Amsaalu Felleqe
Itophiyu techono ikkiro giddoyidinnino ikko gobbaydinni ka’inose diinna oosose sharronna kakkalonni qeelte ayirrinyesenna wolambinatese buuxisi’rase digattanno. Gobbanke konne kainose ola qasatenni Afriku wolambinatunna jireenyu lawishsha ikkitannotano kullanni hee’noonni.
Qaraartino sharro assinikkinni qeellete iilline dianfanni. Itophiya diigate ka’inori mannooti lubbonsa sayisse uyte Itophiya diiggannoha ikkiro ninke kayinni lubbonke sayinse uyne Itophiya keeshshiinesheemmo yitannoti gobbankehu xaphoomu ministirchi hedo lowonta injiitannoe. Tini baalinke gobbanke banxeemmonna agadhineemmo qansootira jawa sokkaati; xaa yannara gobbasi daafira huluullamannohu baalunku foniinni macciishshinanni hee’noommo hedonna hasatto ikkitinohura.
Gobbate aana diinna ola fantu yannanni hanafe albaanni sai kadote gashshootinni mimmitu ledo sumuu yitannokki gede assinoonni daga maala’lisanno garinni bi’re hundi gede mittimmansa, roduuwimmansa kaajjishidhe mitto ikkatenni gobbansa daafira halante loossanni afantanno. Woxunni, egennotenni, wolqatenni, uduunnunni, sinqe shiqishatenni sa’e iltino oosonsano maassidhe sokkanni noohu gobbate aleenni ikkinori nookki daafiraati. muli barruwa kawano Addis Ababu quchuminna qooxeessu teessaanono ikkito qoqqowubbate daga wo’manti HWHT nna SHENE assoote tiyyidhe gibbinota babbaxxino garinni keeraanchonna irkote dira harissanni xawissanni noo gari addinta maala’lisannoho; diinu haxo heeshshi assinoho.
kadote gashshooti hedo kachafisiisannonna Itophiyu qeelle afidhannota ayino afara hasiisanno garinni daganke duudhe sokkase sayisanni mootimmase qotira ledo ikkite halantanni noota leellishshanni afantanno. Itophiya ayeerano saynse diuyinanni. Albi ilama kakkalante techora iillishatenni xaa ilamara ragissinonke ayirrado ama gobbankeeti. Itophiyo kaajjitanni wolaphitanni hadhanni noota diinu afona. Mittimmanke roorenkanni kaajjishi’nummoro cancishaano ba’annilla hadhanno. Itophiyu baxxannose oosose heedheenna didiigantanno; ajuujase uurrisate agurina taxxi assitanno wolqano diheedhanno.
Itophiyu manni tenne woyyaabbino yannara agurranna bi’re yannaasincho hayyo nookki yannara nafa gobbaydi xiiwora guluphitanno ayimma dinonsa. Manna baxxanno, ayirrissanno, dayha fiixoonsidhe adhitanno, gobbate aana dayno diinira kayinni base diuytanno; lubbonsa kakkalte gobbansa hegeraame assidhanno dagaati.
Raga tuqa ka’ino cancishaano bareedda Itophiyu oosonni rumushshinsa buqqisamanni no. bunshete ka’inori rumushshi hundinni buqqisame ho’liro Itophiyu alba higgella hadhanno.
“Ninke annuwinke oosootina Itophiya haxose heeshshi diassiinseemmo” yitanni oosose kaajjadonna qaraartino sharro assitanni; kaino diina mucuqqi assitanni afantanno. Qansootu xaa yannara mittu Itophiyinna gobbansa daafira mitte mixo noonkere ikkanke leellishshanni no. Itophiyu hajo oosose hajooti ikkinnina wolu aye hajono di-ikkitino; di-ikkitannono. La’nanni hee’noommohuno daganke wo’manti gobbate gargarooshshu olantonna mootimmate hedonna ajuuja irkisaano ikkatenni sa’e kakkalamatenni gobbanke diigamatenni gatisatenna keeraanchonna wolambinatise agaramino gobba ilamate iqqate qixxaabbinore ikkansa leellishshino.
Albi annuwinke miqichonsa hiiqqante; mundeensa duntenna lubbonsa kakkalte waajjuulleho angansa uyte guluphitukkinni ayirrinyesenni ledo keeshshiishshino gobbanke techono Itophiyu oosose kakkalamanni suffanni afantanno. Albillichono suffanno.
Duuchunku qooxeessira heedhanno daganke cancishaano gaamo tiyyi’ratenna gobbate gargarooshshu olantonke irkisatenni galchimi gobbuwa Itophiya diigate loossanno gede guluffinonsa cancishaano ledo halamansa lowonta saalfachishshannote. Ikkollana gobbanke hanaffinota haaro fooliishsho gufisate diinna fantino oli Itophiyu qeelaanchimmanni gumulamannota duhuluullammeemmo.
