Qiddist Gezaheny
Tenne lamala giddo cancishaano Tihinegi qachinni batinyu xaggeeffachishannonna boohaarsanno coye macciishshinanni hee’noommo. Wo’manti Itophiyu daga assitanno gaadi jawaantenni masillaabbinoti tini gobba diigganno gaamo ‘’Olu tirinonkunni duduwu tirinohu’’ yinanni yaatto bunshete assootinsara horonsidhanna huwantanni hee’noommo. Olu basera furro fuuqqo hoogge ganantanni nooha ikkirono gurchunni sorote mashalaqqe fincatenni olunni hooggino qeelle duduwunni qo’late mitii’mitanna la’’a xaggeeffachishshanno hajo ikkitino.
Soorramannokki ayimmate olira qixxaabbe cancishaano Tihinegi e’’annonsa afiinni coyishshiishshanni nooti Itophiyu gargarooshshu olanto, Amaaru baxxitino wolqa, Milishunna Faannote qinaambe woluri aleenni naaxxisiissannonna dhaggete kullanni hee’nannite. Baxxinohunni Wollote daga lubbonsa kakkaltanno olanto hale ikkatenni naaxxisiisanno guma leellishshanni afantanno.
Tini mittoo’ma baragissinonsari gaamote afoo ikkitinori doodhitino olu xawira sharramantenni horonsidhanno kaphu duduwi Miidiyira sorote mashalaqqe fincatenni dagooma hembeelsate loossanni afantanno. mitte mittenti daga kayinni ‘’Ninkeno afi’noommo; bale u’minoommo’’ yaatenni yanna yannatenni fincitannoha kolishsho piroppogaanda macciishshitukkinni ayimmate gaadira noonsa wolqanni sharrantanni afantanno.
Tenne lame barrubba giddo Wollo olu basera wo’manti Itophiyu ooso Tihinegi cancu olanto furro hoogganno gede assatenni ‘’hurbaatensa’’ afidhannokki gede assitanni afantanno. gaamo Tigrayete amuwi shetto la’’e lossi’rino wedelli gumiweelo hedonni boonnate giddo ubbanninna xiyyitu hurbaate ikkitanni doowiru sagale ikkitanno gede assitino. Kuni ikka hoogeenna ‘’Qeelle ninkete, lamalate giddo Addis Ababa e’neemmo, kawa iillinoommo ka’aanni leellinoommo’’ yaanno kaphu duduwinni amadantino. Konni gobbaanni Tigrayete daga gattino Itophiyu daganni badate assitannokkiri dino. Xa kayinni godo’laanonsaranna godo’lisiisaanote biiffannokkita godo’lete kaarde goshooshshanni afantanno.
Barrubbate albaanni kaphu duduwi maashinensa ikkino Televizhiinete xaawinsara shiqinohu cancu gaamo massagaanchi Debretsiyon Gebremikaeelihu; ‘’Baxantenna Fiixoonte heedhinota Tigrayetenna Amaaru daga gudisiisate loossanni afantanno; ninkera dagate ledo gibbo dinonke’’ yaatenni tenne horro ‘’Qullaawa’’ ola assatenna Tigrayetenna Amaaru daga huluullamaano labbe leellate assitanno wo’naalsha huwante xaggeeffante anga afooho wodhinoommo.
Konne calla diagurtino; seeda dirrara gibbote hadho wixxanni wo’mante Itophiyu daga ledo kiphisiissanninna shettonsa batissanni heedhinota ‘’Amaaru daga’’ qarrinsa yannara kili’ne giddo maaxxenke yitanni huuccidhanna maciishsha b a n x u m m o k k i n n i oso’lineemmo gede gadachishshanno haariimo ikkitino.
Halaalu kayinni Tihinegi afoo ikkinohu Geetaachew Reddahunna gaamote massagaanchi Debretsiyooni Gebremikaeelihu yitanno gede ikkinokkiti shettote beeqqaano ikkitinonna hajo baqqi yite harunsitanno Amaaru dagara maaxaminoha di ikkino.
Wo’manti Itophiyu daga Tihinegi buqqisse darshensa dhoosate olu base gaadde cigilensa leellishshanni afantanno tenne yannara; mayraati ikka massagaano Amaaru daga badde awaawuratenna ‘’Dagate baxillaano’’ labbe lellate hasidhinohu?, Tini xa’mo baxxinohunni Amaaru dagara lowontanni ayirritannota di ikkitino.
