Urde,hude,kanchafaru,lolahunna moolle,dartunna hembeelama manchi beettira jifote jifooti. Diino gattannote. Manchi beetto ikkini eega qarrunna shetto heeshshote bisooti. Xawaabbu noota anfannihu tunsichu hee’rirooti.
Konne ikkino daafira sayinsummo dirra tunsite sa’inote. Roorenkanni xulumo tunsinoha lawannohu sayinsummo sasu diri xawaabbu faasho ikkikkinni di gatino. Dartu bati’re sai. Xibbuno hattonni. Rewono kawaanni ka’aanni soossoorte amaddeenna techora iillini.
“see the bright future through the glass of challenge” yitanno faranje. Tirosino qarru manatsire giddoonni wora’a yino xawaabba la’’a hasiissannota kulateeti. Eewa kuri aleenni xawisummori qarru manatsireeti. Hattenne manatsire widoonni qarra sa’nannita xeertinse heda hasiissanno. Hatto ikka hoogiro hakkunni tunsichi giddonni fullikkinni bushsha e’nanni.
Xeertinse la”a ilamate biifado gobba ragisiisate egennooti. Gobba hembeelantannohu albaagge dagganno ilama caakkeessine la’’a hoogatenni techo godowa calla wonshate assinanni dodansho korinniiti. Diinu itophiya addintanni jifino;xiiwino. Kayinnilla “Mannu xiiwe xiiwe masse yesuusi aana xulbu; hashshu beewe beewe mare bakkalchu fule bulku” yitino faarso gede techo Itophiyu diinunni sa’e Jireenyu Ijaari aana ofollanno barri iillino. Hashshu beewe beewe yeenna xa bakkalchu fule xulbu yaate kuneeti haaru dirinni mite yine hananfoommo.
Urde,olu,hudenna kanchafaru baeenna juntuno higannokki bale e”e waamameenna wora’a yitino Itophiya adhate mittimmatenni anganke fanno. Konnira kayinni afoonke mitto foolenke shitto assatenni anga anga amande halammo.
Kaameelu giddo hodhaasinchu togo yaanna macca gantue:- “koroonu dayinohu Abiyu yannaraati, daramano batidhuhu hattonni. Manna mittimma shine waammanna laoommohu konni dirinniiti;hudenna urdeno ubbinohu hattonni. Ayidde’ya ma diri dayi”? yaanno. Woluno afiisinni haa’re yaakki garaholla yiisi. Anera kayinni afuu cinca giweennae afiikkita malawunni; oosichoho yite mishshootiena annicha shiimare coyi’roni yuummosita maayye yee fajjeennae shiimare foo’loommo. Ayide’a maganu halaale baxona mannu rewo,minnate giirama,kanchafarenna ola konni sasu diri giddo la’noommoti halaalenkolla. Kanchafaruno hundanni uwannoho. Koroonu fayyano alba maariyyenna ganshu dayinte gedella kalaqaminoho. Abiyu woyi soorrote gashshooti abbinoha dikkino. Yee qo’lummokkinni “ olu,dartunna gaancena ayi abbinote yaattoraati “ yiie.
Ee; dawaro halaalunniti nooe! Sayinsummo sajjuu /30? Diri giddo TPLF wixxanni keeshshitino babbadooshshu wixi laalino. TPLF insara injaannohanna soqqamannonsaha eela olluu geeshsha dirrite wixxino. Gosa gosatenni,amma’no amma’notenni,sircho sirchunni babbadde “ati rooreho;eweli gosa woffittete” yitanni wixxino wixi guma laalino. Gma laali wote mooraahura,meexaahuranna hunaahura tola giwi wote gaance kalaqantu. Juntu dubbo ei wote giddo maaxantino juntu soqqamaano gaance kalaqqu. Ikkina tini gaance techo kalaqantinote yaa dandiinanni! Tennera geerchuno di dawarinoe. Halaale coyi’rate sasu diri giddo kalaqantu gaancenna darti konni sasu diri wixa ikkikkinni 27 diri giddo winxoonni bushu gumi laaleenna mixxinanni hee’noommo.
Gumu laaliro moolanno. Mooliro minde woy murre hoollanni. Seyino guma wixa sayinsanni. Busha guma ikkiro inte gundanni gide nafa. Xa juntu wixino gumi laale moolino. Mooleenna mindanninna murranni hee’noonni. Wixaho ikkannokki daafira bushshu giddoonni waamme wolewa taraawannokki gede loonsanni hee’noonni. Xiwantino saa reyituro woleho sayissannokki gede waamme hunnanni. Makkalino woshicho shinirono hattonni. Makkaltino Cancishaanchu gaamo giggili gate Itophiya daafannokki gede waammanni hee’noonni. Itophiyaho soodanni noose. Soda rahiro tunsanno;tunse di gatannona wirro soodanno!
Keeru diro!!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Wocawaaro 6, 2014 M.D Hamuse
