Amsaalu Felleqe
Sidaamu Qoqqowi Shabbadiini woradira, Bonoyya Miridde olliirati ilaminohu. Lophosi kayinni Booni gaangaawinna Hulate woradiraati. Dirisi rosoho iilli yannarano umikki dirimi rososi 1ki– 8ki kifile geeshsha Hulate woradira afamanno Gadaama umikki dirimi rosi mine harunsino. Layinki dirimi rososi kayinni Alatta wondo 2ki diriminna qixxaawote rosi mine harunsi gedensaanni jajjabba rosu uurrinsha deerrinni uynanni rososi kayinni Gondarete yuniversitetera Faarmaasete ogimmanni qajeele umikki digiresi 2002M.Dra Ella aganira maassame aaninohu Maaju aganira albihu Hawaasi fayyimmate xaawira xaahu kayinni Adaare hospitaalera xagichu ogimmanni looso hanafino. Layinki digiresi kayinni ‘’Development Management’’ rosu golinni Hawaasi yuniversitenni maassamino.
Ledotennino rosoho noosi jawa hasatto kaiminnino wolu rosu golinni ‘’Public Health’’ woy Dagoomu fayyimma handaarinnino hattonni layinki digirenni maassamino. Loonsanni loossa handaarinni gumaamo ikkate duuchu daninni hala’lado egenno afi’ra hasiissanno yaannohu kalaa Zemeni; xaa yannara kalqoomu afansha afidhino dippilooma amadate onlaynetenni (online) rososi harunsannoha ikkanna Miinju handaarinni ‘’Economics’’ rosu golinnino rososi harunsanni egennosi woyyeessi’rate wo’naalanni afamanno.
Adaare Hospitaalera ogimmatenni calla ikkikkinni xaggate kifile sooreessano ikke owaatinota kulanno. Honse agannara hakkiicho loosi gedensaanni seeda dirrara loosinohu Hawaasi Quchumi Fayyimmate Biddishshira fayyimmatenna fayyimmate ledo xaaddanno owaantenna giwaate isilanchimmanna qorqorshi loosu harinsho massagaancho ikkeeti. Kuni handaari hallanya fayyimmate uurrinshuwara fajjo aa, qorqora, dagoomaho shiqinshanniti xaphooma owaantenna giwaate isilanchimmansanna deerransa agartinore ikkansa harunsinanninna qorqorranniho.
2010M.Dnni hanafe kayinni Itophiyu Xaggate Shiqisho Ejense Hawaasi Sini Loosu Ha’risaancho ikke loosanni afamanno. Kalaa Zemen Leggese yaamamanno; Itophiyu Xagichu Shiqisho Owaante Wodiidi Itophiyi Kilaastere Qineessaanchonna Hawaasi Sini Loosu Ha’risaanchooti.
Kalaa Zemen Leggesehu Itophiyu Pireesete Uurrinsha, Bakkalcho Gaazeexi wosincho ikke ledonke assino keeshsho aananno garinni qineessine ki’ne nabbawaanonkera shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna ikkita’nera halchinummo.
Bakkalcho;- Maatekki giddo lophitto garanna techo iillootto deerrira iillate maatekki irkonna umikkinni assitanni saootto wo’naalshino hiittoohoro xawisinke.
Kalaa Zemen;- Anje’yanni maate’yara soqqamanni ayno anjesinni minisi giddo maatesi owaatanno garinninna loonsannireno kaa’lanninsa saoommo. Baxxinohunni kayinni ama’ya loosunni kaa’leemmosen kanni. Rosi’yanni xiiwe ha’reemmo gede maate’ya irkonna harunsono jawatenkanni. Maate’ya danchu amanyootinni quxame lopheemmonna rosi’yanni gumaamo ikkeemmo gede halchonsanna irkonsa jawa ikkitinohurano insa hasidhanno garinni techo noommo deerrira iilloommo yee ammaneemmo. Heeshsho’ya giddo lowonta tashshi assannoeri kayinni manna kaa’late. Manchi beetti qarrira mala kalaqatenni qarru tidhameenna la’’a halcheemmo; duucha yannarano wo’naaleemmo.
