“Yannoo`mite rewo”yitanno Darge “Shitootinke yine maaro huuuci`ra hoongummorono toogoo dhagge giddo sa`noomona wirro qaagiisanke di-gattanno. Tenne giiranni Sooshaalisteeti daafantino dirra amanyooti hee`ra hasiissanno” yitanni faarsitanni keeshshitino baxxilaasine giddo mittu Aleqa Inbaaqoomi Qaale Woldi yinannihu umiha ikke qaagamannoe.
Kuni qeesichi hattenne yannara noo tuqu xaadooshshi widoonni amanyte maala`linanni Murgonni daafurikkinni xageefatanni xawisanno. Umisi hedonna laooshshisi garinni hasi`ri gede dhageefata dandaannoti heedheennanni isi “Murgote” yaanni nabbawannoti kiironna wolootu ledo mitteenni attamoonnisiti isi looso ikkitinoti (Tsigereda Bi”iiri, 1977 M.D) hattenne yannara su`ma fultinota niwaawete ledo hadhanno gede shiima kiiro kiirino.
‘’Gizawu oofi mootoolle macciishitoonkenna
Techo faasikira roduu rodooho,
Nigussate kiironni berohu mullichoho.
Loosidhe galtino gaware tayxe miiliyoone
Hakku diri baali techo hibbote
Techo moora, horra koo`ya baaluri hibote’’
Kuni borreesaanchi konni garinni borreessinoti dhageefantannita ikkito minshannita gidooseenni kaayinni lowo tiro dirunni diro sa`annota dhagge afidhino. Tenne hedo abba`ya Aleqa Inbaaqoomi kiiro amado giddonni buqqinse tittirsha aate ikkikkini “Murgote” yee tittirinota aliidi qaalla mereero mitto lame qaalla argi`re techo hedo ledo roso uytanno yee borrotenni kise sa”amoraati. Coyilla kaayinni ikkiro, “Murgo” dagate jirooti yinanni. Konnira argi`roommo kiiro yannanniha foole afidhino daafira hedatenni togo yee borreesoommo.
“Ihaadigi diro beroti zeerote,
Tayxe doorshinke gumma xibbuunni xibbe wo`mate.”
Hiikkonne doorshaati? Yine xa`miniero “Berohu” xibuunni xibbe yoommota huwatanno. Techohuna? Yiniro kaimasi towaatate ikkiro ikkinninna dawaro afi`nannihu mittu agani gedenoonniiti. Sagale intanni woyte ledde kokke fa`nitara qaariya, awaze kore lawinnore adhinanni. Anino tenne niwaawera kokke fantanno yee kise saoommona hanni techo qara hedo widira ha`no.
Poletiku Paartenke mulla fano ikkansa xawishshi;
Leyikki diro assinanni doorshira baalisi kabbi facci yaanni leellanno. Konne diro Jireenyu dagoomittete poletiku doorshi hajo kaimisinni lowore la`nannire afi`rinoho. “Polotikaho yine hasaanbanniri sanoonni hige fuloe!” yaanni xawohonna doogote fulte xaartanni leelturi haammatu manni hedeweelcho galchante “Ayino poletikunni gobbaanni di-higanno.
Ikkarano di-dandaanno” yitanno dogate qaallanni albi uurrinshansa dogge shaqqishshe doorshu heewote xawo qeellete fulte “Mootummate boowe” adhitara iibbishantanna la`neemmo woyte “Taaga polotiku sanoonni fuloe maayira yitu, maayira doggunke” yineemmo gede assitinonke. Polotiku paarte ikkansanni ayyirrinyu hasiissanonsa. Ikkollana maayira doggunke yine koffi yinummoro halaalu noonke. Ikkirono doorshu doogoonsa seekkinota ikkitonsa yineemmo.
Doorshu gumulishi widoonni mite mite qoqqowubbara noo qarri albilicho albankeenni noo ilaali gede ayirrinoha ikkannota maaxa cubboho. Qansoota ikkankenni ga`a doorshu widoonni mitiri kalaqamanno yine yaandeemmo daafira tenne hedo kaaysa koffi di-assitanno. Ninkemma diru abeenna konne diro la`noommokki barshinna hilu no yaa di-dandiineemmo. Xa ninke ronsoommo yaate. Ga`a ilamara saayinsanni hee`noommo sokka kaayinni dagganno ilamara hiittoo laooshshe adhite daggannoro baalunkura xawoho.
Galle honseemmo yannara macciishineemmorichinna la`neemmorichi kalaqamanorichi qaraaro assootinke dorshu aana guficho ikkanno yine huluullameemmo. Kuni baalisi kiirummo qarri korkaata ikkeenna xawo ikkinokki doogoonni xaa geeshsha doorshaho borreessamino manni kiiro ajase wodananke lowota guuqqino. Hettisamaano Paarte yinanniri dooggatenna xawoho assinanni doortanno daga kakkaayisate loosinsa xaa geeshsha bura ikkinoti tayxe doorshi isi hiittooho yine xa`minamora gadadisinonke. Kuni baalisi qarri kalaqamaanno yannara guraanni eannorichi buqqeenke aana duhano ikkasi digattino. Shiimare hanni la`no.
Itophiyuuhu tuqu xaadooshshi biiloonyi leeyikki diri gobboomu doorshi seeynoha ikkanno gede Polotiku Paartera yekkeerantanno gedenna mixonsa ku`litanno doogo Biroodikastete hundaanni noo miidiyubbara horoonsidhanno gede Teleevizdiinete, raadiyoonetenna Attamote loosi widooonni doorsha gumulsiissanno miilla ledo ikkite bubbetenna gaazeexu gafa beekke iillishshinoti qaangannite. Kunni loosi dani halaalunni ikko dogatenni “He`mannohekki gede woshshisi; itanohekki gede xiiwisi” yinoonni gedeeta ikkiturono albi doorshi yannarano uyinoonnita anfoommo.
