Addisu Adoola
Aganu albaanni Ugaandu qixxeessaanchimmanni hadhino Mereerimunna Soojjaati Afiriki lemuu diri boowe kaysatenni Itophiyu seennu lekkate kuwaase dhaggenni umita ikkitino jawa qeelle qeeltinori Luusi riqiwaano coommado qeellensa soodo wole sewoora gugguuffanni no. 2022 Kostaarikete qixxeessaanchimmanni hadhanno 20 diri wori seennu kalqete boowe buuxote godo’le sa’u Arbe hashsha godo’lite Botisiwaana xawisira sasenna mittete qeelte higgino. Itophiyu Biheeraawe Gaamo qeelaanchimmate eo Ayaat Odongiti, Redieet Asiressahenyitinna Mesay Temesigeeniti eessitino.
Gaamo qeellete gedensaanni gobbansa higgu yannara Itophiyu Lekkate Kuwaase Federeeshiine Pirezidaantichi Kalaa Isayyaas Jira, federeeshiinete loosu gumulsiisaano komite miilinna tekiniikite komite gambisaanchi Qajeelshiishaanchu Sewunnet Bishawu, federeeshiinete loosu gumulsiisaano miilinna jawiidi liige komite gambisaanchi Kalaa Almirah Muhaammed, federeeshiinete loosu gumulsiisaano komite miilinna biheeraawe daanyootu komite gambisaanchi Kalaa Bahiru Xilahunihu Boole horophilu dirrannowa afamatenni daraanchu baraarsha aate haadhinonsa.
“Itophiyu naaxxille ikkitinoonni bareedda naaxxinoommo’ne” yiinohu Kalaa Isayyaas Jira, Botiswaanaho afame godo’le harunsinoha ikkanna Itophiyu 20 diri wori seennu biheeraawe gaamo miilla “hawalle tashshi.yii’ne; xawisate dargu baalinni bilbiltanni no. Sainohunni dhagge loosate qixxaabbinanni heedhinoonni. Kostarika hadhinara boode godo’lubbatilla gattinno’neti. Konni qole wonne uddidhine xawinkera seekkitine biifissine godo’la noo’ne. Ani pirezidaantete gede lowo geeshsha tashshi yiinoe. Uurrinshate gede baalunku hagiirraammaho. Qajeelshiishaanchu Firewu, baalunku godo’laano, qajeelshiishaanonna koye afantinoonni ogeeyye hawalle tashshi yii’ne.” Yaatenni sokkasi saysino.
Luusi riqiwaano xawinsa gobbaanni borreessiissino gumi aaninonna shoolki filote godo’lera sa”ate noonsa hexxo lowote. Tumote godo’lenni hala’lado eonni qeelama hoogguro shoolki dooycho filo karsantino yaa dandiinanni.
Seekaafu boowera maala’lishshanno godo’le haammata euo eessa dandiitinori 20 diri wori seennu biheeraawe gaamo Seekaafu boowera umi yannara beeqqe onte godo’lenni mittetennino qeelamikkinni shaampiyoonimmate ayirrinyira iillino. Seekaafu heewora xaphooma 18 eo kiirsiiseenna 3 eo calla e’inonsa. Kunino biheeraawe gaamo aantete godo’litanno kalqete 20 diri wori boowete filo godo’lera kaajado heewisamaanchimmanni sae gumunni dukkisantino seeda hadhanno gede hexxo uysiisino.
Kalqete boowete filo layinki doycho karsantinori Luusi riqiwaano Rooyaanda xawisiranna xawisi gobbaanni 4 na 0 xaphoomunni 8 na 0 qeelatenni sayikki dooycho filora iillansa qaangannite. Tenne doychonni Botiswaana xawisinna xawisi gobbaanni xaphoomu guminni qeela dandiituro Taanzaaniiyuunna Burukinafaaso qeelaano ledo shoolki dooycho filora godo’litannoha ikkanno. Taanzaniyu umi godo’lenni sa’u Qidaame Burundi xawisira sasenna lametenni qeelino.
Ikkollana tini godo’le ruukkadu guminni gumulamasenni aantanno tumote godo’le aantanno dooycho sa’anno gaamo badate qara ikkitanno. Luusi riqiwaano shaampiiyone ikkitino diro tayxe Seekaafu boowe Taanzaaniyu lamenna mittetenni, Burundi mittenna zeerotenni qeelasi dihambanni. Kunino shoolki filora qeelate kaayyonsa ruukkado ikkitannokkita leellishannoha assine shiqinshara dandiinanniha ikkanna Luusi riqiwaano shiimunni ontikki filo iilla dandiitanno gede hexxo uynoho.
Afiriku gobbubba kalqete seennu 20 diri wori filote godo’le saykimeeshshi dooychora 16 gobbubba xawinsanna xawinsa gobbaanni godo’litannoha ikkanna mitte mittente godo’lenni qeelaancho ikkitanno beeraawe gaamo shoolki filote godo’lera sa’anno. Shoolki filote heeworano sette gobbubba xawinsaranna xawinsa gobbaydi lame godo’lenni baxxite jeefotenna ontikki dooycho filote godo’lera shoole gaamo baxxitannoha ikkanno. Jeefoteno shoolenti gaamo lame lame godo’le godo’latenni lame qeelaano gaamo kalqete boowera sa’annoha ikkanno.
Bakkalcho Bocaasa 30 / 2014
