Qiddist Gezaheny
Addis Ababa:- Buuxotenni iillinoonni guminni calla cancishaano HWHT uurrinshanna miillansa Affaaretenna Amaaru qoqqowubbara iillishshino jaddote assoottanni 482 reyo, 165 bisu xe’nenna 109 gadachinshe siyaatate mannoomittete xiiwo iillitinota hajote aana buuxo assitanni afantannoti jaddote buuxo gaamo faajje assitinno.
Federaalete poolise qoqqowu buuxote miilla ledo halamatenni tantannoonni seeru allaalaanonna poolisete buuxote gaamonni gumulloonniha jaddote buuxo umi deerri guma be’ro faajje assitinno. Aliyyenna wodiidi Gondere Zoonnara hattono Affaarete qoqqowira keeraano qansooti aana iillinshoonnita ikkase rippoorte leellishshanno.
Gumullanni hee’noonni umi deerri buuxo reppoorte leellishshanno garinni; cancishaano uurrinshuwanna miillatenni lamunku qoqqowira iillinshoonni jaddonni baxxitino kakkachimmanna saalfachishshannoti lubbo hunatenna amadisiisantino jadduwa iillitino.
Gadachinshe siyaatate jaddo, jajja gawajjanna mulqira, mannoomittete kaa’looshshira hossanno gongo’mishamaanonna sagalla olu illachira hosiisa cancishaano gaamo iillishshino jaddote assootta ikkansa buunxoonnita gaamo xawo assitinno.
Xibbee Miliyoone fushshanno jajji gawajjamaranna luphiima kiiro noonsa keeraano qansooti qaensanni daramate korkaata ikkitinota rippoortetenni xawinsoonni. Buuxo assitanno gaamo hanaffino looso gumulatenni jaddo iillishshinore seeru albaanni shiqishate loosi kaajje sufanno. Buuxo assinoonnikki qooxeessubbara woloota gaamo gaamatenni hala’lado buuxote looso harinsannitano rippoorte leellishshanno.
Buuxo Affaaretenna Amaaru qoqqobbara assinoonnita leellishshannoti rippoorte; cancishaano HWHTnni amadante keeshshitinorinna gedenso kayinni seera agarsiisate gaadinni keere fultino qooxeessubba aana illachishshinote.
Mootimma callinni ola uurrisate lallabbuhu gedensaanni HWHTri cancishaano gaamo Affaaretenna Amaaru qoqqobbara dannunni xaaddanno qooxeessubbara hala’lado ola harissinota kaysse; kalqoomu seeru lallawinna kalqoomu mannoomittete seeri xiiwaminota leellishshanno.
Keeraano daga aana illachishshino gano iillishshanni keeshshitino qooxeessubba mereerinni Wodiidi Gondere Zoone Gayinti woradi, Nifas Mewuchu quchumi gashshooti, Guna Begemidiri Woradi, Faarxu Woradi, Iste Woradi gamunni afantannota qummi assino.
Debretaaboori quchumi gashshooti gamunni, Aliyye Gondere zoone Bedaabaati, Debaarqinna Zaariima shiimiidi Woradda hattono Affaarete qoqqowira Galikoma olliira afamannohu daramaano fooliishshidhanno mereershiranna Fentiresu Zoone hundaanni afantanno Iwa, Awuranna Guliina woradda aana qodhitinokkinna keeraano qansooti aana iillinshoonni jaddo calla amaddinota xawisino.
Buuxo mootimmate widoonni seera agarsiisate beeqqaano ikkitinno olantonna kaa’laano bissa qarunni qafadantinori aana iillinshoonni dano amadantinokkita qummi assitino.
Buuxo hananfoonni Wocawaaro 5 2014 M.d nni hanaffe iillitinowa umi deeerri e’’o dagate egensiisate rippoorte xawo assitinnota gaamo xawissino.
Lamente qoqqowubbara keeraano qansooti, mootimmatenna hallanyu uurrinshuwa aana mooranna gawajjo iillishansa gaamo buuxxinota kulloonni.
Jaddaaleeyye amaddino basera tenne gawajjo iillishshanni coyidhinorinni, minnate aana borreessinoonni borronninna yannate jaddo iillishshanni coyidhinorinni ka’ne cancishaano uurrinsha gano iillishshinohu qaru illachi gare kaima assitino gibbonni ikkinota buuxa dandiinoonni; buuxaano gaamo shiqishshino rippoorte garinni.
Jaddote assooti cancishaano uurrinsha aliidi massagaano mu’ronninna hajajonni gare kaima assitinota rabbate qaafo adhate murroonni, gare dagoomu gede miinjunninna buqqeetenni gawajjantinore assate iillinshoonnita ikkitinota qummi assinoonni.
Assootinsanni ledote shollishshanno xono horonsi’ratenni federaalete mootimma ga’labbi yite gobba massaggannokki gede hedote giddo worre iillinshoonni jaddo ikkase xawo assinoonnita umi deerri rippoorte xawissanno.
Bakkalcho Birra 25, 2014 M.D