Anje’yanni layinki dirimi roso’ya gudummo gedensaanni hasatto’ya maandisimmate (engineering) rosu golinni rosateetinka. Xa noommohu fayyimmate rosu golira hasi’re ikkikkinni hedeweelcho gaamame eoommo. Ani Injineringete handaarinni qajeela hasi’reemmohura soorri’rateno lowonta wo’naaloommo; kayinni gaamamoommo yuniversitera ani soorri’rate hasi’reemmohu rosu goli nookki daafira nooe doorshi umo’ya ammanchiishe roso’ya hanafatenka. Xaphoomunni anje’yanni maate’ya kaa’la hasiisannoere kaa’lanni; garunni soqqamanni maate’yano hasiissannoe irko baala assitannae danchu garinniiti yanna adhe nabbawanniiti rosi’yanni techo noommo deerrira iilloommohu.
Dandaamie garinni manchi beetto kaa’latenna qarrubbate mala kalaqate hasatto’yano anje’yanni hanafe nooete; xaano, albillichono suffannote.
Bakkalcho;- Heeshshokki massagatto hayyonna manchi beettira assatto soqqanshonni macciishshamannohere hiittoonni xawisatto?
Kalaa Zemen;- Ani heeshsho’ya giddo umihunni danchumma loosa hagiirsiissannoe. Mittu manchi heeshshosi giddo ikka hasiissannosi yee ammaneemmohu wolootu mannira danchumma heda, danchummatenni irkisanna qarru kalaqamanno woyte qarra tirranni hayyonna mala kalaqatenni qarru tidhameenna la’’ate. Xa noommohu loosi’ya handaarino roorenka manchi beetti qarra tirate dandiisannowa ikkinohura lowonta tashshi yaannae hagiirraamo ikkeeti loosanni noommohu.
Roso’ya gude umi yannara looso hanafummo yannarano dagoomu fayyimma aana qarra ganannori noota huwateemmonkanni. Kunino seeri-male ikkino garinni hiikkiinni daynohoro anfoonnikkiha kontirobaandetenni dikkote shiqinshanni xaggaati. Woluno hattonni mite mite hoteellana sagalete minnara horonsi’nanni sagalla; buddeenu, horonsi’nanni yannansa sa’inore sagalimmate hosiisanna lawinore laeemmo daafira togoori dagoomu fayyimma danote tugganno assootubba lowonta bidhachishshannoehura mala kalaqate kaayyo afi’roommo daafira lowonta tashshi yaannoe.
Konnirano umo asse looso hanafummo handaarira hee’re noo qarrubba seekke laeemmonkanni. Dagoomu fayyimma aana qarra gantanno assootubbano duucha yannara tuncu yitinoe. Handaarunni kuri duucha seeri-male assootubba laeemmo woyte goxichu diadhannoe. Korkaatuno manchi beetti fayyimma hooganno gede assannori kalaqamiro qarru mittunna lamu manchiha calla di-ikkanno; duuchanka daafannoha ikkara dandaannohura gawajjo lowo manna kissannota ikkitara dandiitanno. Dandaamie garinnino handaarunni kalaqantanno qarrubbara mala kalaqanni qarrubba tirantanno gede wo’naalanni keeshshoommo.
Xaa yannara loosanni noommo handaarinnino xaggate shiqisho hajo xaa daganke qarra tirtinota di-ikkitino. Qansootu fayyimma woyyaabbanno gede, dhiwante fayyimmate uurrinshuwara goxxe xagisidhanno manni garunni xagisidhe hurte fultanno gede xagga shiqa hasiissanno. Manchi beetti fayyimma agarantanno gede assate qeecha fuleemmo basera noommohura xaa yannara umi’yannino ikko uurrinshate gede handaarunni dancha guma maareekkisiinsanni hee’noommohura heeshsho’ya giddo lowonta tashshi assannoe.
