Qiddist Gezaheny
Itophiyu dhaggesenni batinye gashshoote la’ino. Baalunku gashshooti dandaaminsarinni Itophiyaho danchumma loosatenni su’mansa dhaggete borro aana borreessiisse sa’inoreeti. Sau 27 dirra giddo kalaqantinoti cancishaano HWHT mootimma kayinni Itophiya diigate qodhite ka’’inore ikkansanni hedate saalfachishanno assootinsanni dancha su’ma afidhino gobba busheessitannoreeti. Gobba dhaggesenni affe egentinokki jifaanote gambooshshi gaamooti. Su’minsa baino, bainchu assootinni wo’mitino wolootu shettonni hagiidhitanno.
Itophiyu dhagge seekke buuxino manchi hiikko garinnino ikkiro gobbatenni dhaggeeffatanno dhaggenna dagate bude afi’rannoti dihuluullissannote. Korkaatuno beroo Itophiyi magano waajjitanno daga afantannota; baxillunninna shaqqilluni wo’mitinore ikkasenniiti. Massagaanoseno ikkituro hiikko akati giddo heedhurono gobbate baxillinni he’mantannore di ikkitino.
Cancishaano HWHT yannara kayinni baalunku coyi nookkihu gede ikkino. Gaamo gobboomu halaalinni fulte wole gobbanna daga kalaqate wo’naaltino. Gosanna afoo kaima assidhino ilama, gibbonna rumo doodhitino ilama kalaqate seeda doogo hodhitino. Ninke yaanno laooshhe shite animma gotti assino laooshshi safo tugate loossinokkiri dino.
Kuri baaluri 27 dirra sharro gumaati. Konninnino gobbate mittimmano ikko dagate mitteenni hee’rate dirra kiirsiissino balchooma lowohunni hoshooshshino. Konninni batinye daga dartetenna akkimale buqqeete qarrira aamantino. Ilamano lowo xiiwonni canchishaano HWHT hanqu guma ittanno gede ikkitino; lowo baatooshshe baattanno gede assinoonni. Haaro ayimma hasiissannose. HWHT laooshshe olamatenna dhagge assate rewotenni ka’’a hasiissannonsa. Konnirano yanna xaati. HWHT giwatenni raartanno huuro ledo halama hasiissanno. Itophiyimma qolate tini goofimarchu hexxooti.
Cancishaano HWHT biilloonyu yanna xuru qoollanni wo’mitinote. Gaamo angansa aana batinyootu mundee noote. agurte hadhanno biilloonyira gobba sirchunna garetenni babbadde hasiisannokki baatooshshe baattanno gede assitinno. Wodaninsara mararro nookki, Itophiya busheessite suudissino, Itophiyimma soorrite kultino ilamate asalaammaati. Ribqa ooso gede bayirreenya adhate xiibbannore, roduuwansa shite qeelaano ikkate sharrantannoreeti.
Uminsa daga rewonna shettonni oso’litannore, dagate mitiimmanna tultaawanni dadda’litanno tiiu noonsakki gaamooti. Sa’u 12 agannara tenne gaamo kakkachimmate birxichi leellino; batinyeho qarru yanna ikkitino. Techono kalaqamu rewo reya giwate assitanno sharroni batinye daga heeshsho qarru giddo tugganni afantanno.
Gaamo co’ontanni kalqete dhagge giddo anfe egenninoonnikki garinni qoqqowu daga agartanni heedhinore; gobbatenna dagate luphi yino baatooshshe baattinore; baatateno qixxaabbinore Aliyye hajajo gargarooshshu olanto aana gano iillishshino. Konninnino daganke wodana hiiqqino assoote iillishshino. Gano harunsite noo 12 aganna giddo batinye kakkachimma leeltino gawajjo iillishshanni afantanno. Maykadraho dhagge habbannokki jifo iillishshino. Sirchu aana illachishshinoti tini gano Itophiyu daga gutu hindiiddonna gutu shetto ikkite ilamate giddo hegerera heedhanno.
Cancishaano HWHT Tigrayete daga agartanni heedhinore gobbate gargarooshshu olanto goxxinowa gorransa ajjukkinni mittoreno affinokki keeraano garensanni calla mine minenka e’anni konni assootira qajeelsitino gorraanonni gorrisiissino. Konninnino Amaaru daga aana noonsata rumuxxitino gibbo loosunni leellishshino.
Ledo hee’ratenni gobbaanni mittore affinokkire, godo’lite duubbinokki qaaqquule, wedellunna geerru gatukkinni shigiggisanno garinni xawoho gorritino. Amaaru ilama gibbannoti tini gaamo Amaaru dhagge busheessatenna dagate ayimma danote aana tugate assitinokki sharro dino. Beronni techo geeshsha Amaaru daga aana batinye miico iillishshanni keeshshitinoti maaxantinota di ikkitino.
Wole dhagge agurre gaamo mageeshshi geeshsha Amaaru sircho gibbannoro Maykadra la’’a calla ikkitanno. Mannihimmatenni xeertirinonna mamooteno gatona yinannikki garinni ayirrado manchi beetto sirchisinni calla badde shitinno. Manchi beetto shoturi gede kiirte reeshshansa dooggate tuttugatenna goshooshatenni moychimmate akata leellishshino.
Saada nafa assinannikki garinni mitteenni waamansanni aleenni manna lubbontenni madaaratenni kakkachimmate birxicho leellishshino. Loosidhe itatenni gobbaanni poletiku maatiro affinokki daga shaate wedella tantanate aleenni kakkachimma dino. Wedella latishshaho tantanantenni gare kaima assatenni sircho huntanno gede qajeelsa gaamo daggino doogo xawo assite laallishshannote.
