Abrahaam Saamueel
‘‘Itophiya sette diro wo`ma afoommose. Addi addi gobbate qooxeessano la”ate kaayyo afi`roommo. Lowori banxannirinna la`nanniri kalaqamunna mannu loosino doni noo gobbaati. Kalaqamu doni giddo Laalibelu Bonce loonsoonni Amma`note minna daa”atate dandoommo. Lowota dhageefachishshanno baseeti” yee Itophiyu daafira noosire danchare hasaawinohu Kalaa Biruki Waashingiteni yinannisi. Rohu Mereersha Xintinohonna Qaru Loosu Harisaanchooti.
Qara loosu harisaancho ikke massagannohu “Roha” yaanno mereershi su`mu alba Laalibelaho uynoonni su`ma ikke, baalanta owaante mitteenni hanqafe amadino xagisaanote uurrinshaati. Tini Itophiyu qaalinni su`minoonniti fayyimmate uurrinsha guma gede xagisate owaante uyitannota ikkiturono, daga dagge dhibba calla xagisidhanno base ikkitukkinni giddoyidinsa ayyaana kassi assanno garinni haanja latishshano hattono wole daa’’antanni daa”ato mitteenni loosino.
Rohu ijaara loonsanni hee`noonnihu Boole Sinu quchumi giddo alba paarkete yine kalloonni base ikkite, “Adiwu Paarke” yine albaanni su`minoonnite. fayyimmate mine assiniti alba nooti paarke mitteenni amadante heedhenanni loosantanno gede assinoonni daafira duucha owaante aannoha fayyimmate mine yine woshshinoonnihu. Kalaa Biruki Waashingteni fayyimmate mereershi lame ajuuja amade owaante aannoha jawa ijaaru loosira mixo amandoonnitano kulanno.
Hindenna Taayilaande xagisate turizimenni (meedikaalete turizimenni) lowo garinni horaameeyye ikkitanni no. Afriiku gobbuwa xagisi`rate tenne gobbuwa hadhanno ikkinninna gobbansara xagisi`raahu shiimaho. Tenne gobba xagisidhara woy hikkiminnaho hadhanno woyte dirunni 5 Miiliyoone doolaare birra fulo assitanno. Konnira Itophiyu duuchare hanqafinno fayyimmate turizimenni lowo eo afidhara assitanni noo ijaaru loosi albilicho lowo hexxo assinoonni looso ikkinota la`noonni.
“Kalqete deerrinni su`ma fultinoti lowo gobba hadhannoti bubbete hodhishshu noote. Kalaqamunni, dhagetenninna budunni nooti turizimete jiro ledo lendiro Rohu fayyimmate mereershi loosi hanafama turizimetenni afi`nanni horo gotti assitanno. fayyimmate mereershira uynanni owaante hasidhe daggannori wole gobbuwa daga Itophiyu Horophilu hodhishsha horoonsidhe dagganno yannara, hoteellate keeshshitanno woyte, addi addi uduunne hidhitanno woytenna assitanno harinshonni gobbayidi doolarete woxi soorro lexxitanno” yiinohu qaru loosu harisaanchi xaginsanni mereershi loosi gobayidi woxu soorrora calla ikkikkinni daga wole gobbara hadhe lowo woxe fushshidhannori konne dagge xagisi`rate dandiisiissanno. Kuni uurrinshi loosu widira eanno woyte babbaxxitinoti hikkiminnu uurrinshuwanni sonkannita xaginsanni sokkara owaante aate fayyimmate mereershi xaanni mixotenni hanqafe xibbunni 10% anga amandoonnita coyi’rino.
Uurrinshinsa gobba turizimetenni balaxxe horaameeyye ikkitanno gede ijaaru looso rahotenni gundannita addi addi fayyimmate owaante uytannore onte uurrinsha ontu diri giddo loose gudate mixi`noonnitano Afiriku gobbanni umiha fayyimmate uurrinsha ikkanno gede loonsannita huwachiishino.
Kunino uurrinshi Addisawu Quchumira loosamasinni lowota hagiidhe coyi’rinohu quchumu Fayyimmate Biiro Sooreessi Dr. Yohaannisi Caaliho. “Quchumu deerrinni, gobate isilanchimmatenni ikko hasi`nannirichinni wo`minohanna owaatamaano kassi assitanoti fayyimmate uurrinshubba nookki daafira fayyimmate hajora baara widira hadhanno qansooti diru dirunni lexxitanni hadhanni no. Daga affinokki gobbara hadhanno woyte hendoonnikki fulora reqecci yitanno.
