomittenna shooshanqe leellishshannota ikkinnina konninni baxxino garinni la’nanniha di ikkino.
Garunni huwata hasiissannonkeri xa hee’noommo akati uurrinshunniha di ikkino. Luphiima gawajjonna gaance kalaqqino kipho xaaddinonke. Tenne kipho albaanni soorrote harinsho aana hee’noommonkanni. Gobbuwa kiphotenna kiphote caakko aana heedhanno yannara rosaminohu farcote amanyooti garunni kalaqamino qarrira kaimunni tiro aate didandaanno yine ammannanni yannara reekkotenna haaroo’mate farco horonsi’nanni yanna heedhanno. Konni daafira xa ninke gobbarano yannate noo akatinni mittu hedote giddo worroonni coyi konneeti.
Layinkihunni baalunku anfummmonte gede gobbankera qara ikkitinonna gobboomu sumiimma hasiissannonsa hajubba aana xaa geeshsha ilamatenni ilama tareessino garinni sumuu yaa didandiinoonni. Sumuu yaa hooga poletiku mannootiwa leeltanno; dagoomu giddono luphi yite leeltanno. Konne qarra tidha dandaa hoongironna gobboomu sumiimma abba hoongummoro xaa geeshsha sa’nanni dangoommoti kiphotenna shettote harinsho suffe dagganno ilamarano taraabbannota ikkitanno.
Tenne fooliishsho cufa noonke yinummoro kayinni qorichunna rabbate farconna harinsho harunsinanni calla iillineemmowa ikka hoogara dandaanno. Amaaletenna hasaawaho yanna uyne qara ikkitino gobboomu hajubba aana woyyaabbino sumiimma dagganno gede baalanta dagoomu bissa beeqqisiisino hasaawa assa gobbate mittimmanna sufo agarsiissannotanna qarunni hasiissannota ikkase huwata hasiissanno. Ko garinni gobboomu sumiimma kalanqe sa’u sase dirra giddo calla ikkikkinni hakkuyi albaanni xaaddinonke miico, mannoomittete qoosso xiiwonna labbannota jajjabba hajubba haaroo’mate reekko farco hanqafonni tirate sharro assineemmoha ikkanno.
Bakkalcho Arfaasa 5 / 2014