Wedellu gobbanna gare kaa’lanno gede akatoomunni suwisantenni roduuwu daga aana ka’anno gede gibbote roso rosiissino. Techo geeshsha dodde duubbinokkire danquulle jallaagishshanno xagganni surrensa soorratenni olaho fushshite dirtanni haaro ilama gattukkinni busha jaddo loosiissanni afantanno.
Gaamote bunshe qacce diafidhino. Bero, techonna ga’’a mereero xawo ikkannoha saalfachishanno assoote gumultino. Wedellu egennonsanni gobbansa kaa’litannokki gede gibbote duduwo dudubbanni surrensa animmate laooshshinni hadheessitino. Mittimmatenni aleenni babbadooshshe rosiissanni dagate mereero gaance kalaqatenni biilloonyinsara injeessidhanni keeshshitino.
Baxxinohunni Tigrayetenna Amaaru roduuwu daga mereero tenneeti yinannikkita mimmitu mundee dunsiissanno koma kalaqatenni batinyurinni mittoo’mitino daga babbadate hadhino xeertinyi qara qarra ikke lamenta daga hasiisannokki baatooshshe baatisiisanni noota kula dihasiissanno. Gaamo Amaaru qoqqowo e’e iillishshanni noo gawajjonna gano tenne xawissannote.
Sai Mittu diri giddo calla gaamote qodhaanonni tenneeti yinannikki shettonna gawajjo Amaarunna Affaarete keeraano qansooti aana iillitino. Gaamote qodhaano hendannikkiha mannoomitetenni fulinoha moyichimmate assoote gumultino. Godowuyi noo amuwi godowa dartanni mannu hedonni aleenni ikkitino jifo loossino.
Qaaqquulle gadachishshe siattino, Keeraano mininsa giddo cuffe giira qassino; ooso maatete albaanni shite qacce nookki kakkachimma leellishshino. HWHT gaamonni Maykadraho calla 600 ale ikkitannori Amaaru ilama garensanni calla shigiggisanno garinni lubbonsa hooggino. Amaara ikka saala labba geeshsha ayimmate xawishshansa la’nanni hedate dandiinannikki garinni tenne kalqenni bandoonninsa.
Gobbanke Itophiyu cancishaano HWHT biilloonyu yannara iillinose geeshshi kisaari mamooteno xaade diegenninose. Mittu mittunku saino barri giddo gaamotenni borreessantinoti xurtino dhagge no. Techo wedellimmate yannanni gobbanna daga kaa’lantenni horo uytannokki gosoomimmate laooshshi giddo amadamme hee’neemmohu sai amanyooti kalaqinonke xiiwoonniiti.
Mannu ooso aana hanafante mannu ooso aana jeefantannoti batinye mannoomittete jifo kaiminsano ikko goofimarchinsa gaamote sharrete loosooti. Gobbanke Itophiyu gobbatenna dagate uurritinokki umonsa calla baxxanno gaamonni 27 dirrara badhillitte hodhitino. Tini gaamo soronsanni rosicho adhatenninna daga sao xa’mirantenni techono konni bulaasino laooshshinsa giddo heedhe hexxote caakko fantinonsa gobba tunsiinsummokkinni yitanni afantanno. sainoti ajjunsakkinni techono olansa danqartinonke. Tenne wolquwa mittimmate cigilenni uurrinsammomsara hasiisanno.
Gaabba hasiissunkero gaamote biilloonyu yannara sauri hakkuri 27 dirra gaabbissankera hasiisanno. Animmate giddo mu’rinohu, ninke yaanno ayyaana shitinnohu ,batinyu hadhaamu sumudi kalaqaminohu tenne dira giddooti.
Itophiyu poletiku amanyooti giddo HWHT gobbaanni wole gobba diigate biilloonye amaddino mootimma dino. Gobba kaa’litannontenni gobba diigganno hajo aana rumuxxino hasaawa assannohu, daga sirchunna garetenni babbade umisi hasatto gumulsiisi’ranni hee’rino massagaanchino ikko gaamo dino.
Gobbanke Itophiya waaga baatisiissino hajubba mereerinni mitte ajuuja nookki HWHT mootimmanni massagamaseeti. Gaamo uurrinshate gede safantu woyte illachunna mixonsa dagatenna dagoomu mereero babbadama kalaqatenni mitte gare aliidimma egensiisate. Heddinonte gede seeda dirrara baxante heedhino daga babbadatenni gaance kalaqantanno gede assatenni aliidimmansa agarsiisidhe keeshshitino.
Garete aana illachishino laooshshi kalaqaminohu tenne uurrinsha gashshootu yannaraati. Itophiyimma calla affino annuwinni ilamme gaamo bayisiissinonke Sirchu laooshshinni xissammoommo. Annuwinke illenni la’neemmore; annuwinke maccanni macciishshineemmore di ikkinoommo. Albi ilama gede gobbanna daga yaanno wodana hoonganni dangoommo. Konni laooshshi giddonni fula noonke.
Gobba, dhaggenna ilama duuchanka woyte heedhanno. Ninkewiinni agarranniri gobbatenna ilamate kaa’litannota dancha dhagge borreessate. Techo borreessineemmo dhagge ga’’a kalaqantanno ilamara ayirrinye woyi shollinye ikkitanno. Gutu dhaggenni, gutu hedonni, mittimmatenni kaa’lamme gobbanke misillo yineemmo. Keerunni.
Bakkalcho Birra 25, 2014 M.D
