Meyaa beetto ikke kalaqama umisenni batinye jifo sayinsannita mitte doogo ikkiturono; sharramme fulliro kayinni maxaafu gede nabbambanniri batinyuri rosiisannori noowaati. Baxxinohunni dancha injoo afidhuro heeshshote jifo sewoonte ledo xawisse leellishanno; Ga’a doogono massagganno. Giiratenni jifaminokki Culki nookki daafira; heeshshotenni jifantino meyaati Culku gede muxxe ikkase digattannote. Techoo sewoote amadonkennino babbaxxinoha meyaata ikkate ledo amadaminohunni heeshshote aana xaadanno jifo kaajjillunni sharrante sa’e; techo rosunni heddinowa iillatenni gufisantinokkitanna ga’ano rosunnino ikko loosunni woyyaawino deerra iillate gugguuffanni afantanno leqexa hasaawinse ki’ne nabbawaanote shiqinshoommona dancha niwaawe.
Dukko Turrufaat Belayneh Yaamantanno. Ilante lophitinohu Aliyye Shewa Zoone Fiche quchumiraati. Federaalete yoote mine kaa’laancho Yooaanchonna xawaqittete. Xaa yannara Ambo yuniversitera seeru amaalaanchimmanni owaattanni afantanno. Dippiloomunni ka’e Layinki digrese loossinoha ikkanna konne deerra iillate batinye jifo sa’ino. Baxxinohunni qaaqqo qansi’nanni rosa umise rosichinni ka’e rosiissanno; konnira tenne borro nabbabbinanniri seenneno ikko labbalu Dukko Turrufaati rosichinni dancha roso adhitinanni yine hexxo assineemmo.
Maatese rosiisaano ikkiturono; umi dirimi rosise aana worba rosaancho ikkitinokkita kultanno. Ikkollana maatese irkonna rosise aana illachishshanno gede xixxiiwansa yanna yannatenni umose la’anno gede assitinose. Konninnino Honse kifile iillituhu gedensaanni rosoho illacha tuga hanaffino. Tonne kifilera afidhino gumi 12 kifile geeshsha sufisiisannoseha ikkirono 10 kifilera roso uurrisatenni wole doogonni qaaqqimmate ajuujase wonshi’rate hasatto hanaffino.
Tonne kifile iillituhu gedensaanni Nejo Gibrinnu qajeelshi kolleeje e’inoti dukko Turrufaati Gobrinnu rosu handaarinni luphiima guma borreessiisse Dippiloomunni maassantino. Konni handaarinni Mitto diro loossuhu gedensaanni Yunity Yuniversitera seeru rosi golinni harunsite umi digirese adhitino; luphiimu guminnino maassantino. Konninnino woyyaawino deerrira ofolte loosate dandiitino. Rosu deerrinni konne calla diuurritino. Layinki digrese Ambo Yuniversitera daddalu seerinni (commercial law) harunsite 3.7 ikkino luphiimu guminni maassantino. Tenne yannara ise ledo roso hanaffino rosaanonni callicho maassamaanchooti. Korkaatuno rosaano koroonu fayyanninna babbaxxino korkaatinni hanaffino roso jeefisa didandiitino. Ledoteno Tonne rosaano giddonni gumunni massagganninna roso jeefissino lame meyaa rosaano mereerinni ise mittete. Konnirano rosoho murciraancho ikkase kaa’litinoseta kultanno.
Rosu ledo amadaminohunni xaggeeffachishannorinna kaajjillese leellishannori Layinki digrese rossu yannara xaaddinose mitiimma duqqite sa’ino garaati. Aleenni xawinsummo’nente gede Yuniversitete seeru amaalaanchooti; danqu qaaqqino noose. Mini giddi loosino isennilla la’’anno. Ikkirono sewoose kaimi roso ikkinohura uurrissara didandiitino. Loossanni, qaaqqono qansidhanni, mini giddi loosaasinchose hadhanno woyteno qaaqqose rosu minenna loosu baycho adhite hadhanni laynki digre rosose danchu guminni jeefisse maassantara dandiitino.
Dukko turrufaati coyidhanni; meyaa beetto baxxinohunni baadiyyete ikkiro horose leeltannohu rosantenni mini giddi loosi ledo amadaminohunniiti. Konninnino batinye kaayyo cufantannose. Kore baalare hexxo mudha hoogatenninna cincatenni diiga dandiinanni; hattono hendoonniwa iilline leellishatenni. Seennu kuri gumulatenninna amalensa assi’riro soorronna sewoonsa xeerto ikkitinokkita huwachishshanno.
Konni ledo amadaminohunni mitto coye kaajjishshe coyidhanno. ‘’Meyaati ooso lossi’reemma daafira rosa didandoomma; oosote amaati, W.K.L yaa batissuro mamooteno ikkiro heddinowa di iillitanno. Ooso dagguro wolqa ikkitanno; korkaatuno ga’a hexxo uyneemmohu woyyaawino coye ninkewiinni hasidhannori noota qaaagiissitannonke. Woyyaabbino e’’o abba noonketa kultannonke. Rosanna soorrama hoongiro kuri hajubba gumulsa dihendanni. Konnira tenne hendanni woyyaawinore hexxo assi’nanni oosichoho ga’a kaayyo kalanqeemmore ikkate sharrammeemmo. Anino assoommahu togooti’’ yitanno.