Bakkalcho;- Roorenkanni baadiyyete dikkuwara xagga anfi gede reqecci assine karre hirranna la’nanni; hidhitanno mannootino ‘’xagichu mine marre xa’minummoro dino yitannonkehura konniichinni hidhinummoro woyyannonke’’ yitanna macciishshinannina konni ledo amadisiisaminohunni xaggate shiqishonna dagate heeshsho hiittoonni xawisatto?
Kalaa Zemen;- Fayyimmansa buuxantino dagooma kalaqate xaggate shiqisho hee’ra hasiissanno. Xagga shiqisho hoogguro fayyimmate uurrinshuwa uytanno owaante guuta di-ikkitanno. Gobbankera noo akatano la’nummoro xagga shiqisho anje hee’ra xaa geeshsha dagoominkera dawaro afidhinokki xa’monna tiraminokkiha danchu gashshooti qarra ikkeeti noohu. Xaggate shiqisho aana noo qarrubbanna foonqe noowano bande la’’a hasiissanno hajooti.
Gobbate gede la’nummorono gobbankera hasiissanno xagga hasi’nanni garinni dilaashshinanni. Xibbuunni 85 anga ale ikkitanno xagga gobbaydi gobbuwanniiti hirranni eessinannihu. Gobbate giddo xagga laashshitanno uurrinshuwa kiirotennino shiimate; hasi’nanni garinni xagga laashshitanni shiqishshannore di-ikkitino. Ninke uurrinshano xagga dilaashshitanno. Uurrinshanke xagga gobbaydinnino ikko gobbate giddonni hirte mootimmate fayyimmate uurrinshuwara shiqishshannote.
Gobbaydinni xagga hirante gobbate giddora dagganno yannara lowori daafursannori xaadanno. Xaggate shiqisho xaadooshshi hanafannohu fayyimmate uurrinshuwanniiti. Fayyimmate uurrinshuwano balaxxe hasidhanno xagga dananna batinye bada noonsa. Lawishshahono kaysate Borrichunna Hulate qooxeessuwara hasiissanno xagga taalo ikkino garinni hasi’nannita ikka hooggara dandiitanno. Qooxeessuwate diilallote akati garinni, lawishshahono Shekkeere hala’lite batidhino qooxeessuwa heedhanno; nookki qooxeessuwano heedhanno.
Konnira fayyimmate uurrinshuwa hasidhanno dani xagga baddu gedensaanni diru dirunkunni mageeshshi xagga hasiisannonsarono batinye afanna himana dandaa noonsa.
Gobbankerano ikko qoqqowinke deerrinni fayyimmate uurrinshuwankera qinaawinohu xaggate massago amanyooti (Integrated Pharmacy Logistic System) kaajjado di-ikkino. Fayyimmate uurrinshuwa xaggate batinyenna dana, barrunni, aganunni, diru giddo mageeshshi xagga horonsidhannoro, angansara mageeshshi xagga nooro, ledotenni hasiissannonsa xagga mageeshshaatiro tajensa garunni maareekkite amadate hayyonsa laafate. Handaara egennotenninna ogimmatenni massagate ragaanni foonqe leeltanno.
Kunino yaa fayyimmate uurrinshuwa xagichu shiqisho uurrinsha ledo xaadisannonsari lowori no. Konnirano fayyimmate uurrinshuwa haja la’annonsa bissa gede loossa garunni loosa hoogguro xaggate shiqisho qarri hasi’noonni garinni tidhamara didandaanno. Wolu garinnino fayyimmate uurrinshuwa xaggate hidhora ikkado baajete amadate ragaannino foonqe no. Xagga ninke uurrinshara dagganno yannarano uurrinshanke xaggate shiqisho hasatto wonshate umise gumulsiisate dhuki foonqe leeltanno.
