Amsaalu Felleqe
Gobbate aleenni ikkinori dino. Hee’nannihu, hagiirruno dadilluno kalaqamunni nooho; kuni duuchu ikkannohu manchi beetti hee’rirooti. Hee’nannihu gobba heedhurooti. Gobbansa ayirrinye afatennino ikko afa hoongetenni diinnate sayisse uyitinori techo kuneeti shollinyensa duqqite mannira gobbara raataabbanna, huuccidhanna, manni anga la’anna, gobba nookkinsa daafira manni gobbara huutaabbanni; gotti yite nafa manni alba la’’a saaltanna la’’ate gede saalfachishannori dino.
Kalqenkera lophitino gobbuwara yinanniri woloota lophitanni noo gobbuwa kadote gashshootinsa giddo keeshshiishatenni insa anga la’anni calla heedhara hasidhanno. Hakkiinnino sa’e gobbuwa albaanni noowiinni woffi yite diigante billaallitanno gede goxxukkinni galte loossanni leeltanno. Maala’lisannohu kayinni insa gobba kisantara agurina; qansootinsa kisantara agurina gobbansara sa’nanni hedeweelcho da’muulcho kandiro nafa mayira kisamummo yite giira qassannoreeti.
Manni gobba diigate; manna shaatenna shiishiishate; gaance kayisate; olu ka’’anno gede assate; insanni angansa wortanni gobbuwa qarru giddo keeshshiishate assitannokki wo’naalshi dino.
Konne assootensa gumultanohuno babbaxxitino hayyonsa horonsidhanniiti. Ninke gobbarano albaannino ikko xaano la’nanni hee’noommohuno konneentilla. Itophiyaho qarru xaadinoseho muli dirra giddo calla di-ikkino. Bi’re hundanni hanafe babbaxxitinori gobbaydi diinna te nne gobba ayirrinye shollishate untinokki bale dino. Sumaaleno, Sudaaneno, Gibtseno, Ingilizeno, Xaaliyaanuno, Xa gobbankera soorrote kawa fiixoommummoti Ertiruno ikkito wolootuno yanna yannantenni ka’anni Itophiya horritino. Itophiyu kayinni duucha yannara xaadannose qarra dagase mittimmanni sharrante qeeltanni daggino ikkinnina qeelante diegentino.
Afriku lawishsha ikkitinoti Itophiyu mayra waajjuullunni diqeelantino yitannori galchimi gobbuwa hiittenne yannarano ka’anni gobbanke rabbisatenni qeelle adhate ‘’Itophiyu ninkenni qeelante angase uytino’’ yaate amaddino ajuujansa gumulate afidhu injoo baala horonsidhanni afantanno. Lawishshahono kaa’lote su’minni daganke duucha yannara insa anga la’ne calla hee’neemmo gede assitanno. Gobbankera bacu qansooti Seefti Neetetenni kaa’linannireeti yinanna albaanni dureeyyenna loosidhe uminsannino sa’e wolootaho ikkite galtino mannooti techo manni anga la’e galtannore ikkite gattino. Seefti Neetetenni kaa’linanni mannooti kaa’lo afi’rate bikkaancho wonshate buxicho busarcho ikkite leella noonsa daafira baxxinohunni baadiyyete mine saada noonsaro saada mininni fushshite vhirte gudde hadirinsa; golonsa diigge huna noonsa; gate duqulchu nooro buujjite guda noonsa; hala’lado baatto loosidhannoti noonsarono baattonsa murmurte hirte shiima galashshu albi geeshshi baatto amadde gattanno; galtannohu umosi dandiino mini noonsarino hakkonne minensa diigge daasu giddo galtanno gede assinanniiti keeshshinoonnihu; xaano ikkanni noohu konneetilla. Konne duucha assitannori daga tennera kaa’lo uyneemmo yitannori waajjuullu mixooti. Togoonni assitanni loosidhe umonsa dandiite galtino manninke gadachante buxane busarcho ikkitanno gede assinoonnihu gobbanke kadote gashshooti giddo miicce gashshate hasidhannori galchimi gobbuwa illacha gumulsiisate yineennaati.
Wolootuno soqqamaasinete ninke yitanni poletikano, amma’nono, dagoomitte heeshshono, budeno balchoomano, rosu amanyooteno baalare karsitanni burduuqqanni; dagoomu mimmitu ledo ayirrisamenna baxame hee’ranno amanyoote; ledo halamme gutunni loosi’nanniha; hasaanbanni dadillehono hagiirrehono mimmitu ledo halammanni heeshshonke baala hoshooshshanni noori kuri waajjuulleho. Insaha kayinni budensano balchoomansano lossidhanno. Meessiha woffi assite la’’atenni dandaaminsarono meessi balchoomi baeenna insaha harunsinammorano jawa hasatto noonsata hawa dihasiissannonke.
Daa’’ataanchimmate su’minni daggannori maati assitanni noohu? Bi’renni hundinni kayse Itophiyunnita donnase, daggese borreessinoonnire, babbaxxitino kalaqamu shiilo noowa hasidhanni bi’re birqiiqa borreessine amandoonni dhagge, budu xagga qixxeessinanni hayyo baala adhitanna gatinori nooni? Xaalla baqqi yini yannara hakkuno ku’uno ninkehona qollenke yaa hananfi ikkinnina waajjuullu anganke qiqqishshe kadotenni gashshate; hakku taala hooginsaro noonkere mulqitanni insa noo gedeenni woy woyyeessitanni horonsidhanni kalqete insa egennantanno; ninke manni kalaqinohu mullawa gatanno.