Meyaa beetto qaxaramano hoogguro duuchanka woyte loosaasinchote; qaxaranturo kayinni roorenkanni loosaasincho ikkitanno. Korkaatuno mini giddinna loosu mini yawo angasera nooti macciishshantannose. Konninnino lamunkurira taalo loossannotanna heedhannota hattono lamunkurira lubbose uytannotano ikkase ayino ammananno. Ise noowa xeannori dihee’ranno. Lawishshaho; meyaati massagganno uurrinshanna labbaahu massaganno uurrinsha co’imma taalo di ikkitino. Loosu lifinxenna busulleno hattonni. Konni daafira meyaa beetto base baala biifissannotanna baalankare coommishshanno maxineeti. Konni daafira soorrote mootimmanni dooraminorenna massagote basera ofollino meento calla shiimunn la’’a dandiinanni yitanno dukko Turrufaati.
Dukko Turrufaati umi loosu yannara Gibrinnunni maassantino ogimmanni Nejo gibrinnu ogeette ikkite mittu diri geeshsha dagooma owaattino.Aanteteno umi digrese loossuhu gedensaanni Federaalete yoote mine kaa’laancho yooaanchonna xawaqa ikkite Shoolu diri geeshsha loossino. Aanteteno layinki digre rosate Ambo Yuniversite easenni loososeno hakkiichira qo’lite seeru amaalaancho ikkite loossanni afantanno. Ambo Yuniversite giddo keeshshitu yannara hoowete giddo seeru amaalaanchimmasenni qoteho batinyu loossinori noota hasaabbinonke. Diru giddo kageeshsha loossuro konni aleenni loosa dandiitannota huwattinotano coyidhanno.
Meyaata la’anno hajo ane hajooti yite ammantanno. Konninnino seennu dayirektoreete kaa’latenni rosu mini rosaanonna loosaasine heeshshonsa aana hasaawa assitanno gede addi addi ba’re kalaqqino. Hattono soorrote yaa mayyaatero huwatanno gede baxxitino qixxaawo qixxeessitanni loossanno. Kuri mereerinni mittu loosaasine qooxeessansa affanno gede Inxooxxo Paarke geeshsha massatenni qixxeessitinnohu heeshshote hasaawi baxxino baycho uynanniho. Federaalete xaphoomu yoo mini Pirezidaantitte Meaaza Ashennaafitinna wolootu jajjabbu wosinna koysantino hasaawa ikkasinni lowo rosicho afidhino qxxaawo ikkase kayissanno.
Techono, ga’ano heeshshote goofimarchi geeshsha seennu dandaanno yaannoha mitte mittenti meyaati loosunni leellisha hasiissanno yitannoti Dukko Turrufaati; iseno lawishsha ikkate loossannota huwachishshanno. Aantete ajuujase qarunni lamu coyi aana ikkinota kultinonke. Umihunni qaaqqimmate ajuujase ikkinohu manna kaa’la ikkanna konne gumulsateno jawa mixo amadde millissanni afantanno. baxxinohunni Abebech Goobenite gedeere gobbate hale ikkitinore qaagate aana loosa hasattoseeti. Ise dhagge amaddino filme loosate qixxaawo gumultanni afantannota xawissinoha ikkanna mite mite kaa’lo hasiissannosehura hedo irkisanno baali kaa’lamannose gede xa’mitino.
Layinki mixose meyaa beetto rosa hoogguro hasidhinore baalankare assa didandiitanno yitanno ammanase halaale assitanno hedo ikkitanna kunino Sayikki digrese loosate. Konni daafira yanna huntukkinni rossannota xawissino. Konnirano maatesenna minaannise kaa’litannosetano ammantanno.
Dukko Turrufaati maate heeshshotenni calla ikkikkinni egennotennino rosiisaanoseeti. Konninnino jawaatanna kaajjado ikkite lophitanno gede assitinnose. Baxxinohunni meyaa beetto lophanna umose dandaa dandiitannohu rossuro callaati yitanno uurrinshase kaajjitanno gede assitinoseri maatese ikkitinota coyidhanno. Maate calla oosichinsa sewoora daafura noonsakkita ammantanno. Konnira uytannose massagonni fulte diegentino. Konninnino rosunnino ikko heeshshosenni gummaame ikkitanno gede assinose.
‘’Ama’ya techo ko deerra iilla’yara safo’yaati. Rosu waaga umise ikkite leellishshino’’e. hexxo murrikkinni oosichi ama ikkine hee’nenni rosa dandiinannita rosiissino’’e. baxxinohunni hendoonniwa iillate dandiisanno fonqolo hiittoonni sa’’a dandeemmaro rosiissino’’e. meyaata ikka labbaahu fonqoli ledo calla ikkikkinni kalaqamu fonqoli ledo xaandanniwa ikkasi isenni laoomma. Konni daafira ama ama calla di ikkitino. Ama’ya heeshshote rosiisaancho, albillitte hexxo uytannotanna aantino doogo taashshitannota ikkitino’;’e’’ yitannnoti dukko Turrufaati; seennu albillitte ikka dandaannore techo seekke wodanchatenni ga’’ansa xawisa dandaannota amaaltanno.
Maatetenna galtete noose sokkano ‘’Ane maate anera uytino kaayyo uyiyyensa kaa’lensa’’ yitannotete. Korkaatuno meyaa beetto gobbate, maatete, heeshshote heellichooti. Mittu manchinna gobbate calla ikkikkinni kalqeno soorrate dhuki giddose noota huwata hasiissanno yitanni techoonketi sewoote wosinchonke dukko Turrufaati huwachishshanno. Keerunni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