Itophiyu Xaggate Shiqisho Ejense fayyimmate uurrinshuwata xaggate hasatto xa’ma gamba assite xa’mote garinni hasiissanno xagga batinyenna dana baddu gedensaanni xagga hirtanno yannara babbaxxitinori qeechu noonsa bissano konni albaanni agarranninsa qeecha garunni fulate ragaannino foonqe noonsata bandoonni. Hallanya uurrinshuwa qinaabbe loosa hoogansa dagoomaho hasiisannohu xaggate hasattonna shiqisho taaltannokki gede assinohu.
Ninke shiqinsheemmo xagga lamu garinniiti. Umikkihunni baatooshshi-weelo shiqqanno xagga no; layinkihunni hidhotenni shiqqannote. Baatooshshi-weelo shiqqanno xagga pirogiraamete xagga yinannireeti. Baatooshshunni shiqqanno xagga kayinni fayyimmate uurrinshuwa uurrinshankenni liqootenni woy woxe baatte afidhanno xaggaati.
Uurrinshanke shiqishshanno xagga giddonni 70% ikkitannoti baatooshshi-weelo shiqqannote. Kurino shekkeerete, kittiwaatete, shombu dhibbinna maatete damboowishshi xaggaati. Lawishshaho, la’nummoro Sidaamu Qoqqowira calla 2013M.Dra 850 miliyoone birra fushshitanno xagga baatooshshi-weelo shiqinshoommo. Qoqqowunniti fayyimmate uurrinshuwa kayinni ninkewiinni woxe baatte hidhitinohu 147 miliyoone birrinni callaati. Baatooshshi-weelo shiqqanno xagga lainohunni shiqishote aana qarrubba dino. Korkaatuno kaa’lotenni dagganno xagga ikkitinohura. Hidhotenni shiqqanno xagga lainohunni xaano qarrubba no.
Baxxinohunni koroonu fayya kalaqantu kawa xaggate shiqisho widoonni jawa xiiwo kalaqqino. Kalqoomu deerrinni noori xaggate shiqishaano hasidhu garinni shiqisha dandiitannokki gede assino. Xaa yannara gobbankera xaggate shiqisho qarra tirate gobbate giddo xagga laashshitannore jawaachisha hasiissanno. Korkaatuno xagga gobbaydinni dagganno woyte gobbaydita woxu soorro hasiisanno; lowo daafuro xa’manno. Konnirano gobbate giddo xagga hala’ladunni laashshinanni gede illachinshe loonsara hasiisanno.
Bakkalcho;- Uurrinsha Kayzenete hayyo horonsi’ra hanaffu kawa daggino soorronna guma hiittoonni xawisatto?
Kalaa Zemen;- Uurrinshanke Kayzenete hayyo loosu aana hosiisa hananfummonkinni jawa guma la’’a dandiinoommo. ‘’Kayzene’’ yaa suffino soorro woy woyyaambe yitanno tiro noosiha ikkanna; ninkeno uurrinshate gede albaanni noo qarrubba hiittoonni tirre loossa woyyeessa noonke yaannohunni xaggate hafanfarre heedhannokki gede assatenni woyyaambe dagganno assinoonni. Konneno duuchanti loosaasine huwanyoote kalaqidhe loossannonna egennotenni massagatenni abbinoonni soorrooti. Kayzene loosu aana hosiinsanni hayyo garunni horonsi’rankenni 107 miliyoone birri ale eo afi’ra dandiinoommo. Sa’u sase dirrara Kayzenete hayyo horonsi’rankenni uurrinshankera daggino soorro lainohunni gobboomu deerrinni qaddo ikkatenni afanshano afi’noommo. Uurrinshankeha dancha lawishsha halashshineemmo gede kaayyo afi’noommo. Diru dirunkunni ha’rinsannihu Afiriku gobbuwa Kayzenete heewora Itophiya riqinbe dooramme shinqoommo. Taayxeehano ninke uurrinshaati qeelte ba’latto afidhinohu.
