Addisu Adoola
Mitte maate giddo hee’ranno manni kiiro batinyi deerrinni annu annu hasatto, laooshshi, hedonna W.K.L babbaxxanno. Ikkollana kayinni tenne baala babbaxxitino hasatto, laooshshe, hedonna W.K.L baala hanqafinohunna kuni baalu babbadooshshi badannonsakkihu baalu qorophannosihu mittu gutu mini hee’rannonsa.
Gobbano hattooti. Isono Itophiya labbanno batinye daga, batinye woga, batinyu budi, afii, amma’no, hasatto, huwanyooti, afa, afi’ra, fullanke, jirtenna labbannore gamba assite mittimma hanqaffino dagatenna dagoomu gobbaati. Konne baala araarsine guto ikkannori aana irbine illachinshe sumuu yine ha’ra wo’manka horaameessa assitanno. Hakkuy gobba nooti qole wo’ma gawajjitannota ikkitannoti morommannikki halaaleeti. Tenne Itophiyu dagano seekkite affino.
Gobbanke Itophiyu dagano sannate tenne batinyimma dandiite mittimma daggino dagaati. Ikkollana kayinni mite mite hedeweelchonni gobbanke tenne batinyimma dandiitinokkiha lawisse uminsa hasatto hogobbankera hasidhanno mite mite gobbaydi gobba mootimmubba seeda anga wortanni gobbankenna daganke aana dhuuchu dani mitiimma iillishshanni keeshshitino. Konninnino gobbankenna daganke buximate booninni fultukkinni keeshshitano ikkino.
Sannate tenne buximannino gobbansanna dagansa fushshate mixidhe ka’anno kaajjadda gobbanke massagaanono heedhurono gedensa mitu uminsa hasattonni sakaalante mitu mite mite gobbaydi gobba mootimmubba xiiwonni gufidhanni mixonsa jeefo iillishshukkinni gattanni keeshshitino.
xaa yannara no Itophiyu gobbanke tayxenni sasu diri albaanni hanaffe soorrote doogo aana afantanno. Tini soorrono dhaggenke giddo umi keeraancho mootimmate reekko ikkite borreessantinonna gobbankera dagankera haaro hexxote bakkalcha haadhe dagginoha labbanno. Ikkollana tini hagiirsiissinonsakkiri mite mite gobbaydi gobba mootimmubbano techono insa anga yorranni hee’nammora hasi’ratenni mito mito qansootankenni horonsi’ratenni harinshonke gobbankenna daganke hexxo gufisiisate, ninkenni horonsidhe ninke gawajjate hashsha barra dodantanni afantanno. Gobbaydi gobba mootimma e’e uurrissinonna kaajjishshino gobba kayinni dhaggete dino. Diigginoti ikkinnina.
Gobbanke buxichote. Buxicho gobbahu politikiseno mitiimma afi’rinoho. Leellishshinke geeshsha calla la’ne, fannoonninke doogo calla bobbanke, fajjininkere calla assine hee’nammora fajjitankera halchitannori dasa hala’litino gobbaydi gobba mootimmubba boode di-ikkitino. Wolambinaatinkerino su’mu callunniha ikkara loossannori kiiro di-afidhino. Wolambinaatise agarimino gobba gede gobbankera elannore, daganke buximatenni fushshannorenna itte galtanno daga kalaqi’rate assineemmo sharro hagiirsiissannonsari dino yaano hoongummoro dibashiltanno. Insa gobbinonke deerrinni calla hendanni hee’nammoranna buxichoho tungannire tunganna hakkone kajjeennanni hayikkinsinke hejjo baala anganni hee’nammora siixxi yinummoro bire Kiniinaama miqichita “miqicho’ya qolatto afoo” yitanna hee’nammora hasidhannonkeri haammataho. Halaalu konneeti; gobbaydi xiiwohu.
“Itophiyu lophate assanno sharro danchummate la”a heedhannansa hinaasunni la’annori mite mite galchimi gobba mootimmubba no” Kalaa Pheexiroos W/Sembetihu albi IFDR Dagate Riqiwaano Amaale Mini Seerunna Farcote Uurrinsha Komite Gambisaanchi mitte yannara Bakkalcho Gaazeexira coy’rinote. Kuni la’nanni hee’noommo halaaleeti.
Techono buximanke kora assidhe guluffankeranna buximatenni fullammora ikkikkinni buxichoho tungannire insa tuggannanke insa anga yorranni calla hee’nammora hasidhannori mite mite gobbaydi mootimmubba wolaphonke guuta ikkitinokkinna huucci’raancho gobba ikkine hegerera hee’nammora hasidhanno. Konni kaiminnino doogonke hanafote gattanni keeshshitino. Konneno gumulsiisi’rate gobbankera sannate elo labbe dhdhaaddotennino ikko dhaaddiweelo doogonni anga wortanni giddo mittimma huntanni gobbate keerenna mittimma hembeelsatenni buximate booninni fullummokkinni hee’rate kaayyo faananinkenni faffannokki gede assitanni kuneeti techora iillitino. Techono di-eemarantino.
Anfi; atino anino hee’neemmohu gobba heedhurooti. Hasi’nummo gedeno coyi’neemmohuno gobbanke keere heedhu geeshsha callaati. Keeru foolatennino aliidiho. Foolu tairo reyne fooliishshi’nanni. Keeru hoogiro hee’ne mitii’minanni.
Hedote badooshshi, meessi xa’mubba, uminke laooshshi hee’rankera dandaanno; ikkollana cincino. Keeri barrira wodhino. Kunni baalira balanxe hee’ra hasiissannonke; hee’rate qole gobba hasiissannonke. Gatinoti ga’ara galte hossurono didhiwanno. Ga’ara galtannokkiti kayinni xa techora xaaddinonketi mitte hajo no. Iseno gobbate gatooti. Gobba aytano di-ikkitino atete; anete. Sharrammeemmohuno gaarammeemmohu gobbate woyyimmaraati. Ate ane hasattonna xa’mono hakko noona. Ga’ata ga’ara wodhite, techota techo abbite, gobbakki gatisate qeechakki fuli. Hakkuy ka’a atino mama heedhe? Anino mama? Balaxo gobbate gatora!
Kaaliiqi gobbanke gondoorisinni qaago
Keerunna jireenyu gobbankera!
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