Mootimmannita ikkitinokkiri hallanya uurrinshuwa yineenna duuchu handaarinni daggannorino hattonni buxanenna wolqa hoogginore kaa’la noote. Kayinnilla kaa’lote su’minni assinanni hee’noonniri maati? Kaa’lote su’minni e’anniiti gide iimaanni qawwe woroonni wortanni shiqishshanni noori base baalantera gaancu ka’’anno gede assitanni keeshshitino; xaano konne assootensa diagurtino. Latishshu su’minni dagginorino hattonni shiima baatto aana haqqu sircho kaasanni latinsummo yitanni giddo giddoonni kayinni gobba diigate wo’naaltanno wolquwara ola harisidhannore kaa’litannansa la’nanni hee’noonni.
Gobbankera soorro daggara albaanni keeru gaadaano yinanna giwirinnu biro widoonni dagganni quchummate gallanni mini hee’reennanni baadiyyete fulte loosidhe galtinori minna karaayya’e galtanni lamalate giddo qooxeessahonna gobbate ikkinnore HWHTranna galchimi gobbuwara rippoorte shiqishshanni keeshshitu waajjuulli soorro dagguta hiitti bale ittunsa? Keeru gaadaano su’minni gob bankera ikkanni keeshshinohu maati yaannoha la’nummoro lowonta mararsanno garinni gobbanke techo kalaqantinose jiffara reqecci yitanno gede assitinori hakkuriiti.
Keeru gaadaano dagatenna gobbate keeri hee’ranno gede soqqantannoreeti ikkinnina keeru su’minni maaxante qooxeessu manni iillannokkiwa heedhe mashalaqqe sayissanni; babbaxxinore yannaasincho xaadooshshu uduunnenna gaance kakkaysate ikkannore maaxxe shiqishshannoha ikkiro keere ikkikkinni gaance kalaqqannore ikkansa illetenniwe la’nummo. Konni aleenni ammannanniri maati?
HWHT sa’u 27nna ale ikkitino dirrara qajeelsite base baalantera fincitinori gobbate giddorinna gobbaydi wolquwa techo daganke ga’labbi yitino heeshsho heedhannokki gede; hakkiinnino sae gobba tini diigante ba’anno gede ledonke nooha labbanni hunote assootensa gumultanni noore qooxeessinkera la’nanni sammi yine saysa dinonke. Korkaatuno hattonni la’nanni sammi yine worre agurroonnireeti techo gobba kaadde ola fanteenna qansootu raga tuqa gobba gatisate gaadira bobbahate gadachantinohu.
Danchumma assitannori noonte gede meessa labbanni; ledo kawa ka’a yitanni heedhanni badheenni kayinni hunote assootensa gumultannori gerechu lande uddidhino hiyyeeyye itte itisiissanke geeshsha deama dinonke. Duucha yannara qooxeessanke baqqinaatunni agadha; hunote assootira millissanno wolquwa harunsine seeru hundaanni hossanno gede assa ga’labbote bissa hajo calla assine la’’a gattona. Qubbichunni kiirranni mannooti gantino gano hala’liteenna kalaqamino qarrinni xaalla sagaletenni umose dandaate sharrantanni noo daga latishhsu loosonsa agurte olaho gaadate gadachantino. Mootimmano daga wo’munni wo’ma albansa latishshaho qoltanno gede massagate mixidhirono gadachante e’ino olinni seeru aliidimma agarsiisate gaadira yinanna banxono gimbono mitti mittinke mini kisamino. Gobbate miinjino wolu latishshira hosa dandaannohu gobba diigantannokki gede gatisate yineenna agarroonnikkinna hasiisannokki illachiraati hosanna noohu.
Ikkinohurano gobbate keeri hee’ra dandaannohu albaanni qasantanno diinnara aleenni giddoonni ledo noore labbanni maaxante diinnate mashalaqqe uytannonna babbaxxitino doogganni kaa’litanninsa noo wolquwa hunote assootensa agurtanno gede assatenniiti. Kuri hunote wolquwa assootensa uurrisa hoogguronna woy loosinsanni mucuqqi yite ba’anno gede assa hoongi geeshsha gobba hembeeltanninna gaance suffanno gede assitanni hee’ra hasidhanno wolquwara hale ikkitanni heedhannokki gede sharrama hasiissanno. Xaa yannara gobba gatisate qansootu bareeda olantonkenna doodhitino mootimmara assitanni noo irko addinta naandannite. Gobbanke xaa yannara xaaddinose jifo baala qeelte ayirrinyese agarsiisidhe suffanno; jireenyaseno buuxisidhanno yitanno hexxonke adda ikkitanno gede kayinni kaa’lotenna babbaxxinorinni balba’lite gobba danote giddo ubbanno gede assitabbore ge’rechu lande uddidhino hiyyeeyye sharrama baalinkewiinni agarantanno!
Bakkalcho Bocaasa 9 / 2014