Ledotenni lifixa owaante aatennino hattonni afansha afi’noommo. Uurrinshanke xaa geeshsha abbitino soorro roorenkanni kaajjishshenna halashshite suffanno gede hixamanyine loonsanni hee’noommo. Uminkera woyyaambe abba callano ikkikkinni aantetenni woloottu uurrinshuwano ninkewa dagganni uurrinshankeha dancha lawishshanna rosicho adhitanni halashshitannonna soorro abbitanno gede mereersha ikkate loonsanni hee’noommo.
Uurrinshanke garunni loosu aana hosiissinohu Kayzenete hayyo calla ikkitukkinni BPR, BSC, isilanchimmate loosi massago amanyoote (Quality Management System) loosu aana hosiisatenni kalqoomu deerru keenamme (ISO) 9001 nna 2015 afansha afi’noommo. Xaa yannarano loossanke yanna yannantenni hiittoonni keena hasiissannonkero yannate hayyonni horonsi’ne woraqatu gobbaanni ikkino garinni (Automated Performance Management System) horonsi’ratenni loossanna loosaasinenke keenneemmo hayyooti horonsi’nanni hee’noommohu. Uurrinshuwate soorrote hayyo garunni loosu aana hosiisa dandiiniro harancho yanna giddo gummaamma loossa loosa dandiinanni.
Bakkalcho;- Uurrinsha fayyimmate uurrinshuwara hasiissanno xagga woxu, wolqate, yannatenna hattono xaggate hafanfarre kalaqantukkinni garunni iillishate ragaanni kalanqoonni hayyo no?
Kalaa Zemen;- Gobbankera xaggate shiqisho qarrira korkaatuno maluno babbaxxannoho. Konnirano jawu qarri gede assine adha dandiinannihu xaggate shiqisho yannara hasiisannokki xaadooshshi no. Lawishshahono konni albaanni baatooshshi-weelo shiqqanno xagga ninke duuchante fayyimmate uurrinshuwara iillisha dandiineemmokkihura massine woraddate fayyimmate borro minnara uyneenna insa widoonni bebbeenkanni. Togoo assooti loossate aana qarra kalaqanni keeshshino.
Kayinnilla xagga marte iillanna ofolla hasiissannohu xaginatu owaante uynanni uurrinshuwaraati. Handaaru loossa gumaamma assate fayyimmate agarooshshi ministere widoonnino addi illacha tunge loosatenni xagga ejensete magaazennanni fushshine dhaaddotenni fayyimmate uurrinshuwara iillishate loonsanni keeshshinirono kayinni lowo fushshaatonna gumulsiisate dhuka xa’mannohura hasi’noonni garinni gumaamo ikkikkinni keeshshino.
Konni albaanni lamu agani giddo mitte hingeeti xagga woraddate tuqinsannihu. Xa kayinni aganu aganunni iillitannonsa gede assinoonni. Togoonni loosanke fayyimmate uurrinshuwara xaggate anje heedhannokki gede assino. Konni ragaanni lowo woyyaanbe leeltino. Wolu kayinni konni albaanni uurrinshanke xagga fayyimmate uurrinshuwara tuqissanno gede woraddate fayyimmate agarooshshi borro minnara wortanno yannara xagga hafanfartanni keeshshitinota xiinxallotenninna qorqorshunni buunxoommo. Lawishshahono Sidaamu Qoqqowira 4 woradda fille assinoonni qorqorshinni 3.5 miliyoone birri ale fushshitanno xagga hasi’noonni garinni fayyimmate uurrinshuwara iillitinokkita haja la’annonsa bissa ledo ikkine harunsatenni buunxoommo. Wolu garinnino xagga woraddate massine worroonniha horote aana hossukkinni horonsi’nanni yannansa sa’anno garaati noohu. Woradda yanna yannantenni mageeshshi xagga hasiissannonsaro rahotenni rippoorte assanna xa’mate ragaanni noo foonqeno jawa ikkitinohura taaltara hasiissanno.