Konni leeyikki gobboomu doorshirano konne assote woyyeesinoonita wirro wirro kulloonni. Ikkollana, mite mite paarte uyinoonninsata gaazexu gafa, televizdiineetanna raadooneeta bubbete yanna garunni horoonsi`ra hoogge fano ikkite sa`anna la`nanni hee`noommo. Xaano sa`u yannara lowo borro haa`ra dandiitanno basera Poletiku paarte uyinoonsaha gazeexu gafa horoonsidhukkinni sa`inoti qaangannite. Lawishshaho, Addis Zemenira Dotteessa 1, 2, 3 barra, 2013 M.Diro) gaazeexu base fano ikkite attamante fultanni nooti saalfachishannote. Gaazeexu gafira paarubba horoonsidhanno gede base beenke sonkoommo, ninke may eesinke yine sammi yinummorono gara di-ikkineemmo.
Raadoonete bubbete yannano ikkito televiizdiinete yannarano “Eweli Paarte daa hooggeenna bubbete yanna fano sa`anni no” yine lowo looso loosa dandiinannita bubbete yanna fano asse saaysa mittu odeesaanchi gede sammi yine sa”ate di-ikkitino; ikkirono, lowontanni dadilisanno. Seewoono bushono “Dagate jirooti” yine mullawa hunnanniti gaazeexu gafinna bubbete yanna tenne dhuka afidhinokki paartera uyneenna mullawa ba”ase hayi yaannohu nookkita leellishanno. Ikkirono, mootimmate miidiyubba dagatewiinni ganba assinoonni woxinni ikkinota hawa di-hasiissanno.
Hajo la`annonsa paartete yinanniri, gumulsiisaano, gumulaasine may qarrinke yite dagate jiro aana haariima mulla gede assine la`nanniha ikkiro albilicho xa`mama gattannokkita afa hasiissannonsa. Gaazeexu baseno ikko tini base poletiku paartera kakkaooshshu loosira uyinoonnita horoonsi`ra di-dandiitino yine wolu loosira hosiissa maayira hoongoonni? Televizdinetenna raadoonete bubbete yanna ikkiturono poletiku paarte dagge horoonsi`ra hooggu geeshsha wolu loosira horoonsi`ra di-dandiinanni? Harunsitanno mootummate bissa qaafo adha maayira hoggino? May dani qaafo adhinanni? Daga seeru hundaanni galtanno. Gashshitinoreno daga tini so`ro noo`ne yite kula dandiitanno.
Kunni borreessaanchira maalale ikkitinoti hajo mittu muli barri giddo mitte poletiku paarte riqiwe yekkeerote gaamoonni manchi maayra dayee basete leella hoogino yee sooreeye xa`manno woyte dawarino dawaro “Mannu wolqa anje noonke daafiraati” yiino. Tenne paarteeti lowota miiliyoonete aleenni hendanni irkisaano daga afi`noommohu yitanninke haarintannori. Xa kaayinni mannu wolqa dinonke yaa di-saalfattanno. Tini yaattonsa Itophiyu daga mishate. Insa woyte mitte biiro giddo lamunna sasu manchi hettisamaano paarte ikkite ofoltino. Kuri qeelte gobba gashshitanno! Hay hoola yineemmo.
Tenne lamalarano poletiku paarte yekkeeronsa duuchare la`neemmo gede assinonke. Mitu paartete yinanniri yekkeeramaano dagate hasiissanno mixonna poolise dinonsa. Yekkeeronsa nafa nyammi di-yitanno. “Faarso gooffusita sirbi” yinoonni. Shiqishshinoti mixonsanna poolisensa gooffuta xonamate higgu. La”ate saalsiisanno paarteeti.
Mitu mituno shiqishanno mixosira nafa hornyu nookkita uddi`rino uduunnini afa dandiinanni. Ledosi yekkeeramanno manniranna ofolino barcimiranna biirote ikkitanokki mannimma haa`re daye hanbaanni coyranno. Insa heedheenanni ninke saallummo. “Cilaahu hee`reenanni la”aahu saalfatanno” yaanno manninke. Minisi maate garunni massaginokkihu poletiku paarte ikke daga gashshara yekkeeramanno woyte ga`a isi gashshanno dagara mararummo.
Tenne gobba poletiki kaanserete dhibbinni mamootenna hiittenne ilamanni akkameenna woy xaginseenna hurannoro kaaliiqi afinona. Shollitino ayimmanni daganna gobba shollishannoh “Poletiku daddalaano” dagate albaanni eemarantanno gede qorophishsha aa hasiissanno.
Egennaamu Selemooni qulaawu matsaafi giddo togo yee amaalanno. “Sasu coyii korkaatinni (Gobba) huxidhanno; cincano di-dandiitanno. Isinni shooleho. Mullichu manchi moohi yannara, loosi-weelu duuwi yannara” (Lawshshu matsaafa foolishsho 30 kiiro 21 haaro matsaafu tiro la`e.) Yannate geeshshira kaaysoommoti sasenti gobba huxissanno korkaatubba giddonni umikkihalla kuloomo`ne. yanna heedhuro albillicho wirro hingeemmona.
Aleqi Inbaaqoomita lawise mitte kiiro yee techota cufeemmona.
Ihaadigi yannara berohu doorshu gumi zeerote, Ikkoonkeneke tayxehu doorshu guminke negeetive Addahona doorshu guminke ikkoonkenke busha; keeruunniha ikkonke. Keeru batironke.
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
