Amsaalu Felleqe
Addis Ababa:- IFDR Gargarooshshu olanto albi miila ikkite gobbansa owaatturono yannate noo amanyooti kayinni gobbatenna dagate yee loosannoha hasi’rannokki daafira loosinsanni ka’anno gede gadachantinotanna xaa yannara kayinni gobbate woshshattora dawaro qolate wirro gaaddanni noori olantote albi miilla coyidhu.
Kakkacha juntu gaamonni xaa yannara gobbate aana fannoonni olinni federaalete mootimma seeru aliidimma agarsiisatenna gobba diigamatenni gatisate qaafo adhitanni nooha ikkanna albiri gargarooshshu olanto miillano gobba gatisate agarranninsa qeecha fultanno gede xaa yannara gobba woshshatto assitino.
Tenne gobbate woshshatto adhite gobba gatisate gaaddanni noori mereerinni albi gargarooshshu olanto miillanna xaa yannarano Sidaamu dagoomu qoqqowi mootimmara luphiima massagaancho ikkinohu Koloneel Roddamo Kia baxxinohunni Itophiyu Pireesete Uurrinsha ledo assino keeshshonni xawisino garinni; Maaju agani 1983M.Dnni hanafe babbaxxino deerrinni sharrote beeqqaancho ikkatenni Sidaami deerrinni uurrinsoonnita ga’labbote bissa massaganni keeshshinota coyi’ranno.
Hakkiinnino 1987M.Dnni hanafe Sidaami Rejimente yine tantannoonnita olu kifile massagatenni gobbate gargarooshshu olanto karsamatenni olu sayinsenna massagote qajeelshano deerru deerrunkunni adhatenni Soojjaati hajajoranna wolootta kifillara luphiima Birigeedete massagaanchimmanni Itiyo–Eertiru oli yannara bareendetenni olsiisatenni gobba horre dayno diini qeelame fuleenna gobba wolambinatese buuxisiisa geeshsha qeelletenni gumulino.
Ikkollana hatte yannara mootimmano ikko gargarooshshu olanto massagannohu HWHT (IHADEG) gobbatenna dagate daafira yite sharrantanno olanto Tigrayete ilama gobbaanni ikkitinori aana lowohunni xiiwo assannota xawisino.
Itiyo—Eertiru oli yannara Burenna Tsoorenu olu basera bareendetenni olsiisanni qeelletenni gumulirono olu uurri gedensannino Gargarooshshu olanto qara loosu mine Addis Ababaho gaamame 1994—2000M.D geeshsha babbaxxitino loossanni luphiima massagaanchimmanni loosanni keeshshino.
Aaneno noosihu woyyaawu loosu gumulshinni gargarooshshu sayinsenna massagaanchimmatenni umikki digirenni maassamirono wolootu ledosi maassantinorira luphiima deerra uyine gaammi yannara isira kayinni konni garinni dhukasinna egennosi lossi’ranni ha’riro aantetenni ninkera elannokkiha ikkinohura loosunni fula noosi yaatenni gumulte agarroonnikki yannanninna nookki korkaatinni loosisinni agursiinsoonnisita coyi’ranno.
Dargete gashshoote sharramatenni gobba massaganni keeshshinohu HWHT (IHADEG) kalaqamisinni sharrosi tenne gobba garunni gashshate ikkikkinni gobba diiganteenna bayi’riidi Tigraye kalaqeemmo yaanno ajuuja amadatenni wolootu Itophiyu daganna dagoomi aana kayinni shetto ganatenni kadote giddo keeshshiishate ajuuja amade sharraminoha ikkasino Koloneeli Roddamo coyi’ranno.
Hatte yannara gobbano insanni massagganni gargarooshshu olanto giddono deerru deerrunkunni noota massagote basenna qajeelshu kifilla geeshsha noo handaarra baalanta Tigrayete ilama ikkitinori calla massaggannohuranna wolootu aana xiiwo assinannihura kuni bainchu assooti gatanno gede hedo kayisannonna sharramannohu aana wiinamunni qaafo adhitannota kulannohu Koloneel Roddamo; hatte yannara Tigrete afoo coyi’rannohu gobbaanni ikkinohu massagaanchono ikkiro gobbatenna dagate daafira coyi’ratenna hedo kayisate kaayyo ho’linannisita dimaaxino.
Konni kaiminnino macciishshaminonkerenna loonsanni hee’noonni bunshenna so’ronsa xawoho kuleemmohura togoo hedonna xa’mo gobbatenna daga’ya xa’mo dawaro afi’ra noose yitannotanna gobba wolambinate afi’ra noose yinanni woyte togoo hedo kayisa didandiitinanni yaatenni isono ikko wolootano Tigrayete ilama gobbaanni ikkinore loosinsanni hoollannita Koloneelichu qummi assanno.
