Phaawuloos nyoonyo Abraham Liinkeni gede rosinohu shoole kifile geeshshaatilla. Kunnirano korkaatu buximatenka. Abraham Liinkeni mitte yaatto noosinkanni “Maganu buxane lowo geeshsha baxannonsa; kunnirati batise kalaqinnonsahu”. Phaawuloosi rosino uurrinshu rosi shiima ikkirono umisinni umosi xiinxallotenni rosiise ikkado odeessaancho ikkino.
Phaawuloosi qaaqqimmasinni buximate korkaatinni rososi harunsa hoogasi calla ikkikkinni woxe afirate looso loosa noosinkanni. Hakkinni quuphe, shota agatto labbannore daddalannonka. Dikkote giddo jawa ikkate daddalanno quuphe babbaxxino kuulinni biifisanni hirannonka. Umisiha ikkino shota agattono qixxeessanni hiranno. Surresi giddo nooti kalaqote irshonni baalunku coyinni umosi xawisannonka. Gedenaannino phaawuloosi odeessaancho ikkita kalaqote dandoosi jawa base afidhuta maala`lisanno borreessaancho ikki.
Phaawuloosi ilino ooso hooggusirono baalante Itophiyu qaaqquullira kayinni annahonkanni. Layinki abbaabba Tesfayeti. Lee qitsehu “maala`lisanno kalqete dhaggubba” baalinkera baraarsiinoonni baraarshaatinka. Tenne maxaaffa giddo borreessantino baca coommado dhagge anjenke choommishshinote.
Phaawuloosi ay woyteno “Gooffannoikki jiro`ya Itophiyu dagaati” yaanno. Kunino yaatto biifisate ikkikkinni phaawuloosi minesi baalinke wodanni giddo loosasira xawishshaho.
Dargete mootimma ubbu gedensaanni pireesete wolambinate harunse baca matseetubba borreessante fultanni noonka. Baalunku aleenni kayinni Ruuhi qaageemmo. Korkaatuno Ruuhi wole maxaaffa gede moola bagisanno polotika ikkikkinni mancho mancho su`naannonkanni.
Kunni korkaati kayinni qara qixxeessaanchu phaawuloositi. Ruuhi giddo calla ikkikkinni baalante phawuloos nyoonyo borruwa giddo hedo calla ikkikkinni wodanasino la“a dandiinanni. Phaawuloosi danchu wodani noosi odeessaanchootinka. Kayinni phaawuloosi lowo yanna keeshshikkinni xissote korkaatinni foolishshirasinni matseete albi gede sufa dandiitinokkihura suutu suutunni bau.
Phaawuloosi yezaareytu Itophiya yaanno gaazeexxi aana “Mitte xa`mo nooe” yaanno qooli noosinka. boohaarsisasi xaa geeshsha qulli yitannoe. Hanni shiimare qaagisso`nke:-
1 xa`mo:- Phaawuloos Addis Ababu giddo woyyaalu base hittenneti?
Phaawuloosi: Dicoyi`remmo! Cerqoosi ooso ledo giwanshishinaeraati!
2 xa`mo:- Phaawuloos… ISEPA afoo ikkinoha “Serto Adderi” gaazeexxa baxatto?
Manchu Phaawuloosi “Maariyami baxattose?” yine xa`minita “gindu ledo qammisanno beettu nooseta hiitto dibaxeemmose?” yiino yinanni..
Phaawuloosi kunni gaazeexxira “Maganoho Borreessinoonni Borro” yee xiinxallote shiqishinohu hanbannikkiho. Borro hanaffanno wote togo yitanno…
“Magano ati kayinni hiittoti? Adda coyi`rate keeraanchimma aati aattotanna ho`latto hajo ikkitinohura ate xa`ma gara dikkitino…” yitanni suffanno. Hige phawuloosi siatahonka. Phaawuloosi bisonna siata leelishshannota mitte dhagge ledemmo`ne. 66 hudete yannara mootichu mootimma hudidhinorira illacha ho`li. Manchu Phaawuloosi kayinni woxe gamba asse saada gore hudidhinore itisi. Togo assinohu su`misira yee ikkikkinni mannoomittesi gadachitenasitinka. Mootichu kayinni ba`lattote ayyaanasi ayyirrisanni hude noota kaadinonkanni. kuni Phaawuloosi siata usursiisasira dandiirono isira kayinni hajosi dikkino. Isi hajo hudidhinore itisasitinka. Phaawuloosi manchu baino yannara mancho ikkino manchotinka.
Itophiyu dhaggete borro giddo Tekiletsaadiqi ikkannohu dino. Itophiyu dhagge hala`ladunna kaajillunni 13 qitsuwa uynonke. Borrubbasino tajetenni dukkisantinoreti. Borrote hayyonni kayinni Phaawuloositi shoole dhaggete loossa jawa ikkitinoe. Phaawuloos Nyoonyo… goofannoikki odeesaanchimmate, qallote borronna mannimmate jironketi!!
Bakkalcho Wocawaaro 13, 2014 M.D Hamuse
