Amsaalu Felleqe
Ilame lophinohu Sidaamu Qoqqowira Shabbadiini woradira Gumbe yaamamanno olliiraati. Dirisi rososho iilli yannarano hakkiichonni ilamino olliira afamanno Midire Genneti umi dirimi rosi mine 1ki-4ki kifile geeshsha noo rososi harunsino. 5ki-8ki kifile geeshsha kayinni Lakkote mereerimu dirimi rosi mine rosino. 9ki-10ki kifile rososino xeerti’re ha’rikkinni hakkiichonni Lakko jawiidi layinki dirimi rosi mine harunsi gedensaanni 11ki—12ki kifile rososi kayinni Yirgaalamete jawiidi 2kinna qixxaawote rosi mine harunsino.
Aancheno ‘’Medical Laboratory Technology’’ rosu golinni umikki digiresi Jimmu Yuniveristenni maassami gedensaanni Hadiyyu zoonera Doysha fayyimmate mereershira gaamame loosino. Gedensaannino rosu kaayyo afi’re layinki digire rososino ‘’Infectious Diseases’’ woy taraabbanno dhiwanna rosu daninni Addis Ababu Yuniveristenni maassame Hadiyyu zoone fayyimmate biddishshira 5 diri ale ikkitanno yannara loosanni keeshshinoha ikkanna Miizaani Teeppi Yuniveristerano fayyimmate rosi golinni rosiisaanchimmatenni owaatanni keeshshi gedensaanni 2005M.Dra Lakkote Hospitaale dagooma karsami. Hakkuy gedensaanni Lakkote Hospitaalera dancha guma maareekkisiise hospitaale su’mita assi gedensaanni Yirgaalamete Hospitaale dagooma karsami.
Kalaa Temesgen Sarmiso yaamamanno, Yirgaalamete xaphooma Hospitaale loosu ha’rinsaanchooti. Fayyimma hee’rate hasiisanno ogimmaati; doodhinanni woyteno hakko garinniiti ikka noosihu yaannohu techoohu Bakkalcho gaazeexi wosinchinke Temesgen Sarmisohu, fayyimmate ogimma loosi giddo hee’niro meessira yine horonsi’nanni yanna diheedhanno. Korkaatuno duuchante yaannara owaantanni manni no yaate yaanno. Wosinchinke xaa yannara owaatanni afamanno uurrinsha loossanna yannate hajo ledo amadisiinse kayinsoommo xa’monni ledonke assino keeshsho aananno garinni qixxeessine nabbawaanonkera shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna halchinummo.
Bakkalcho: Fayyimmate handaarinni owaatamaano afi’ra hasiissanno owaante hiittoonni xawisatto?
Kalaa Temesgen: Fayyimmate owaante loosi giddo hee’niro meessira yinanni yanna diheedhanno. Wodaninni loonseemmo yiniro duuchante saatera owaante uynanni manni no. Wolootu loossa handaarra gede yanna bebbeenke uynoonnitenni loonsara dandiinanni; kayinnilla yinoonni yanna gobbaannino loonsanni kaayyo hala’ladote. Lawishshahono: mitticho goxe xagisi’ranno gede hajanjoonni dhiwamaancho yanna yannantenni ha’runsinanni xa’minisironna hurresi deerra la’nanni ha’nanniha ikkiro dhiwaminohuno jawaatanni; huranni ha’ranno. Konninnino owaatamaanchuno owaataanchuno hagiirraamma ikkitanno; aanno owaantenni jeefote gumi woyyaawinoha ikkanno gede hasi’rannokkihu fayyimmate ogeessi dino.
Fayyimmate loosi umisinni gaamote loosooti. Kuni yaa mitticho dhiwamino mancho xagisate nerse, labiraatoorete ogeeyye W.K.L uminsa qeechi noonsa yaate. Dhiwame daynohu ninkera owaatamaanchoho. Konnirano woyyaawe fule minesi higara hasiisanno. Dandaamiro fayyaaleessa ikke lowonta gawajjamikkinni albi fayyimmasira higganno gede assate. Kuni ikka hoogiro kayinni fayyimmate xe’ne heedhusiro nafa xe’neno heedheennanni hurre afi’re heeshshosi massaganno dhuka afi’re fulanno gede assate. Tini yanna kayinni yannaasincho hayyono lowonta woyyaabbino daafira tekinoolooje iillitino deerrinni kaa’lo assinanna heeshshosi massaganni sufanno gede assinanni yannaraati hee’noommohu. Fayyimma yaa handaarunni noo bissa mittu illachira uurritinoreeti yaate. Xaphoomunnino fayyimmate handaari loosinni fayyimmansa agarantino dagooma kalaqatenna dancha guma maareekkisiisate dandiinannihu handaarunni nooti duuchanti loosu golla waaxante loossuha ikkirooti.