Duuchante harinsho giddo Tigrayete aliidimma calla ha’risidhanno daafira tini harinsho hadhe marte danchu gumiranna gobboomite mittimma abbannokkihura harinsho tini digaraho yaannohunni giddoonni asseemmo sharronni xaalla looso’ya danchu garinninna gumaamimmatenni loosanni noommoha mimmito riqiwa yaannohunni Jeneraalimmate ba’latto afi’rate iille noommoha gadachite madi’roommokkihanna fayyimma’ya aana mittu qarrino nooekkiha loosunni fuleemmo gede assitinoe yaanno.
Konne assitannohuno Tigrayete ilama ikkinokkihura luphiima ba’latto ho’latenna giddoonni uminsa ajuuja harisidhannota wolootu daganna dagoomi affannokki gede hasidhannohuraati yaannohu Koloneeli Roddamo; kaiminsanni hanaffe Itophiya yinanni gobba diigatenna uminsaha bayi’riidi Tigraye kalaqi’neemmo yitanno ajuujansa wonshi’rate yite jeefoteno gobbate gargartote olanto aana ola fantinotanna xaa yannara kayinni gobba assitino woshshattonni gobba dhaggete diinnanni gargarate wirro gaadanni noota coyi’rino.
Gobbate woshshattora yanna aa dihasiissanno; konnirano maate’yanni, loosi’yanninna heeshsho’yanni gobba’ya balaxisa nooe daafira gobbate woshshatto kaiminni gaadanni noommo yaanni hedosi uynonkehu kayinni albi gargarooshshu olanto miilinna xaa yannara Sidaamu qoqqowira luphiima massagaancho ikkinohu Koloneel Indaashshaw Simanoho.
Gobbate gargarooshshu olanto giddo 1987M.Dnni hanafe Shaalaqu massagaanchimmanni Mekaanayizde olu kifile massagaanchimmanni gobbasi owaatinohu koloneel Indaashshi; hatte yannara gobba massaganno junti giddoonni harisi’ranno ajuujisi korkaatinni baxeemmo loosu kifilenni, gargarooshshu olantonni insa xiiwonni gadachame fuleemmo gede ikkoommo yaanno.
Cancishaanchu juntu tantanonna gano olluunnino dirrite eela qachu geeshsha noo daafira daga kadote gashshooti giddo keeshshiishshe insa kayinni jeefoteno gobba tenne diigge uminsa hasatto wonshi’rate hasattonsa wo’manti daganke affannokki gede fuggootenni keeshshiishshinoha ikkirono konne assootensa afara wo’naalannohu aana hedeweelchonna agarrannikki garinni qaafo adhitanni sa’inota Koloneelichu xawisanno.
Yannate biilloonye amaddinori kuri bissa jawa hasattonsa Itophiyu dhaggenni Tigrayete aliidimma buuxisiisi’ranna woloota woffi assate loossanni keeshshinoha ikkana konne assateno harinshonsa afinoha, loosannoha, insanni taalannoha woy roorannonsaha balaxxe laafa assate loossannotanna hakko assootinsa gawajjamaano mereerinnino mitto ikkinota coyi’ranno.
Gobba’yanna daga’yara loosanna owaata dandeemmo yannara; gobbanke horrino diininni gargarate jawa waaga baantoommo manna; uyinoonninke sokko garunninna gumaamimmatenni fulloommore; laooshshunna olantote gatamarshi loosinnino kalanqanni ba’rera insa harinsho sharrammeemmo daafira; Itophiyu baca daganna dagoomi hee’rannota ikkite heedheennanni taalleenyu nookki harinsho taala hasiissanno yaatenni xawoho coyi’neemmore daafira banxeemmo olantonni, banxeenmo kifilenna ogimmanni; ama gobbanke su’ma woshshiishate loosa dandiinanni hee’neennanni gadachishshe loosunni hooltinonke yaanno Koloneel Indaashshaw.
Tini gobba hasidhu garinni angase qiqqishshe gashshatenna diigate wo’naaltu gaamo gashshitino gobbankera qara diina ikkansa gargarooshshu ollanto qasatenni leellishshino yaannohu Koloneel Indaashshaw; xaa gobba hasidhunke yannarano Itophiyu dagaha bi’re birqiiqinni kayisse diinaho anga uyitukkinni ayirrinyesenna wolambinatese agarsiisidhe keeshshitinota ikkase ilamate leellishate yaatenni wirro gaadanni noommo yaanno.
Gobba meexantanna, diinu qasanni noo yannara mittimmatenninna bareendetenni ka’e diina sharrantanno annuwi ooso ikkankenni xa noommohu loosu deerrinnino, maatetennino gobba balaxisa hasiissanno daafira wirro gaadate umi’ya hasattonni ka’kkae gaadanni noommo yaanniiti xawisinohu.
Gobba keeraanchimmatenni heedhuro ilano, loosi’rano hee’rano, miinji’rano dandiinannihura balanxe gobba gatisa hasiissannohura baalunku konne assa hasiissannotano Koloneelootu amadisiisse sokkansa sayissino.
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