Kuri dhaggete diinnanke gobbanke waajjuullu kadote gashshootinni gulupha hoogase diru du’ma sammichonsa giiranna hashsha barra tenne gobba hidhate yogortanni goxicho ba’anni; mito woyteno haaqiidhanninna ikkito ba’unsarono jawaawurritanni galtanno.
Itophiyu daga mittimmatenni loossuro gaaddinonkeri shollitanna; gobbanke ayirrinyi luphi yee kalqete leellannohanna roorenkanni ayirrinsanna heedhannota ikkitanno. Babbaxxitino kalqete tuqu xaadooshshuwano miidiyunna odeessaanchimmate amanyooti gobbaanni ikkino garinni kaphu duduwo fincitanni Tigrayete daga aana sircho hunnoonni yitanni kaphiturono halaalu fulanno woyte anfanniha ikkanno. Xa gobbanke su’ma hunatenna hakkiinnino sase insa hasattonna mixonsa garinni diingeemmo yituri yannate gedensaanni halaalu qeeleenna insanni mimmitinsawiinni ba’annoha ikkanno. Halaale amadinohu aye woyteno diuwanno.
Gobbankera xaa yannara giddoydinnino ikko gobbaydinni ka’inose diinna bareedda oosose sharrantanni qeellete widira hadhanni no; muli barri giddono diinise ba’’annohu baeenna; gattinorino angansa bareedda olantonkera uyitanni seeru hundaanni ikkite loossino barshenna hilora angansaha afidhanno barri xeerto di-ikkanno.
Gobba gashshitannorino ninkente gede insano gobba gatinsanni hayyo kalaqqanni; amaalantanni; amaaltanni daga hale assidhe loossanni afantanno. Dagankenna doodhitino mootimma sumuu yitinota effidhe gibbannori wolootu kalqe gobbuwanna tuqu xaadooshshuwa kayinni afidhu yannanna injoo baala horonsidhanni dagatenna mootimmate mereero sumiimme nookki gede assite coye galchite ninkenkura kultanna macciishshineemmo woyte lowonta maala’lisannoe.
Nookkirenna kaphu duduwonsa kalaqqe dudubbanni mootimmanniha dancha su’ma bunshetenni kasate wo’naaltanno. Ayirradonna gobbansa ayeerano aleenni baxxannonna ayirrissanno dagankeno gobbanke diigante ba’uro qarransa ikkinokkihu gede assitanni dudubbanno bissano no. Hanni hiittenne dagaati gobbase gibbe; umisenni baxxe doodhitino mootimma gibbe cancishaanote ledo halantannoti?
Mitu mitu gobba tini diinaho anga uyte qeelantanna mootimmano amaddannore kaddannore hoogge dagate albinni maaxantino; isonni gashshaano gobba hunte ba’ino yitanno diinnano diba’ino. Kaphu duduwonsa halashshite harisidhanni afantanno; babbaxxitino dagoomitte mashalaqqete qoollansanni horonsidheno daga hebeelannore fincitanno. Daganke kayinni hattoonni hembeelantannota ikkitinoyya mitte maccanno macciishshite; coy hiincite la’anni mitticho maccanno kayinni duntella huntanno. Diinu hedonna hasatto gede ikkoommerowe xaa geeshsha dihee’noommonka.
Diinna yituntegede gobba tini ba’eenna ninkeno qarru giddo umbe kalqe oso’litannonkenna hasidhu gede godo’litannonkenka. Xaano ikkiro gobbanke daafira baalinke hee’noommowa hee’ne agarranninke qeecha fula mittu mittinkewiinni agarrannite. Gobba heedhurooti hee’rano dandiineemmohu. Ilano, loosi’rano, mi’nano, ji’lano, rosiisi’rano rosano, amanyootunni wi’lano gobbate ayirrinyi noowaatilla; gobba nookkiha aye gobbara hee’nanni?
Gargartote olantonke gobba gatisate hashsha barra yitukkinni; hudodhanni goo’riitanni; daafurtanni, jawaattanni, dhiwantanni hurtanni la’anni noo shetto insanna insalla affino. Tini baala qaraartino sharro ga’ara coommado qeellera iillishshannonke. Konnira kayinni daganke xaa yannara gobbate qaccetenni qaccete geeshsha agarranninsaha qansichimmate qeechansa garunni fultanni afantanno. Konne jawaachinshe sufa agarranni.
Bunshete kainohu bushu garinni ba’’anno. Ka’’a bushshara ga’ra bushshinote gedeeti masalo. Xaa yannara gobbanke aana kawa ka’aanni ka’ino diinna; hasidhu garinni anganke qiqqishshe gashshatenna hajajate hasidhannori halantino Itophiyu cigilenni qeelantanno; Itophiya diigate ‘’Sioole’’no e’neemmo yitu wolqa Itophiyu mittenna kaajjado gobba ikkite qeelteennansa wirro ka’akkira hasidhanno Sioolensa hattenne e’e gatannoha ikkanno. Itophiyu kayinni oosose hanaffinohu qaraartanno sharronni coommado qeellera iilltannohu barru muleeti.
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