Bakkalcho: Hospitaalete loosu harisaancho ikkite heedhe owaatamaano towaatte xa’matto yinannina kuni mageeshsha halaaleho?
Kalaa Temesgen: Konni albaanni Lakkote Hospitaalerano loosoommona mito woyte massanganni woy loonsanni uurrinshuwa meessi maate gede assine la’nara dandiinanni. Anera massageemmo uurrinsha loosaasine maate’yaati; uurrinsha kayinni maate’ya biso asseeti laeemmohu. Lakkote hospitaale yaa anino loosu ledo egennamoommowanna lowo mannano egennamoommo uurrinshaati yee ammaneemmo. Mitticho hospitaale deerrisenni uynanni owaante aate 4 bikkaancho wonsha hasiissanno. Kurino umikkihu handaarunni hasiissanno egennonna ogimma amaddino ikkado mannu wolqaati. Layinkihu uurrinsha hospitaalete deerrinni aa hasiissanno owaante aate dandiisanno baychi hee’ra hasiissanno.
Wolu kayinni xaphooma uurrinshate loosiranna owaante aate hasiisannore wonshate. Handaarunni hasiissanno owaante aate dandiissitanno giwaate wo’ma hasiissanno yaate. Kuri sasunkuri wo’minowa shoolkihunni loosunni leellishate widiraati e’nannihu. Mite mite uurrinshuwa jawa su’ma afidhe heedhenni su’minsa bikkinni agarranni owaante uytanna dila’nanni. Dagoomu qooxeessinsara hospitaale minniro hospitaale uytanno owaante deerrinni owaatama hasi’ranno. Albaanni Lakkote Hospitaalera loosu harisaancho ikke loosummo yannara fayyimmate xaawi deerrira noo uurrinshara hasiisannori wo’minokkiwa hospitaalete yine su’ma uyneenna anino hakkiicho loosu ha’risaancho ikke looso hanafummo yannara uurrinshate hasiisannori wo’minokki daafira dandaami garinni hospitaalimmate deerrinni uynanni owaante aate dandiisannori wo’manno gede assate wo’naaloommo.
Hattenne yannara uurrinshate hasiisannore wonshate mootimmate baajeete wolqa dandiitannokki daafira noo doorshi mootimma iilla dandiitinokkiwa wolootu hallanyootunna mootimmate uurrinshuwano irko assitanno gede xa’matenni rooriidi anga ikkitannori tashshi yaannansaati irko assitinonkehu. Hakko garinni harancho yanna giddo wiinamunni lopho leellishshino hospitaaleeti; Lakkote hospitaale.
Bakkalcho: Yirgaalamete Hospitaale xaa yannara noose uurrinsha hiittoonni xawisatto?
Kalaa Temesgen: Yirgaalamete hospitaale 50 ale ikkanno diro kiirsiissinote. Gobbankera afantanno seeda diro keeshshitino hospitaalla meerinni mittete. Tini hospitaale uytanno owaantennino lowonta egennantinote. Hospitaale xintitinori Norweejiyaanoota ikkitanna gedensaannino Norweyete pirezidaantichi dayeeti qooxeessaho heedhannori Sidaamu daga horonsidhanno gede baraase ha’rinohu. Hakkonni gedensaannino baajeetteno gaantanni 1998M.D geeshsha noo yanna massagganni keeshshitinori insaatinkanni. Hasiissanno xaggano Norweyete gobbanni helikopteretenni hosipitaalete eessitannonkanni. Norweejiyaanotu agurte hadhu gedensaannino dagoomaho hala’lado owaante uytanni keeshshitino hospitaaleeti.
Xaa yannarano wolootu qooxeessuwara hala’ladunni anfannikki xagga rosinoha shombu dhibba (MDR TB) xaginsanni uurrinshaati; Sidaamu Qoqqowira afantanno hospitaallanni mittichote kone dhibba xagisatenni. Gobbate giddo afantanno hospitaallarano kiirotenni shiima uurrinshuwaraati xagicho rosinoha shombu dhibba xaginsannihu. Kunino hospitaale baxxitinota assannose owaantete handaaraati. Woleno ille xagisate owaante uynanni uurrinshaati; konninnino wolootta gobbate giddo noori jajjabba hospitaalla ledo heewisantannota assannoseho.