Daga dagoomittetenni, miinjunninna addi addi xiiwo giddo heedhe afidhanno owaante roore gobbate giddo gata hasiissanno woxi fulanno. Meedikaalete turizimenni dirunni ajanna 4 Miiliyoone doolaare ale fultannota anfoonni. Gobbate xaa yannara doolaarete soorro woxi anjenni la`niro lowo gawajjo no. Ikkinohura, Rohu duuchu hikkiminnu uurrinshi ijaaru safo tungoonnihu tenne gobbate noo foonqe tiranno yineeti” yee xawisino.
Rohu duuchu fayyimmate mereershi looso harinsanni basera onte beeddakko noo hoteelenna Itophiyu bubbete/Horophilu/ hodhishshino mule no daafira Itophiya fayyimmate owaantenni iillado assannosi yine hendanni yiino. 28 heektaarera 12 biiliyoone birrinni loonsannihu kuni hikkiminnu uurrinshi noo base way lagi noota ikkase gaangawase haanjanna injiinoha assa dandiinannihura quchumu teessanono ikkito gobbayidinni dagganno wosinna fayyimmate owaante afi’rate calla ikkikkinni haanja basenni ayyaanansa kassi assa dancha fooliishsho afidhanno gede assano yine loonsanniho.
Xaa geeshsha noo rosichi gambooshshu turizime aana illacha assinoho. Xa kaayinni Meedikaalete Turizime lendino.Tenne lamente hajo aana hattono Meedikaalete Turizimenni fayyimmate wole gobbara hadhanno daga woy qansoota gatisate, woy gobbanni daanno manni aana illacha aassinoonni yine dawaro aannonke gede xa`minoommo.
Doktorichu dawaro qolanni Itophiya daa”atatenna wole hajora dagganno mannooti hadhara albaanni afa hasidhannori deerrase agadhitino hoteele noota afate. Konnira gambooshshunna Meedikaaltete Turizime mimmito labbannoreeti. Konnira fayyimmate uurrinshi gobbate jawa dhukaati. Togoo loossanni gobbate giddo dureeyyeno beeqqaano ikkitanno gede assinanni daafira ijaaru looso harunsannoha Woganna Turizimete Ministerenni hattono hajo la`anno bissa ledo halante loosatenni horaameeyimma lossate looso loonsanni.
Quchumu gashshooti albinni roore fayyiimate turizime iilado assate millimillo hanafino. Fayyimmate handaarinni 62 diro ale ikkinohu “Amate mittoho” yine woshshinannihu Gandi Qaagishshu Hoospitaalenna Abebechi Goobeniti Amuwunna Qaaqquullu fayyimmate Uurrinshubba ledo lowo wolqa ikkitanno. Taje amadate amanyooteno haaroonsateno lowo qeecha afi`rino.
Dr. Yohaannisi baxxino fayyimmate owaante hasatto gashshootu widoonni calla wonshinannita ikkitinokki daafira Rohu gedeeri fayyimmate uurrinshuwa beeqqaano assa hasiissanota ikkitino daafira lowontanni danchaho yiino. Kuni xaginsannihu turizimete uurrinshi ogimma noo loosaasinenna looso hoogino weddellira loosu kaayyo kalaqatenni daga horaameeyye assannota coyi’rino.
Tini pirojekte loosante gooffa geeshsha Fayyimmate Biiro Quchumu gashshooti ledo halante tenne yannara xaadanno qarri amadikkinni loosonsa loossanno gede irko assatenninna harunsatenni goofimarchu geeshsha mittimmatenni loossannota coyrino. Gidooydi bissa buqqise kaysate (dhiwamino biso hoolle keeraancho riqiwate), umo darre gowate looso, ilate qarri xaadannonsarira, kaanseretenna wolootta dhibba xagisate hattono fayyimmate qajeelshi mereershano ikke owaante aannoha ikkinohura; ogeeyye afi`rate gobboomu deerrinni ikkado ogeeyye heedhanno gede assate lowontanni kaa`lannoho.
Konni albaanni baara wido heedhanno qansooti Addiababaho SMS (ሲኤሲ) qooxeessira baatto adhite albi xaphoomu Ministirichi Haylemaryaam Desaalenyihu safote kincho worinohu xaa geeshsha looso di-hanafino; xaano togoo pirojekte looso harisate safote kincho tungoonniti hatto ikkite gattara dandiitannona konnira tini pirojekiteno safote kincho tungeenna gumu hoogiro mullawa gattanonna mayyaatto yine xa`mo shiqinsheenna; Dr. Yohaannisi dawaro qolanni loonsara mixi`noonni mixo loosu aana ofolla hoogguro mittu waagi nooikkita ikkitino daafira mittimmate loonsanni loosi badhera higate kaayyo xaaddanosi.
