Mitte gobba daga dagate gede baxxitannota assannoseri gutu dagoomittete balchoomma heedhannose. Tini balchoomma babbaxxitino ilamanni dirrate mereero shota gede woy luphi yite leellate kaayyo xaaddannonsa. Horontannino hawante ba’annorino hee’ransa huluullissannota di ikkitino.
Ilama yannansa garinni, yannansara baalanka sumuu assiissanno hedonni adhantanno; kuni halaali luphi yitinore uminsahu dagoomittete balchoomi noonsa daga lowo geeshsha gawajjitanninna xe’inore assitanni afantannota kalqoomu ikkito ikkitunkunni hosse galtino. Qarru kalaqino ikkitonnino dagoomittete sarraaqi giddora e’ino dagano shiima di ikkitino.
Kipho qeelletenni jeefisate assitannohu cinca gudisiisanno oli wole widoonni gobbaydi gibbuwa anga noonsare ikkansanni roore anga gobbuwa waaga baatisiisatenni sainohunni sufo noo tiro kalaqinoha di ikkino. Konni gobbaanni gaancetenni gatisate millissanno gobbuwara uurrinshunnita e’’ote bue kalaqa hasiissanno.
Gobbankera techo lede albi yannara harinsoonni oli ko halaali gobbaanni ikkitinore di ikkitino. Albi yannara wolaphote su’minni ha’rinsoonni olano ikko techo cancishaano HWHT gobbatenna dagate aana fantino oli gobbaydi gobbuwa anga hala’lite leeltinoho.
Ikkito Itophiyimmate ayimma uddidhanno gede assatenni gobbaanni Itophiyu daga kalaqqinota di ikkitino. Ikkitote badheenni dhaggete diinnanke lede qooxeessunni horonsi’raano ikkate kalaqamu qoosso noonsa gede kiirtannorinna konneno hiikkunni doorshinni gumulsiisate badhera higgannokki wolquwa hanqafantinote.
Mitootu ola gobba diigate seeda yanna halchonsa halaale assate dancha hedeweelcho gede assite adhitinotenna konnirano assa dandiitannore baalankare assate lipheessu fooliishsho noonsakkireeti. Wolootu kayinni gobba horonsara yite diigatenni badhera yitannokkirenna albi dhaggensano tennenni kaajjishshannoreeti.
Konni garinni mootimma gobbate mittimma sufisiisate konni aleenni sufo noo keere halashshatenni gobboomu jireenya halaale assate hadhanni noo doogo umihunni dangoommo doogonni, layinkihunnino dangoommo kiphote hawwunaatinni hegerera fulate konni aleenni gobbaydi wolquwata xawo ikkitino anga murre hoolate jawa dhuka kalaqqannote.
Mootimma gobbate mittimma sufisiisate, kiphote hawwunaatinni hegerera fulate adhitanni noo qaafo dhuka kalaqqannote Gobbooma sumuu assitannokki bu’a gobbaydi anga nookkiha hanqafaancho ikkino hasaawinni tirateno ikko hasaawu wo’munku handaari riqiwaanchimma afi’ranno gede konni alba kalaqantino kipho korkaatinni seeru hundaanni afantanno mannooti kisse muratenni sa’’otenni tirate halaali konni dhaggete tunceenyinni mitte dhaggete ikkitooti.
Gobba gobbaydi kalqera cufote yine hendanni yannara annuwinke xaaddannonsata gobba danote aana tugganno kipho biilloonyunna mittu manchi afamishshinni gobbaanni gobba sufisiissara dandiitanno gobboomu saotenna araaru doogganni tirtanna huwantoonni.
Kurino ninke Itophiyu daga dagate gede luphi yitinore gobba danote aana tugganno qarrubba tirate dandissanno balchoomma afi’noommore ikkankera xawishshaho. Dhaggenke giddono kuri balchoomma jawa baycho amaddinore gobboomu biinfillenkeeti. Dagate gedeno ayyanaamenna budillaancho balchoommankerano kaimaho.
Gatona yaa gatona yaannohu akati aaninni kayinsanniha ikkinnina gatona yaamamannohu ayimma aana uurritannota di ikkitino. Gatona yaate gatona yinannisihu assootisinni kalaqino xissonni roorre afama xa’mannoho. Kunino qole worbimma xa’mannohanna afuunni sainohunni leeltino murciraanchimma hasi’rannoho.
Itophiyimma gatona yaate ledo mittoonsine dirrate kullanni dangoommoha, gatona yaa afiinkera shotino daafira woy ayimmanke suude xawise leellishate di ikkino; qaalu badheenni noo xisso xissammenna xissote jawimma huwanteeti. Tenne xisso giddoonni saino annuwanke qaagatenninna xisso sa’’ate cinca kalaqatenniiti.
Ninkeno annuwinkere halaalu ooso ikkate; qaale halaalunninna ammanamatenni coy’rate qaalu badheenni noota luphi yitino xisso xissamanna xissono cinca hasiissannonke. Konni gobbaanni ilamate gede qaalu kao lallawate xisso duqqate dandiissanno cincanna konnirano meessaneeto fajja hasiissannonke. Konneno gobbate sufo noo keeriranna horora yine assate mudha worbimmate aliidi worbimmaati.
Bakkalcho Arfaasa 5 / 2014
