Hayyiso Hanaaqohunni
Manchu beetti lubbotenni hee’rannohu, kalaqu sayiinsera worroonni garinni xintu hasatto sagale, uddanonna mine afi’ra noosi. Kuri giddonni umikki hasattonna lowo horo afidhinoti kayiinni sagalete. Manchu hee’rate lowo waaga baatannohuno sagaleteeti. Tophiyahonna labbeemme buxicho Afriku gobbuwara sagalete hasattonna shiqo taaltinokki gobbara kayinni mannu heeshshosi wo’ma kokkete calla hello buufi yaanna la’’a dihaaroo’mitanno. Tinino miinju tittiro (economics) garinni “angatenni afoo” (Hand to Mouth) yineemme heeshshooti.
Hattee iima ‘’Gamete aana gamitokke’’ yiisiissanno sagalimmate horonsi’nanni uduunni waagi lexxonni kayiinni heeshsho xissantanni leeltanno. Nabbawaanonke tenne borrora illachiinshanni muli yannubba kawa gobbankera sagalimmate horonsi’neemmeri aana leeltino akkimale waagu lexxo, heeshshote xisso quuxxote widira soorritanni noo akata illachiishoommo. Ane lao garinni mittu manchi kalaqami woyiite kokke sagale adhitanno gede doogo qixxeesse kaaliiqi kalaqinohu, shotu garinni itanno gedenna hee’rateno kaima ikkasenniiti. Ikkirono sagale afira kaajjitanni daase dagoomaho heeshshote kaajjilli lexxanno gede assitanno.
Mittu Sidaamu dagoomu Qoqqowu Mootimma Quchumira mittu massagaanchi dagooma gamba asse qarri’ne maati? yee xa’manno. Mannuno heera kaajjitunke; Kokke wonshira ilaala fulate gede sheeqqi assitunke. Heeshsho xissantunke, Zayiite ero lexxitu, hawaasa loonsanni saamunira mayi lexxeennati ero lexxaahu? Dikko giira kaxxitaa woyiite mootimma maati adhitaa qaafo? Yitannonna hindiiddo karsantino xa’mo xa’mitanno. Tenne yannara Massagaanchu kayiinni hatti shotate, doogga loonsanni hee’noommota, projektubba hananfoommota la’iniro lophote aana hee’noommotaati leellishshannohu yaanno. Maganu leellisho’ne techo itaari qarreenna godowu qooqeenna giddo hangaaranna anera mayi woyyaae yee xa’miranno manchira kalqoomitte doogo, deerrase agartino stadiyeeme, doogimaru caabbichi lopho hakko manchira uyiitaa tiro anera shiimate. Kuri kokke ite kae gobba qole la’’aa manchiraati hagiirsiissaahu, injiitaahuno. Ityophiyu statistikete taje leellishshanno garinni diru dirunniti waagu lexxo lame dijiite ikkiturono xa mitu mitu uduunni aana lexxitinoti kayiinni luphiimate.
Gashootu massaayya?
Gobbankera 1995 M.D fulino bayiiriidi seeri aana worroonni garinni gobba harunsitannohu coitte dikko (freemarket) ikkiturono; mite mite dikkote xe’ne noowa mootimma anga worte kaa’litanno gede worranni. Kuriuu giddo nadaaje, zayiitenna sukkaare lendanna mito mitowa irkotenni gobbara eessitanna la’nanni. Coyiinke aana xa nadaajete waagi mitte mitiimma ikke afamanno. Muli yanna kawa benzine mitte leetire 26 birranna aleenni ikkitino. Tini beenzine xorshinanniwa ikkiturono, nedaaje dino yinanna kolishsho woyi seerimale dikkonni hidhanno manni ero waaga yaano mitte leetirera 50 nna aliidi birra baaxxe, iseno islancho ikkitinokki addi addire karsinoonnita wodhanni motorratenna kameellate aana lamenna sase qarra iillishshanna la’’anno.
Ikkina konne nadaaje ba’u bikkinni motoraasine hodhissanno waagi aana ero leddanna mannu lowo waaga baaxxanni hasiissannokki afimalle aana hosanna nootano mittto dagoomu biso ikka’yanni la’’anni noommo.
Hawaasi quchuma kayiinsummoro, quchuma eanno sagalimmate horonsi’nanni uduunnino ikko xaphoomu shaqaxi wolu bayiichinni eannoha ikkasinna qooxeessaho laalannori hasatto wonshannoha ikka hoogasinni daanno uduunni waagi benzinete gede giira kaxxannoti fallayiire diafidhino. Muli yannara zayitete faafirika maassiinsihu hiikkilla? Zayite xa onte liitre 570 birrira hirantanni no. lamu again albaanni 340 birrira noowiichinni kubbiteeti. Zayite mootimmma waaga gumultanna, xe’ne heedhuwa shiqishshanna hidhinanni minira horonsi’nanni uduunninni mittete.