SMS (ሲኤሲ) qooxeessira loonsanni yine safote kincho tungoonnihurano togoo foonqe noosi, ikkirono xa ijaara ijaarsa hananfoonni. Rohu fayyimmate uurrinshi kawiinni baxxinoho. Debre Birhaanete quchumira loosinohu xarmusete faafirikinni lowo lawishsha ikkinno daafira loose gudate lowo dhuki noosita buunxoonnihura togoo qarra di-iilishanno yiino. Uynoonnisi baycho huxxe worara ikkikkinni loosara ikkinotano qoleno loosoho hasiissanosiha uduunnenna maashiinna eesse gude looso einoti lowore leellishshanno.
“Lowo yannara kullannanke macciishinoommorinna anfoommori Hoteeletenna gambooshshu turizimeeti. Itophiyu Afiriiku mereersha ikke lowoha kalqetenna Afiriiku ganbooshshuwa harisanni daa”atara daannoha lowo manna adhitanni deerrasi agadhinohu lowohu xagisi`nanni mini dinose. Lowo eo afi`ra dandiinanni hee`ne lowore hunnoonni” yite coyidhinoti Addis-Ababu fayyimmate biiro Kooviidi-19 fayya amaalaancho dukko Mahileetu Girmiti quchumaho loonsoonnikki loosi daninni illacha tunge baxxinohunni Fayyimmate Turizime gedee uurrinshubba loonsanni gede Addis-ababu Quchumi jawaate loosanni no.
Rohu Fayyimmate Uurrinshi onte hospitaale giddo umita mittu diri gedensaanni loose aate qixxaawe no. Konnira quchumu gashshooti mashalaqqe garunni soorri’ratenninna egensiisate widoonni illacha tuge loosanni noota dukko Mahileeti xawissino.
Addis-Ababu Budunna Seesiqalote biiro Sooreette Dukko Fayza Mehamediti fayyimmate mereershi, tini biiro loossanno loosi ledo xaadooshshu noosi daafira lowota irkisannota xawissanno. Rohu Duuchu fayyimmate Mereershi loosame gofanno yannara ninke biirono taalo loosu giddora e’annota kultino. Gobbankera dagge fayyimmate xagisidhe hadhanno daga gobbanke daafira la`norenna kassi assinonsare baala insa gobbara martanno woyte garunni egensiissannonna woleho kultanno gede huwachiishatenni dancha gede egensiissanno ambasaaddere ikkitanno gedeno biiro loossannota coydhino.
“Xaa yannara quchumaho qiide noohu turizimete loosi woyyaawanni noo. Muli barrinni dagate fano assinoonniti Inxooxxonna Sheggeri, Andinetinna Wodajinete Paarkootu quchumaho lowo gede biinfille uytanni leeltanno. Konnirano tenne yannara Fayyimmate Turizime looso hananfe quchumu turizimete looso iillisha hasi`ranno baycho iillishate kaayyo halashshanno loosooti’ yitino. Rohu pirojekteno e`ino sheemaati garinni loosu giddora e`e jeefo iillishate loossanno yee ammaneemma yitino.
2020 M.Diro Addis Ababa Meedikaalete Turizime iillitinnota assate goboomu deerrinni amandoonni mixo jeefo gantanno gede assate Rohu fayyimmate Uurrinshi lowo hexxo assinoonniha ikkinotannna illete leellanorichi loosama hasiissanota basete leelle looso hanafisiisinohu Xaphoomu ministirichi Dr Abiy Ahimedihu egensiisino. Konne looso yanna yannatenni haruunsannotanna amandoonni mixo garinni goofanno gede loonsannita, goofa hoogiro qaafo adhinanni yee qorophisiisino.
Tini pirojekte turizimete lophora lowo qeechi nootano wolootu gede xaphoomu ministirichi Dr Abiyno ledino. Turizimete looso lowo gede loonsanni hee`noonniha ikkirono, turste deerrase agadhino fayyimmate owaante di-afi`neemmo yitanno yaaddonni ganteemmo yiino.
Pirojekte lamalu agani giddo assinoonni hasaawinni dagginota ikkitinohura rakke gooffannotano mulenni gumano la`nanni yine agarranni.
Bakkalchoo Dotteessa 14/ 2013