Bakkalcho;- Xaa yannara Aliyye gobbanke qooxeessuwara kalaqamino oli korkaatinni fayyimmate uurrinshuwa lowonta gawajjantino; dagoomuno fayyimmate owaante hoogatenni shettote giddo noo yannara kalqoomu fayyimmate uurrinsha kayinni agarrannise qeecha fula hoogase hiittoonni xawisatto? Ki’ne uurrinsha qeechina maati yaatto?
Kalaa Zemen;- Aliyye gobbanke qooxeessuwara kalaqaminorinni Itophiyu Xaggate Shiqisho Ejense sasu gari xiiwo giddo no. Kunino, umikihunni uurrinshunni hasiissannoti xaggate hasatto no. Ledotenni Koronunna wolootu fayya taraawo xaa geeshsha no; konnirano hasiissanno xagga shiqishate annimma ninke uurrinshate. Sayikkihunni Aliyye qooxeessira olu korkaatinni dagoomunna fayyimmate uurrinshuwa aana kalaqantino gawajjo baxxino garinni xaggate hasatto lowonta lexxitanno gede korkaata ikkinohura ninke widoonni jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Kuri qooxeessuwara horraano wolquwa iillishshino gawajjo lowontanni saalfachishshannotenna hiikko garinnino adhamooshshu nookki kakkachimmate assooteeti. Mannihimmate gobbaanni ikkino assooteeti cancishaanchu HWHT qodhaano iillishshinohu. Hiikko garinnino ikkeenna kipho kalaqanturo nafa fayyimmate, amma’note, rosu uurrinshuwa dikisantanno; tenne gawajjo iillishshu wolquwa kayinni manna ikkite kalaqantinoreeti yaate lowonta ayirranno. Korkaatuno manchi beetti togoo gawajjo iillishanna dila’noonnina; kunino yaa hasattonsa gobba diigate hunote ajuujansa xawoho leellishinoho yeeti adheemmohu.
Uurrinshuwatenni hasidhannore mulqidhino; gatinoreno horo aannokki gede assite gawajjitino. Woxu hee’riro nafa shotu garinni afi’nannikkireeti gawajjitinohu. Ledotennino ejensenkeha Dese afamanno sina mulqidhino; gawajjitino. Kalqete fayyimmate uurrinshano cancishaano gaamoha hunote assoote la’inokkihu gede affanni heedhe xaa geeshsha sammi yaa uurrinsha illachase sodhinota ikkasenna mannimmate irko loossanni fulte poletikunni tatawantinota ikkase leellishannoho. Konnirano gawajjo iillitinonsa dagoomira hasiissannota handaaru owaante iillishatenna fayyimmate uurrinshuwano wirro gatamarate baalinke halamme loonsammora hasiisanno. Gawajjantinore fayyimmate owaantera hasiissanno uduunne hirre shiqishate uurrinshanke Fayyimmate ministerenna la’annonsari ledo halamatenni loossanni afantanno.
Bakkalcho;- Jeefoteno saysatto sokka noohero kaayyo eemmohe.
Kalaa Zemen;- Fayyimmansa agarantino dagoomi hee’rirooti wolootta latishshuwanna loossa hendannihu; konnirano dagoomu fayyimmara balaxo uyne halamme loonsammora hasiisanno. Duuchinke soorro abbate loonso. Gobba lattannohu ilama annimma adhitanni loossannoha ikkirooti. Xa noo ilamano gobbanke mittimma kaajjishatenna lophitanno gede assate kaayyo angankera no. gobba lossateno keerunna ga’labbo hee’ra hasiissannohura keerenkeno kaajjishi’nanni; baxxinohunni xaggate shiqishono woyyaabbinota ikkitanno gede haja la’annonsa bissa qinaambe loosatenni qarrubba tiratenni agarranninke qeecha fula noonke yeemmo.
Bakkalcho;- Noohe yannakkinni qoocce ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Zemen;- Anino galateemmo.
Bakkalcho Sadaasa 28/ 2014
