Dagate giddono gala di dandiitanno woy budunni, amma’notennino xeertidhino; hattono tii’unni. Dagatenni galtannoha ikkoommero keeraano di shitanno. Dagate giddonni ilante dagate beettinni dagginori ilama shakki assate bobbakku woyte dagatenni galtannokkitanna dagate wiinni xeerti’rino gobba gaxigala ikkansa buuxissu.
Dimokiraase yaa umisenni, dagate beetti dagate giddonni fule daga gshshate hayyooti. Ilama shitanni gobba gashshineemmo yitanno TPLF daga mittimmatenni shite manchi beettira assinannikki barshe assitino. Maaykaadiraho mittimmatenni shakki assite waxaaxisse hadhinoti naqaashete. Affaarete Gaalikoomaho afibbeella qaaqquulle giirtinoti dhagge habbannokkite.
27 dirira latinsoommo yitanni keeshshitino safote latishsha daga horonsidhannokki gede ani reyummoro haayisso ciirtoonke yitino. Caabbicho diiggino, buusa taayissino, bilbila murmurtino, rosu mine diigge olu kaampe assitino. Fayyimmate uurrinshuwa diiggeenna amate mundee mullawa cocco’ino. Togo assina dagate looseemmo yaasinna dagate giddonni fuloommo yaasi di saalsiissannokka?
TPLF budunni gala dandiitanno yinannikki gede budu mereershuwa diiggino. Budu geerra assinannikkita assite saalsiissino. Hige daannokki wosinchi… yinannintee gede, higansa haaqee ikkitinota huwattino cancishaano bude huntino. Dhagge diiggino; horritino. Konni garinni budunni galtannokkirenna bude ayirrissannokkire ikkitinota buuxissino.
Wolu amma’notenni galtannokkire ikkansa buuxissinohu bayriidi quraana giirtu woyteeti; Qullaawa Maxaafa shollishshu yannaraati. Amma’note massagaano shollishshe amma’note minna olu wo’naalshinna hasidhu gede hecheemmo kaddanno base assitu woyte amma’notenni massagantannokkire ikkansa buuxissino kakkachuulleeti.
Abbaa Sereqe yinannihu Tigiraayete ilama ikkinohu amma’note massagaanchi ballaho coy’rino coy Itophiya diigate mixo noosita xawoho kulino. Sereqe su’mira amma’note
massagaanochooti. Teessosi gobbaaydi gobbaraati; isi hedo ilama habbannokki gede kuneeti. “Techo ka’a ani Itophiyu qansichaati yaanno Tigiraayete ilama heedhuro rumaminoho; Itophiya yaanno su’ma afii’nenni tuffine fushshe. Nomore Itophiya” yaatenni cancishaano TPLF assoote irkise coy’rinoti dhagge habbannota di-ikkitino.
Coy’re hashuu yaannokkihu TPLF afii Geetaacho Raddihu “Itophiyuu ledo shallago shallaggi’neemmo” yaanni sokka saysino. Mittu insa irkisaanchi “Itophiyu diigamanna ille’yanni la”a’yanni kaayyaataamoho” yaanni Itophiyu diigamanno gede halchosi xawisi. Ikkollana Itophiyu diinu hasatto gede ikkikkinni kaaliiqi agarooshshinninna bareeda Itophiyu daganni billaallatenni gatte techora iillitino.
TPLF tii’u nookki ogoro ikkansa qaaqquulle siyaattu woyte buuxissino; meento assinannikkita assitu woyte gaxigala ikkansa buuxissino. Coyinke aana itanno woshichi qaaqquullenna jajjabba yee baddanno. Doobbiichu ama woy anna ikka hoogiri darmicho di kisanno; caacurre di kisanno laduwa woy wodha di gawajjanno. Tii’u noonsakkireeti yineemmo gobba saada nafa marartanno qaaqquulle si’’attino.
Reeshshunni bande la’nannikki geedhino amuwa gadachite si’attino. Kaaliiqansa calla huuccidhannonna huuccattote mine galtanno maganoho baxxitino geerra batteessino TPLF. Ikkina mayinni gashshara wirro Itophiya gashsheemmo yaate halcho galtusikka?
Baatto mannu hee’riro callaati wodho afidhannohu; biiffannohu. Insa kayinni mannimmate duuninni fulte manna batteessitino; saalsiissino; horritino; giirtino.
Tii’’u dinonsa Amma’no. Budu dinonsa mannoomitte. Mararro dinonsa shooshanqe. Konne ikkinohura xa Tigiraayete ama baqqi yitanno barraati. TPLF abadi baino. Wirro ka”ateno ikko gashshate hexxonsa hiiqqantino. Mannoomittete duuninni fulte reeshsha ikkitino. Itophiyu daga baqqi yitinona xaano hundi TPLF gashshooti seera buqqeete amaxxinohu hee’riro insari geeshshahona fushshe tufo!
Bakkalcho Sadaasa 28/ 2014