Xagicho rosinoha shombu dhibba xagisate ragaanni uurrinshate goxe xagisi’ranno mannirano aate gadachi noonke. Layinkuihunni kayinni jawaatte ka’e minensa marte xagisidhannorirano qooxeessinsara noo fayyimmate xaawubbanna hospitaallara afantanno ogeeyyera qajeelsha uyneenna rosicho adhite owaatamaanote xagga uytanni ha’runsono assitannonsa gede assinoonnihura hakkurirano xagga iillisha ninke hospitaale la’anno. Albaanni xagga danchu garinni uynanni sa’noonnihano ikkiro xaa yannara yaano amandoommo aganira kayinni xagichu anje leeltannino. Ikkirono kayinni xagichu gobbate giddora hala’ladunni eiro xe’ne nookkiha iillinshanniha ikkanno.
Festullu dhibbinni shettote giddo noo haammatu meentirano hala’lado xagisate owaante uyinanni uurrinshaati. Xaphoomunni Yirgaalamete Hospitaale umose dandiitino maaneejimentenna amanyoote ha’runsitannota ikkiturono babbaxxitino handaarranni dagoomaho hala’lado owaante uytanni noote. Xaa yannarano 19 ikkanno baxxitino (specialty) xagisate owaante uynanni afammeemmo.
Xaphoomunni diru giddo wolootta lendikkinni hodhitanni xagisidhannorira calla 82 kumi ale ikkitanno mannootira hala’lado owaante uynanni jawa hospitaaleeti. Yirgaalamete Hospitaalera Sidaamu Qoqqowi dagoomi ledo qooxeessaho afantannori Oromiyunna Wodiidi daganna dagoomi qoqqowubbanni daggannori hala’lado dagaati owaante afidhannohu. Hospitaale balanxe woshshinannise su’minni keeshshitino ikkinnina owaantete deerrinni Riferaale Hospitaale uytanno owaanteeti uytanni afantannohu.
Bakkalcho: Sa’u muli dirra kawa koroonu fayya kalaqanteenna kalqenke hebeeltanni keshshitu yannara qorophishshu aleenni kittiwaate aa hananfi kawano mannu kittiwaate garunni adha hoogate gari leellannona konnira korkaatu maati yaatto?
Kalaa Temesgen: Koroonu kittiwaatira manninke babbaxxino su’ma aatenni adha giwanna la’nanni. Kuni kayinni huwanyootu anjeeti ikkinnina kittiwaatu umisinni wole qarra diafi’rinoho. Kittiwaate qixxeessini yannarano Kalqoomu Fayyimmate Uurrinshanni keennenna buuxo assini gedensaanni mannaho uyneenna guma abbanno yine ammanneenna uynanniha ikkinohura ammanne adha hasiissanno. Korkaatuno kittiwaate loonsoohuno mannaho; uynannihuno mannaho ikkinohura mannu huwanyootu anje kaiminni woy kaphunni duduwaminoha adhine digaraho yinanni adha giwa dihasiissanno. Koroonu kittiwaatinni woyyaawa guma la’noonni daafira ninkeno uurrinshate deerrinni kittiwaate adhinoommo. Wolootuno adhitanno gede huwanyoote kalanqoommo.
Albaanni koroonu kalaqami yanna ledo heewinsanni woyte xaa yannara lowonta qooxeessaho taraawo ajjanni dagginota leellishanno. Tenne lamala giddo buuxo assinoonninsa manni giddonnino kiironsa ontunni luphi yinokki mannaati koroonu dhibbi leelleennansa xagisidhanno gede assinoonniri. Ikkollana xaa yannara dhibbu albi gede kaajjinokki daafira mannu rahe fayyimmate uurrinsha daannokki garaati noohu. Umikki yannara malaatu leellanno yannara masilluno noo daafira mannu rahe fayyimmate uurrinsha daanno garaatinka noohu. Xaa yannara kayinni dhibbu ledo rosamanni foo’late mitiimma xaadduro callaati mannu fayyimmate uurrinsha daannohu. Konnirano mootimmanna fayyimmate uurrinshuwa waaxante uytanno mashalaqqenna assinanni qoropho kaiminni dhibbu taraawo xaa yannara hendoonnihu woroonni ikkiteeti leeltannohu.
