Anfinte gede kalqenke bocu boci sana wo’mitannokki yanna giddo calla Awuroppaho hananfeenna wo’mante kalqe lamewa beehe mimmitu ledo kiphisiisanni manchi beetto gudisiisinoha shagaggiisanno ola la’ino. Kunino dagoomitte heeshshonna miinju aana iillishino gawajjo lendikkinni 150 miiliyone ale ikkanno manni lubbamanno gede assatenni manchi beetti dhaggenni hegerera hanbannikkihanna busha ikkino gede qaanganni hee’nanniha kolishsho bassa tuge saino.
Layinkihu kalqenkete oli jeefonni aane lawanno oli wirro ka’annokki gede gargadhate yineenna halantino mangistuwa 50 gobbuwa hanqafe 1945A.K garinni xintamino. Ninketi Itophiyuno miilla ikkite xintitino gobbuwa giddonni mittete. Halantino mangistuwa uurrinsha hundaanni haammata wolootta uurrinshuwa nooha ikkanna; ga’labbote amaale minino mittoho. Amaalete mini layinkihu kalqete oli ikkihu A.K 1948 gedensaanni chaarteretenni uurrinsoonnihana ga’labbotenna keeru hajubba la’’annohunni loosanno halantino mangistuwa uurrinsha bisooti.
Halantino mangistuwa uurrinshano ikko ga’labbotenna keeru hajubba la’annosihu uurinsha; ga’labbote amaale mini 193te miila gobbuwara gosa, koo/ tee, afuu, woy amma’note badooshshe assinikkinni baalante gobbuwaranna manchi beetti baalaho mannimmate qoossonna keeraanchimma hee’ra hasiissannota fushshinoonni chaartere giddo xawinse worroonni. Ikkollana halantino mangistuwa uurrinshano ikkito hundasiinni noohu ga’labbote amaale mini miilla gobbuwara taalo ikkino laoooshshi noonsakkihura babbaxxitino yannara mite mite miilla gobbuwara baxxinohunni huuro huurotenni shaarate qoosso noonsarira jajjabbanna lophitinori ga’labbote amaale miini uurrinshu miillara kaa’litannohura uurrinsha xintantino illachira loossanni nookkita kullanni.
Duucha yannara koffeenyu ka’’annanna harinshonsa taashshidhanno gede kullanni keeshshinoonni. Halantino mangistuwa uurrinshanna ga’labbote amaale mini loossanni noo gari mittu widira kaa’litannore ikkansano Filisxeemetenni Israeelete, Sooriyunni Yemenete, Iraaqetenni Afgaanistaanete, Liibiyunni Somaaliyu geeshsha baca lawishshuwa tittirre kula dandiinanni.
Konnirano halantino mangistuwa uurrinshano ikko hundasiinni noohu ga’labbote amaale mini gobbuwate taalo ikkino laooshshi noonsakkihura hattono xintantino illachira uurritinore ikka hoogansa haarore ikka hoogirono xaa yannara Itophiyu giddoydi hajubba aana leellishshanni noo uurrinshansa kayinni uurinshuwa wodhonsanna chaarterensara gobbaanni ikkino garinni wolootaho kaa’litanni woloota kayinni miiccanni noore ikkansa faajjetenni leellishannoho. Korkaatu kayinni Itophiya diigeemmo yee kaino diininna gobbanke gargarooshshu olanto aana barshe loosinoha cancishaancho HWHT aana seeru qaafo adhatenni gobba diigamatenni gatisate gadachante olaho e’u kawa ga’labbote amaale mini anfe egenninoonnikki garinni sette doychora Itophiyu hajo lainohunni gammbooshshe assasiiti.
Anfinte gede ga’labbote amaale mini halantino mangistuwa uurrinshara miila ikkitino gobbuwara ga’labbonna keeru hee’ranno gede assate illacha amade uurrinoho. Qaru illachisino mitte mittenta miilla gobbuwanna xaphoomunni kalqete keerenna ga’labbo agarsiisate. Konnira aleennino amaalete mini mitticho gobbaha giddoydi hajo lainohunni hasiisannokki garinni angansa wortannokki gede wodhonsa aana xawinse worroonni.