E’annowa hoogge giirate hurbaatenna bushshu harishsha ikkitannori cancishaano gaamo miilla olunni hooggino qeelle duduwunni qo’late balaxxe canca doorshansa assidhino. Konniraati ‘’Ninke tenne daga ledo gibbo dinonke’’ yitanni lawisiissannohu. Dagate ledo gibbo noonsakkiri dagate owaante uytanno uurrinshuwanna uduunne mulqiranna gawajja mamiinni dagginote?; dagate baxillinni?!!!!
Konne maccate ayirrannoha waajjo kapho macciishshinoommori Itophiyu daga togo yine xa’mate hasi’neemmo; ’’Xa noo halaali sa’u seeda dirrara Amaaru daga diina assidhe sircho hunate geeshsha , iltannota ilaweelsate geeshsha, sirote biso gawajjate geeshshanna wolootano batinye gatona yinannikki miico iillishate geeshsha iillitinoti HWHT maa afidhu’’ yiisiissannote.
Tigrayete daga jaallatenna qachu Amaaru daga ledo dhaggete diinna ikkitanno gede assite Manifestonsanni suudisse loossanni keeshshitinoti HWHT techo ka’e ba’’ate mitte Hamuse gattannansa ‘’Ille’ne ximbii’le gowwinseemmo’nena’’ yitanna macciishshannonsahu hee’ra ikka?
Halaalintanni Amaaru daga cancishaano HWHT iillishshinonsata ‘’galte hossino miico’’ habburo lamalate giddo gashshootinsanna jajjinsa giddo illensa la’anna iillishshino jifo surrensanni hunte jaaloonsidhannoha lawannonsa ikka?; horontanni.
Cancishaano TPLF ikkito hedonsa gumulsate millissannori gaamote miilla gobba diiggannore ikkansa wo’manti daga seekkite affino. Amaaru dagano konni gedensaanni gaamo Amaaru diina ikkansa huwattanno. Noonsakki dhukinni ilaalu aana loosidhino gide illensanni la’anna midde adhitino. Liinsoonni lixenna daahamino gidi gatikkinni buxichu holginsanni e’e adhitino. Mitteenni guddinonsa. mininsa giddo afoltinowa heedheennanni diinu gede Medfetenni gantinonsa. Laamba dunte giirtinonsa.
Ma garinniitiyya tini kakkachanna Itophiyimmate ayimma noonsakki gaamo ‘’Amaaru daga ‘’ jaalla ikkitara dandiitannohu?, Jaalla ikkate hasatto kalaqantinonsahu mayraati?; halaalu kayinni xawohonna ayiirano maaxamara dandaannokkiho. Hunaano gaamo rewoote afiiraati noohu.
Duuchanka woyte shetto xaaddannonsa woyte Tigrayetenna Amaaru daga kili giddo maaxamate rosichi noonsata uminsanni aleenni Itophiyu daga affino. Konni daafira ‘’Ximbii’le gowwinseemmo’nena’’ yituro macciishshannonsahu dihee’ranno.
Heeshshonsa dirinni biilloonyu yannansa gattukkinni bayiriidi seerinni irkisantino gibbo Amaaru daga aana wixxanni keeshshitino. Techono batinye dagara sirsitino sharre loosu aana hosiisatenni xullonsa geeshsha marte dandiitu jifo baalanta iillishshino. Yannate hajootillana muli yannanni qeelantannoti digattannote.
Hakka geeshsha daga baqqi yite agadhito. Lubbonsa kakkaltanno olantora hale ikkitona. Luuxxe einore xawo fushshitona, baalurinni aleenni arrawaammu ‘’duduwinni tidhantoonke’’. Olu yannara fincinanni kaphu duduwinni mageeshshi gawajjo iillitannoro seeda dirrara gobbanna gashshoote togoo dhibbinni baqqi yie agarte keeshshiishshino dagara kullannita di ikkitino. Halaalu qeelanno . goofimarchu osolo ninke oso’lineemmo. Keerunni!
Bakkalcho Birra 25, 2014 M.D