Bakkalcho: Gobbankera sai diri kawa cancishaano gaamonni fannoonni oli korkaatinni sharrote aana heedhe gawajjo iillitinonsari olantote miilla babbaxxitino hospitaallara xagisidhanno gede assinanni hee’noonnina; Yirgaalamete Hospitaale gawajjantino olantora owaante uytanni no?
Kalaa Temesgen: Gargarooshshu olanto miilla olunni gawajjantinore xagisate ledo amadisiisaminohunni xaa yannara Sidaamu Qoqqowi deerrinni Hawaasa Riferaale Hospitaaleraati mereersha assine owaante uynanni hee’noonnihu. Xaginsanniri olantote miilla kiiro lexxitannoha ikkiro ninkeno hasiissanno owaante aate qixxaambe hee’noommo. Ikkollana kayinni woyyimma noo daafira lawannona albi gede gawajjamaano olantote miilla kiiro batidhinokkihura xaa geeshsha ninke hospitaalera owaante aa dihananfoommo.
Bakkalcho: Albaanni qooxeessaho xexxerrisu danonni kiironsa luphi yitino gawajjamaano xagisidhanno garaati noohuna; xaa yannara soorro daggino yine hendanni?
Kalaa Temesgen: Xexxerrisu woy Motorete dano ledo amadisiisaminohunni Yirgaalamete Hospitaale kolishsho doogo aana nootanna muleseenni tayisse sa’annoti seeda doogo nooha ikkase kaiminni albaanni xexxerrisa calla ikkikkinni kaameelu danonnino lowo mannaati gawajjame daannohu. Danotenni gawajjante dagganno xagisi’raano kiiro lexxitanni ha’rase korkaatinni uurrinshankeno roorenkanni hasiissanno owaante aate dhukase lexxitanni daggino. Xaa yannarano miqicho xagisate owaanteno hanafoonni daafira albaanni gawajjame dayno manni hedeweelcho miqichu aana gawajjo iillitinonsare wolewa massineenna xagisidhanno gede assa agurroonni daafira yannate geeshsha kiirono lexxitanna loosinke aanano xiiwo kalaqanni noo akati leellanno. Tini kiiro lexxitanni hadhuhu xexxerrisunna kaameelu dano roorenkanni lexxiteennaatinso ninkenni wo’ma xagisate owaante konniicho aa hananfoommohuraati yaannoha xiinxallotenni dibandoommo.
Xaphoomunni la’nanni woyte kayinni albaanni hawadi yannaro noo kiironni kayinni xa tenne arri yannara kiiro lowonta lexxitanni dagginota la’noommo. Xexxerrisu millimillono lowonta lexxitino. Albaanni muli yanna giddo wiinamu yanna lallawa lallambi yannara xexxerrisu taargu kiiro nookkiri millisannokki gede, uddeelteno hogobbannokkinna saibboo yannarano millissannokki gede assineenna millimmo ajjutera danono ajjino; ninkerano lowo geeshsha qarra tirinonkenka. Xaa yannara kayinni roorenkanni luphi yaanni daynori no. Konnirano korkaatu tini yanna shoe buninna wolootuno yannate laalchi iille noo yanna ikkase kaiminni mannuno woxe afi’ranna millimillono hala’litino yanna ikkasenniiti.
Wole widoonnino hospitaalenkera handaarunni uynanni owaante lexxitanni hala’litanninna lexxitanni dagginohura albaanni gawajjo iillituro wolewa ha’nanniri gateenna ninkewa dagganno gawajjamaano manni kiiro luphi yitanni daggino daafira kuri korkaattanni xaa yannara xexxerrisunna kaameelu hattono wolootta danonni gawajjante uurrinshanke dagganno owaatamaano kiiro lexxitino garaati noohu. Danotenni gawajjaminohu lowo mannaati daallasa amade noohu. Handaarunnino owaante uynanni base halashsha hasiissannota ogeeyyetenni xa’mo ka’anni afantanno.
Bakkalcho: Aliyye gobbanke qooxeessira diinu fanino oli korkaatinni baxxinohunni fayyimmate uurrinshuwa aana iillitu gawajjo fayyimmate ogeessi gede hiittoonni xawisatto?
