Tittiro
Itophiyu miinju dhukase lossi’rate gobboomu miinju woyyaambe kalaqqe loosu giddora e’unkunni dirra kiirantino. Muli yannannino layinki doyicho gobboomu miinju woyyaambe loosu aana hosiinsoonni.
Maakro ikonoomete woyyeessa, qarunni gobbayidi soorro raaqama taashshanna seeda yanna gobbayidi baatooshshi bikkaanchi xe’ne qarrubba tira, woxu poolise hanqafo yannaasincho assatenni waagu lexxo ajisha, womaashshu handaari hanqafaanchimma, heewisamaanchimmanna keeraanchimma kaajjisha, asaleho reqeccaawa tiratenna gobba giddo e’’o lossatenni gobboomu latishshu hasatto gobba giddo dhukinni guutisate injoo kalaqate illacha amaddinote.
Tini gobboomu miinju woyyaambe hendoonni soorro abbitanno gede garunni massagama noose.Garunninna qorophotenni massaga hoongiro kayinni umise xiiwo kalaqqannota miinju fullahaano xawissanno.
Hajote aana Itophiyu pireesete uurrinsha ledo hasaawa assinohu Hawaasi Yuniversite miinju rosi goli rosiisaanchinna xiinxallaanchi Beaalu Xuqqeela (Dr) coyi’ranni; muli yannanni loosu aana hosiinsoonniti gobboomu maakro ikonoomete woyyaambe seekkinenna qorophotenni massangiro danchummatenni, qorohine massaga hoongiro hi’naancho xiiwo kalaqqannota ikkase kayse; Itophiyu miinji gibrinnunni calla massagamatenni fulanno gede jawa kaayyo kalaqannotano qummeessanno.
Beaalu xawishshi garinni,baxxinohunni shiilotenna wolqate hattono laashshaanchimmate sekterra labbinorinna wolootu handaarra miinju poolise woyyaambera luphiima qeecha fultannoreeti. Assinoonni woyyaambeno togoo sekterra mitteenni baqqi assitanno hanqafooti; konninnino miinju poolise woyyaambera luphiima qeecha fultanno. Turizimete handaarinnino hurbaate ilamate, doogimaru latishshinna wolootuno gobboomu turizime goshooshate luphiima qeecha afidhino assinoonni woyyeesso.
Ledoteno gobbayidi investimente goshooshate jawaachishshanno yinohu handaaru xiinxallaanchi; fulote daddalono hakko bikkinni jawaachishshanno yine hendanni daafira assinoonniti gobboomu miinju woyyaambe lowo geeshsha hasiissanno pooliseeti yaanno.
Ikkollana assinoonnita miinju woyyaambe garunni massaga hoongiro heeshshote oolto kalaqantara dandiitanno yaannohu Beaalu (Dr); gobbayidi soorro korkaatinni miinju lexxanno yine hendanni daafira laalcho maaxate ikkito heedhanno; kunino waagu lexxora kora ikkannota xawisino.
Dokter Beaalu xawishshi garinni; gobboomu miinju woyyaambe baxxinohunni laalchonna laalchimma lossate widoonni luphiimu qeechi noose. Ga’labbi yitinota miinju poolise hanqaffanno. Laashshaanchimmate handaarira illacha tugganno poolise ikkasenni woyyaawino coyi hee’ranno yine ammannanni.
Kuni ikkanno gede kayinni qarunni poletiku ga’labbo heedhara hasiisannota kayisannohu xiinxallaanchu; ga’labbi yitinoti poletiku miinji hayyo hoogguro ga’labbi yino miinja kalanqara didandiinanni; konnira gobbate gede poletiku ga’labbo aana loosa hasiissannonke. Keeru hee’rirooti miinju ge’ne heedhannohu yaanni huwachishino.
Woluno miinja dijitaalenniha assate widoonni addi addi looso loosa hasiissanno yaannohu dokter Beaalu; miinju teknoloojetenni irkisama hoogiro gummaa’minara didandiinanni.
Hattono ikkadunna baqqi yino miidiyi hasiisannonke yee, kunino egennaammunniwanna mootimmanniwa noore garunni dagate mashalaqqisate ikkado mashalaqqete bue hasiissannota qummi assino.
Konni daafira yaanno xiinxallaanchu; konni daafira gobboomu miinju woyyaambe gobbankera lowo geeshsha hasiissannota ikkasenni noonke injoo kaayyote widira soorrine horonsi’neemmoha ikkiro lowo doorshi hee’rannonke yee hedeemmo. Ikkollana garunni gumulanna gumulsiisa hoongummoro kayinni gumu dancha dikkanno.
Konni aana worroonni seeri garunni gumulama hoogiro, poletiku miinji ge’’a hoogiro, seeru sufo nooha ikka hoogiro, soorro hooggara dandiitanno. Konni daafira jeefisiisate aana kaajjinshe loosa hasiissannonke yaanni Dokter Beaalu sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 21, 2017 M.D
