Abrahaam Saamueel
Kalqete ispoorte keere bushu su`mininna loosinni booraawissannorinna xalala heewote battala aana sabba buurtanno hajo mereero mittu ispoortete heewisamaano jawachishshanno xagga adhate. Jawaata wo`naalshanna jawaante hasidhanno ispoorete heewo, wole doogonni qeelle afi`rate yine togoo xagga adha wolootu kaayyo hunatenni roorenaknni ispoortete aana ammanooshshu ba”anno gede assanno. Konni korkaatinni atileetootu affe hasiisannonsakki su`ma afi`rate woy affukkinni qajeelshaanonsannino ikko wole bissanni xagga horoonsidhe afanturo ayirrinyinsa sholla hattono kalqete ispoortewa hegerira shiqqi yitannokki gede assanno qoricha tunganni.
Atileetootu heewote yannara baxxitino jawaante woy dhuka leddanno xagga horoonsi`ra albano rosamino gade ikkinota tajubba qummi assitanno. Albi yannara Giriikete gobba Balasenna Meinete gedee sagale atileetootaho itisatenni jawaante woy dhuka ldate wo`naaltannii sa`ino. Gibitseno qolte farashshu kotte atileelootaho jawaante leddanno; baxxino dhuka uytanno yitannoti amma`no noonsa.
Kuni loosi seerunni ittisaminkunni babbaxxitino gobbara addi addi daninni gumulo uynanni. Aropu kiiroonni 1807 M.diro Ingiliizete atileetooti “Ludanem” yinanniha xagicho uyneenna jawaantensanna dhukinsa lexxanno gede wo`naalsha assinoonnita tajubba leellishshanno. Aropu kiironni 1904 M.diro Seenti Luwisi Olompiikete Maraatoonera mittu heewisamaanchi “Istiriikini” yinanni xaggate dana, bura quuphe hattono kaajjado ikkitino alkoole karse agatenni dodanshote heewo qeela dandiino.
Aropu kiironni 1930 M.diro qole Ingilizete heedhannori mitte lekkate kowase godo`laano laalchu guma huuncite alkoolete ledo karsineenna afantanno agatote dana agganno gede assinoonnitano iilinoonni. Xa tenne yannara dhukanna jawaante uytanno xagga qixxeessinanni gari addintanni afamannokki garinni yanneesine loonsanniha ikkanna, atileetootu assinanni buuxonna qorqorsha sa`anno garinni qixxeesinanni. Mundeete giddoonni hattono siro lende uyne atileetoota gawajjanno garinni uynanni hee`noonni. Jawaachishanno xagga widoonni haammata dhagge kaayisa dandiinirono, maalalsanno coy kaayinni atileetootu uminsa qeelate yite assitanno coyinni roore, gobbuwa heewisamaano gaamonsara wo`ma fajjo uyte konne looso jawaachishshate.
Togoota jawaachishanno xagga adhatenni duucha woyte su`mise ka”annoti Jarmanete gobbaati. Aropu kiironni 1970 nna 80 M.diro atileetootu jawaachishanno xagga adhitanno gede gadadisanno. Hattenne yannara polotikunni kominizimete laooshshi luphi yiino yanna ikkasinni mitte gobba qeelletenni ayii garinni luphi yete leella hasidhanno daafira atileetootu heewote xawira qeelte fultara hasattonsa ikkitinohura jawaachishshanno xagga uytanno. Ispoortete heewisamaanonsa luphi yite leellata hasattonsa jawate. Konnira, atileelootaho shiqannonsa doosrshi “Jawaachishshano xagga adhattonso reyaa baxatto” yine gadadinsannita afate dandiinoonni.
Jarmane konni garinni qixxaabbino atileetoota 1976 M.diro Montiriyalete Olopmikera beeqqaano ikka dandiitino. Tenne heewora maalalsanno guma borreessiisino. Wolootu heewisamaanonnino togoo labbanno ikkito kaayinni halaale ikkinokki coyii leellino. Lawishshaho:- seennu way daahate heewonni qixxeessinoonni 13 culqu meedaaliyi giddonni 11 ikkanno culqa Jarmanete heewisamaano qeelte adhitino. Xaphoomunni olompikete heewonni Jarmane 40 culqa, 25 birra, 25 nehaasete meedaaliya gamba aasite Ruusiyu hoode laayinki deerra amadde guddino.
Ikkinohura, gumu heewisiissannori widoonni xa`mo ka`annoha ikkara dandaanno. Jeefote kayinni, atileetootu jawaachishshanno xagga horoonsidhinota iilineenna qoricha uynita, gobba umise konne coye adhite irko assineenna loonsoonni coyee ikkinota afate dandiinoonni. Assinoonni buuxonni gobbate giddo noori 9 kume ale ikkkitanno atileetooti jawaachishshanno xagga adhitanno gede assinoonnita iillinoonni.
Aropu kiironni 1990 M.diro Jarmane wirro beeqqaancho ikkite karsantu woyte konni loosinni beeqqano ikkitino wole gobbuwa aana qoricha tungoonni. Togoo qaafo adhino ikkininna jawa heeshshote baatooshshe baattino atileetoota kayinni gawajjinoho. Korkaatuno, aaninsanni sholoolte huntara dandiitannokki garinni hattono wirro biddi assate dandiitannokkiha heeshshote baatooshshe baatate diro baala hurannokki dhibba adhitino. Jawaachishshanno xagga adhitino atileelooti jeefote wodanu dhibbira, maseenate woy iltannokkire ikkite hattono kaanserete reqecci yite duuchu atileetooti heeshsho tunsitanna la`noonnita buunxoonni.
Bakkalcho Sadaasa 7/ 2014