Kalaa Temesgen: Ga’re, Amma’no, Allagganna baxillaancho yinikkinni taalo owaante uynanni Fayyimmate uurrinshuwa Diiga dhagge maartannokki Hajooti. Aliyye gobbanke qooxeessuwara kaino olinni fayyimmate uurrinshuwa aana iillinshoonni gawajjo manchi beettiwiinni agarrannikki assooteeti. Manchi beetti ku’u ko’ooy ledo giwamara dandaanno; poletiku xa’mono kaysara dandaanno. Qodhinohu kayinni qodhino garinni olameeti qo’lannohu.
Kayinni beebbaataammu minensa noorinna ilanninna ha’ranni qarramino amuwinna danqu qaaqquulli mare xagisi’ranno base gawajjo iillishshuri uminsano ikkituro xagisidhanno uurrinshuwa aana iillishshino gawajjo manchi beettiwiini agarrannikkite. Itophiyaho dhaggete diinna konni albaanni ola kayissinohano ikkiro dagoomu xagisi’ranno uurrinsha aana gawajjo iillitanna la’ne diegenninoonni. Korkaatuno fayyimmate uurrinshuwa manchi beettira ga’re, amma’no, poletiku laooshshe, koo/tee hattono aja akkala yinikkinni taalo owaante uynanniwa ikkansanni kisantara dihasiisannonkanni. Qooxeessuwate manchi beettinni sa’ne danqa saada aana nafa iillinshoonniri lowonta shagaggiisannoreeti. Diinu madi’rirono xaginsannisihu fayyimmate mereershiraati; diinu qasanno, hunanno. Kayinnilla fayyimmate mereersha diigannonna horrannohu diina calla ikkikkinni diinu diinaati.
Bakkalcho: Xaa yannara Aliyye gobanke qooxeessuwara kaino oli korkaatinni baca fayyimmate uurrinshuwa gawajjantinota wirro gatamarate assinanni hee’noonni irkora Yirgaalamete Hospitaale qeechise maati?
Kalaa Temesgen: Qoqqowu deerrinni Aliyye Qooxeessira horrantino fayyimmate uurrinsha wirro gatamarate 10 fayyimmate mereersha annimmatenni adhinoommo. Konnirano Yirgaalamete Hospitaale uduunnichunnino ikko woxunni, amaaalatenni albisaancho ikkitanno. Umikkiha hospitaalete loosaasine wo’manti 50%nna hakkuy ale ikkannoha mittu agani baatooshshensa bareedda gargarooshshu olantonkera irko assitino. Layinkihunni olu korkaatinni darante qaensa hooggino mannootira ikkannoha uddi’nannirenna babbaxxinore danunni irko assinoommo. Tenne lamalarano hakkiicho gawajjantino fayyimmate uurrinshuwara ikkannore babbaxxino uduunne gamba assine iillinshoommo garaati noohu. Basete geeshshano maratenni lowo garinni gawajjantino hospitaalla la’ne badatenni wolqankenni irko assate qixxaambe hee’noommo. La’’ate basete geeshsha marrummo woyteno uurrinshankenni noonkeri aaninni kayinse gawajjantino fayyimmate uurrinshuwara iillinshoommo; albillichono hasiissanno irko assate jawaantetenni loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho: Xaphi assite saysate hasi’ratto sokka heedhuro kaayyo eemmohe.
Kalaa Temesgen: Umihunni fayyimmate uurrinsha massagganno bissanni agarrannohu Aliyye gobbanke qooxeessuwara iillitu gawajjo ninkeno kissannota ikkase ammana hasiissanno. Keeraanchimma noo uurrinshuwa massanganni hee’ne nafa dagate qarra hasiisanno garinni tirate mageeshsha qarrammanni hee’noommoro anfoommo. Konnirano olu kalaqamino qooxeessuwara heedhanno fayyimmate uurrinshuwanna dagoomuni mageeshshi qarri giddo nooro hee’noommowa hee’ne heda hasiissannonkehura dandiinummo wolqanni ogimmatennino giwaatetennino irko assa noonke yitannoti nooe. Togoori layinkita higannokki gede kayinni hee’noommo baserano ikko afi’nummo ba’rera keeru mageeshshi waaga afi’rinoronna keeru hoogirono hattonni mageeshshi waaga baatisiisankera dandaannoro huwachisha baalinkewiinni agarrannite yeemmo.
Bakkalcho: Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora qixxaawote kifile su’minni wodaninni galateemmo.
Kalaa Temesgen: Anino galateemmo.
Bakkalcho Sadaasa 21 / 2014