Waagu lexxeenna geexxaano raartuta mootimma shiqo woyyeeseemma yitu. Hattee macciishshitino shiqishaano zayiite horontanni dikkote dino yitu. Taaga waagu batiri yee raari baadi xa zayitenta hoongummo yee raari. Shiimare agarte wodaninsa haarinowa 530-570 birri geeshshira hirate wirro abbitu. Xa taaga gede waagaho coyii’ramihu dinona daasenni magano galate wirro hidha hanafi. Marittawa/ttowa konneeti diraamu noohu. Heeshsho diraamaho. Misilaano daddalaanotenna mootimma labbanno. Godo’linayii xawi dagate. Heeshsho waagu lexxonni giira kaxxitaa woyiite mootimmate irkonni daanno uduunni tenne giira xoyiissanno yine hendoonnihu mayiira irkisa hoogi? Wole widoonni mine uduunne ataachite heedhenni gateenni maaxxe uduunnu anje kalaqantanno gede aasitanno mite mite seeriweelo daddalaanono coyeeho cidete aana giira qansoha assitanni no. Ikkina tenne daddalaano minna cunfummo yinanna la’nummorono wirro loosidhannalla la’nanni hee’noommo. Ayi xa’mi? mayii qaafo adhineennaati wirro hanafihu? Hakko qarri xa tidhamiyya? Yite xa’mittoro/ttaro dawaro anera dinooreeti. Xaano xisso kaajjitella no. daddalaano barra baala tashshi yiinsa gede waaga leddannilla no.
Tini waagu lexxo gobbate fayiinaansete umbe (financial crisis) ledo xaaddara dandiitanno? Fayiinaansete umbe addi addi afaaleeyye borreessitanno garinni, Baankete woxu anje, Gobba woxi soorro duuno anje, uurrinshu jajji waagi umbenna addi addi korinni kalaqantannota ikkiturono minira horonsi’nanni uduunni waagi lexxo fayiinaansete umbera kaimu gamaanchi gede ikkitara dandiitannotano sumuu yitanno. Stijn Claessens and Ayhan Kose yaamantanno afaaleeyye borreesssitino “Financial crisis and asset Price boom” yitanno borro (article) aana wortino garinni tini shiimmaadda uduunnu aana hossi yite luphi yite lexxitanno waagu lexxo( bubbles) marte woxu hirote dhuka gawajjitannohura coyi kaajjara dandaannota wortanno.
Coyiinke aana muli yannara Zimbabwete togoo lexxitino dikko qarrisseenna uminsa woxi mittu xeeqi (peestaale) mitte daabbo hirtanna hoogge dikkira doolaarete qoltinoti qaangannite.
Ninketera xa birru maa hirayii no? muli yannara albaanni mannu sumunete daabbo ite, dolchete shae age shilenge ee “koo dawaro rake diabbaa?” yee sase saante adhe anga kiisete wodhe feceleeqanni haranno gobbara mannu afiranno eo woyyaabburono mitte daabbo xa 12 ero lexxite sasu birriranna aleenni iseno giraamese keenantinota hidhinanni hee’noonni. Tenne giddo jajjabba quchummara daabbote giraame la’nanni yinanna mite mite tuqu xaadooshshubbara macciishshineemmo. Ise tini ninke ollaa hirrannniti; Hawaasi quchumira yaa’yaati, safaraancho sa’inote? Hanqesi yitaa ahaaheyya. Coyii dinooreeti yitaaha lawaae.
Xa qooxeessinkera meichu maali mitte kiilo 400-480 birri geeshsha hiramanno. Muli dirrara fultino taje leellishshanno garinni maala xaaxxe qineessite gobba dikkora hirtanno fafirikubba mitte kiilo 125 doolaarera hirtanno yinanni.
Kayiinni Burtukaane wonji loosantinoti iseno gobba woxi soorronni daggeeti mitte kilo giraame 100 birranna aleenni higgaahu? Muuze Arbamincete 250 KM calla hadhe dagge mulella noowiinni 30 birrinni ero lexxite 60 birra e’anna, la’’ano mararsaareeti. Daddalaanchoho qarru dinosi bulleete daddalaancho ikkiro, ane hidhaanchu aana waaga akkimale lede isi lexxosinni hare hasirire hidhanno. Hattino duushsha gibbusiro, buuro hiraahu giddo muusenna wolere daaqe buuro lawaare karsiise, barbarennihu duumo bushsha lede, buddeena gantaati gaashete giddo sagaatura ledde naggi assite woxe gudhitee heera dandiitanno. Tenne busha, Manchu beetti tii’ira gobbayiidi akata assaaha Xa’maasi yine yoote worroonninke daddalu handaari, seera agarsiisannonna seera tirtanno bissa gargartara dandiitinore dilabbanno. Xaano badala 2kume, gaashe 5kume, waasu, shaanu, bullee, baaluri lexxanna umi qarqartora afoo amaxxine maala’line, tenne isonni ronse hee’neemmo widira sa’neemmo.
Coyiinke aana tenne borro nabbawannohu mitu mitu waagu baxi gede lexxeennano inte gallannilla hee’noommo yee, hasiriro amma’nosi garinni seejjahera dandaanno. Kayiinni heeshshote isilanchimma ajjanni daggannoha lawaae. Mannu wolu coyiira hosiisaa woxe sagalete calla hosiisanna, hanqatisiwa alba itaawiinni danunnino bikkunino ajishanna, hakkiinni sa’e bushshuro qatume karsanna, hatti laashshitanno wolqa dhuka laansheessitanna, wirro fulleemmokki doyiichcho ( vicious circle) giddo doyaanke digattaate. Ilama sagale hoogge quuxxanna sagalete anje korinni egennote anje xaaddanna gobba fultaakki doyicho gidoora e’aata gargarate tiiu woyyaawinosi dadalaanchinna mayinae noosi mootimmate bisi hasiisaanke.
HAMBITA HANKITA SAINKE MAGANO!!!!!
DIRO HURSI!!!!!!!!