Ikkollana lophitinorinna wolqisa ikkitinori miilla gobbuwa chaarterensanna wodhonsa giddo worroonni garinni miilla gobbuwaha giddoydi hajubbansara hasidhu garinni angansa wortannokki gede worroonni wodho diigge cancishaanote halantannore ikkite Sooriyu gobba diigge huntu yannara ga’labbote amaale mini mitte yannarano gambooshshe diharisino.
Lawanno assootinsanni lophitino gobbuwa seeri-male ikkino garinni angansa worteenna Yemenete gobba nookki gede ikkite ba’u yannara, qansootise gooffu yannara, gattinorino kalqenkera maxinete gede fincantu yannara; Liibiyuno qansootise mimmitu ledo goofote giddo e’eenna keeraano qansootise qawwetenninna raafatunni gooffu waro, mannimmate qoosonsa miicanteenna shettote giddo e’u yannara ga’labbote amaale mini hiikkiicho noonkanni?
Qaaqquullu aana gawajjo iillitannokki gede gargartannoti (Save The Children) yaamantannoti hallanya kaa’lote uurrinsha Sooriyaho manchi beetti heeshsho woyyeessate uurritinoti dagoommite uurrinshuwa baala manchi beetto shetinsanniwa, olu mereershuwa, hattono qaaqquullunna ooso olaho gadachante e’anno gede assine dirinsanna hasattonsa weelo olaho e’e lubbantanno gede assinoonnisa taje baala leellishshanno odoo amade ‘’eeggatena kuri qaaqquullinna xaphoomunni manchi beetti aana iillanni noo qarrinna shetto uurritona’’ yaanni halantino mangistuwa uurrinsharanna ga’labbote amaale minira woxarattosi shiqishanni keeshshi yannara kuri uurrinshuwa badhe wodhitusehu mayraati? Hiikkiicho noonka?
Ga’labbote amaale minina hatte yannara me’’e higeeti gambooshshe assihu? Gobbuwate keerinna ga’labbo higganonna dagate shetonna kado uurritanno gede uurrinshuwate gambooshshe harinsi yannara miilla gobbuwa ga’labbote amaale mine duucha yannara xa’mitu maccate hashuwa ga’ne macciishsha di-giwino? Wolu garinni kayinni halantino mangistuwa uurrinshanna ga’labbote amaale mini Ameeriku hajajjunsare calla hajajantanni Iraanete Nukleerete hajo aana ledose duttanni keeshshitu yannara kalqe konne assootensa huwattinokkiha lawinsa?
Itophiyunnita giddo hajo ikkituro kayinni la’’annonsakkirira angansa worate hiixattannohu mayiraati? Chaarterete wodhonsano diigge seeri-male ikkino garinni mitte yannara calla ikkikkinni dhaggetenni umikki yannara sette doyicho Itophiyu giddoydi hajosera duucha yannara gamba yaa mayiralla hasiissu? Amaalete mini chaarteresi aana worino garinno gambooshshe assannohu lame gobbuwa mereero kiphonna olu hee’rironna ka’ino kipho qiissate gobbuwate wolqara aleenni ikkironna kalqete ga’labbo teessannokki gede kaima ikkiro callaati.
Konni garinni la’neemmo woyte Itophiyu xaa yannara cancishaanchunna gobba diigara qodhe kainohu HWHT hunote gaamo ledo gadachante qasantanni noohu umikkiha gobba diigamatenni gatisateeti; aantetenni olu woloota gobbaydi horraano woy gobba ledo ikkikkinni giddoydi kaadaano ledooti; konnira giddoydi hajoseeti; sayikki deerrinni qarru gobbate wolqara aleenni ikke qorqorate qarrisinoha di-ikkino; kalqete gobbuwara agurranna qachu gobbuwara nafa ga’labbote bidhata di-ikkino.
Konnirano ga’labbote amaale mini Itophiyaho la’annosikki hajora kume hige gambooshshe ofollanni hosanna korkaati wolootta gobbuwa aana rosinonte gede hajajaanosi Ameerikunna galchimi gobbuwa horo agarsiisatenna sokkosi Itophiyu aana gumulateeti. Ikkollana tini hasattonsa horontanni wo’mitanonsakkihura; galchimi gobbuwano uminsanni abbidhinorinni uminsanni ba’annohanna shollitanno harinsho ikkitinota affe assootinsanni qorophiteemmero danchaho.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 27/ 2013 M.D
